Thursday, 9 July 2020
Facebook
Twitter

Mikä saaristossa mättää ja mikä siellä on ihanaa? — Saariston asukkailla on sunnuntaihin asti aikaa kertoa, miten saaristoa pitää seuraavan vuosikymmenen aikana kehittää

Valtakunnallinen saaristo-ohjelma uudistuu. Työn alkajaisiksi kuullaan saariston asukkaita, vapaa-ajan asukkaita ja muita saariston käyttäjiä verkkokyselyllä.

Savonlinnan, Enonkosken ja Sulkavan saariston asukkailla on sunnuntaihin asti aikaa kertoa mielipiteensä siitä, mitkä asiat saaristossa ovat hyvin ja mitkä voisivat olla paremmin.

Valtakunnallinen Saariston ääni -verkkokysely liittyy uuden saaristo-ohjelman tekemiseen. Saaristoasiain neuvottelukunta tekee alkavan kevään aikana saaristo-ohjelman, joka luo suuntaviivat saaristoasioiden valtakunnan tason kehittämistyölle tuleviksi vuosiksi.

Kyselyyn voivat vastata saariston asukkaat, saariston kesäasukkaat sekä muut saaristossa aikaansa viettävät.

Kysymykset koskevat muun muassa liikenneyhteyksiä, tietoliikenneyhteyksiä, sähkönjakeluvarmuutta ja palvelujen saatavuutta.

Saariston ääni -kyselyssä asukkaat voivat suoraan kertoa toiveensa saariston kehittämisestä. Sen jälkeen saaristo-ohjelman valmistelu siirtyy enemmän asiantuntijatyöksi.

Kun sunnuntai on ohi, kysely sulkeutuu, eikä sitten enää voi vastata. Kyselyyn vastataan nimettömänä ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti.

Enonkoski ja Sulkava ovat saaristokuntia. Savonlinna on saaristo-osakunta.

Saariston ääni -kysely on avoinna sunnuntai-iltaan 19. tammikuuta saakka osoitteessa www.tk-eval.fi/saaristo.

Saaristoasiain neuvottelukunta on pysyvä lakisääteinen elin maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä. Se osallistuu saaristoalueiden kehittämiseen yhdessä maakuntien, kuntien ja valtion viranomaisten kanssa.

Pääsihteeri Elina Auri kannustaa vastaamaan kyselyyn — Meren saariston asukkailta vastauksia on jo tullutkin paljon

Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Elina Auri toivoo, että kyselyyn vastattaisiin ahkerasti.

— Meren saaristosta kyselyyn on jo tullut paljon vastauksia. Siellä ohjelman uudistamisesta keskustellaan vilkkaasti myös sosiaalisessa mediassa.

Uudessa saaristo-ohjelmassa otetaan huomioon eri saaristoalueiden erityispiirteet, vahvuudet ja kehittämistarpeet. Entisessä ohjelmassa tavoitteita ei samalla tavoin eriytetty eri alueille.

 Saariston osa-alueet ovat järvi-Suomen, Pohjanmaan, Suomenlahden ja Lounais-Suomen saaristot.

Uuteen saaristo-ohjelmaan valitaan vain tärkeimmät kärjet

Aurin mukaan saaristo-ohjelmasta tehdään strategisempi kuin vuodenvaihteessa päättynyt edellinen saaristo-ohjelma oli.

Entisessä saaristo-ohjelmassa oli noin 40 toimenpidettä. Saaristokunnille maksettavan korotetun valtionosuuden lisäksi ohjelmaan on sisältynyt muun muassa tavoitteita, jotka koskevat kaavoitusta ja matkailumarkkinointia koskevia tavoitteita sekä työpaikkojen turvaamista saaristoalueilla.

— Uuteen ohjelmaan on tarkoitus valita tärkeimmät kärjet. Ohjelman strateginen osio on käytössä jopa vuoteen 2030 saakka, Auri sanoo.

Uutta ohjelmaa täydennetään toimenpideohjelmalla, joka tehdään vuosille 2020—2023.

Saaristoasiain neuvottelukunta käy jo tällä viikolla läpi uuden saaristo-ohjelman painopisteitä. Helmikuusta alkaen saaristo-ohjelman työstäminen jatkuu alueellisissa asiantuntijatyöpajoissa kaikilla neljällä alueella. Asiantuntijatyöpajoissa mukana on edustajia esimerkiksi maakuntaliitoista ja kunnista. Kutsuja työpajoihin ei vielä ole lähetetty.

Saaristo-ohjelman ohjelmatyön toteutuksesta vastaa Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia kumppaninaan TK-Eval.

Myös saaristokuntakriteerit uudistetaan

Myös saaristokuntakriteerit uudistuvat. Niiden uudistaminen tapahtuu erillään saaristo-ohjelman tekemisestä.

Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Elina Auri kertoo, että tämän vuoden aikana on tarkoitus miettiä, mikä on saaristoa ja millaisin kriteerein voi päästä saaristokunnaksi. Uusiin kriteereihin perustuvat lakimuutokset on tarkoitus tehdä ensi vuoden aikana, joten uudet saaristokuntakriteerit saataisiin käyttöön vuonna 2022.

Saaristokunnat muun muassa saavat enemmän valtionosuuksia kuin kunnat, jotka eivät ole saaristokuntia. Saaristokuntastatuksesta on muitakin hyötyjä, jotka riippuvat kulloisestakin saaristo-ohjelmasta.

Kriteerityöryhmässä on edustajia saaristoasiain neuvottelukunnasta, keskeisistä ministeriöistä, maakuntaliitoista ja kuntaliitosta. Työryhmän ensimmäinen kokous on ensi viikolla. Kaikkien saaristokuntien ja saaristo-osakuntien edustajille on yhteinen kriteeriseminaari helmikuun 11. päivänä.

Savonlinna on pyrkinyt osasaaristokunnasta saaristokunnaksi, mutta saaristokuntalistoihin tehdään muutoksia aikaisintaan vasta uusien kriteereiden valmistuttua. Sulkavan kunta puolestaan pysyy saaristokuntana ainakin uusien kriteerien käyttöön ottoon saakka, vaikka Vekarasalmen lossi on korvattu sillalla.

Lähde

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *