Monday, 28 September 2020
Facebook
Twitter

Tiesitkö Helsingin olevan yksi Euroopan hienoimpia jugendkaupunkeja? Kuusi kuvaa kaunotar-taloista, joita sopii tulla ihailemaan kauempaakin

Helsingin kaupunginmuseo julkaisi kesän alussa arkkitehtuurioppaan kantakaupungin jugendrakennuksista. Keräsimme tähän juttuun esimerkkejä pääkaupungin talokaunottarista.

Tallbergin talo Katajanokalla

Helsingissä on peräti 600 jugendkauden rakennusta.

Se on enemmän kuin vaikkapa Brysselissä tai arkkitehtuuristaan kuuluisassa Barcelonassa.

Esimerkiksi Katajanokalla on erityisen hyvä kattaus jugendtyyliä ja Luotsikadulla voi kulkea koko aikakauden alusta loppuun.

Luotsikatu ykkösessä sijaitseva Tallbergin talo valmistui vuonna 1898. Kauppias J. Tallbergin rakennuttama talo on Museoviraston mukaan yksi varhaisimmista jugendkauden rakennuksista Suomessa.

Sen suunnittelivat tuolloin vielä tuiki tuntemattomat arkkitehdit Herman GeselliusArmas Lindgren ja Eliel Saarinen.

Voitto, ja vielä kakkostilakin, arkkitehtikilpailussa oli lähtölaukaus Gesellius-Lindgren-Saarinen arkkitehtitoimiston huikealle uralle ja samalla myös jugendarkkitehtuurille Helsingissä.

Tallbergin talon etuovessa on kauniita yksityiskohtia: auringonkukka-ornamentiikkaa, koristeellisia yksityiskohtia takoraudasta ja värillistä lasia.

Arkkitehtikolmikko Gesellius-Lindgren-Saarinen suunnitteli Katajanokalle kolme asuintaloa – sekä tietysti paljon muita helsinkiläisiä merkkirakennuksia.

Norma Katajanokalla

Vuonna 1904 valmistunut Norma on jugendia jyhkeimmillään.

Talon muurimaisista pinnoista heijastuu vaikutteet keskiaikaisista kirkoistamme ja linnoistamme. Norman on suunnitellut arkkitehtitoimisto von Essen, Kallio ja Ikäläinen.

Jugendkauden julkisivuissa käytettiin paljon erilaisia rappauspintoja, värejä ja luonnonkiveä.

Suomalaismetsien todelliset ja sadunomaiset eläimet toimivat rakennusten koristeaiheina ja heijastavat kansallisen itsetunnon heräämistä.

Puu-Vallila

Helsingin jugendtyylisen rakentamisen valtti on monipuolisuus.

Täällä on sekä jugendin aikaan rakennettuja asuintaloja että muita rakennuksia. Kokonaisia asuinalueita on rakennettu porvaristolle mutta myös työväestölle.

Puu-Vallilan rakentaminen alkoi vuosina 1910–1913 kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstadin mallisuunnitelman pohjalta.

Hård af Segerstad laati mansardikattoisten puutalojen tyyppipiirustukset.

Puu-Vallila

Puu-Vallila onnistuttiin säilyttämään 1960–70-lukujen purkuvimmalta.

Nyt se todistaa jugendin aikakauden pyrkimyksestä tarjota myös työväestön asumiseen laatua ja puutarhakaupunkimaisuutta.

Työväestön asunnot pyrittiin rakentamaan edullisesti, ja kaupunki edisti asiaa vuokraamalla tontteja halvalla.

Eira

1900-luvun alussa Eira oli lähes rakentamaton ja karu alue kaukana ydinkeskustasta.

Alun perin tavoitteena oli huvilakaupunginosa, mutta sinne rakentui 2–4 -kerroksisia pienkerrostaloja. Vuosina 1911–1914 valmistunut alue edustaa myöhäisjugendia.

Eiran kaupunginosa sai nimensä Eiran sairaalasta. Pohjoismaisessa muinaistarustossa Eira on lääkintätaidon jumalatar.

Helsingin kaupunginmuseo julkaisi kesäkuun alussa arkkitehtuurioppaan kantakaupungin jugendrakennuksista. Tämän jutun tekemiseen on haastateltu myös kaupunginmuseon tutkijaa Petteri Kummalaa.

Lähde

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *