Saturday, 26 September 2020
Facebook
Twitter

Matkailuveteraani tuskastui Lapin lentoyhteyksiin – laajentaa iglubisnestään Utsjoelle lähemmäs Norjan kenttiä

Jussi Eiramon mielestä Lapin kesämatkailu uhkaa hyytyä vähäisten lentoyhteyksien vuoksi.

SAARISELKÄ

Saariselän eteläpuolella Lapin suurinta iglu- ja kelomökkikylää pyörittävä matkailuyrittäjä Jussi Eiramo rakentaa nyt 70 vuodepaikan iglukylää ja ravintolaa 200 kilometrin päähän Tenojoen törmälle Utsjoelle.

Hankkeen kustannusarvio on yli 11 miljoonaa euroa. Matkailukohteen on määrä olla valmis ensi vuoden jouluna.

Eiramon mukaan yksi syy Uts­joen investointiin on Ivalon huonot lentoyhteydet kesällä. Utsjoelle matkailija voi tulla noin 150 kilometrin päästä Norjan Kirkkoniemen lentokentältä, jonne on Ivaloa paremmat kansainväliset lentoyhteydet Oslon kautta.

 1970-luvulla aloittaneella Lapin matkailun veteraanilla on Kakslauttasen kylässä elämysmatkailukeskittymä, jossa on 160 lasi-iglua ja lukuisa määrä kelomökkejä, joissa on yhteensä 700 vuodepaikkaa.

Lasikattoisista majoitustiloista voi ihailla talvella mahdollisia revontulia. Revontulimökit ovat erittäin suosittuja, ja sen ovat haistaneet myös muut yrittäjät: igluja on eri puolilla Lappia jo noin tuhat kappaletta.

Kakslauttasessa on myös taidegalleria, iglutorni ja myymälä. Niiden lähistölle valmistuu pian myös planetaario, jossa voidaan näyttää muun muassa revontuliesityksiä.

 ”Yksityinen planetaario rakennettiin noin 20 miljoonalla eurolla ilman yhteiskunnan tukea”, Eiramo kertoo.

Ivalon lentoyhteydet sapettavat Eiramoa.

”Kesällä tänne pääsi kerran päivässä yhdellä koneella Helsingistä ja sekin lensi Kittilän kautta, joten Ivaloon voitiin myydä paikkoja puolelle koneelle. Se ei riitä edes meidän yritykselle alkuunkaan, jos Lapin yötöntä yötä halutaan markkinoida kansainvälisille matkailijoille.”

”Pohjois-Norjaan Tromssaan, Altaan ja Kirkkoniemeen lennettiin Oslosta koko kesän ajan yhteensä 15–22 lentovuoroa päivässä. Lisäksi reiteillä käytiin tervettä kilpailua, sillä kohteisiin lentävät sekä SAS että Norwegian”, Eiramo huomauttaa.

Finnair ja Finavia ovat kompuksessa. Niillä ei ole mitään halua kehittää Ivalon lentoliikennettä.”

Ivaloon lennettiin 13.6.–15.8. kerran viikossa yksi suora lento Helsingistä. Muuten Ivaloon lennettiin päivittäin yksi kolmiolento Kittilän kautta.

Finnairin viestinnästä kerrotaan, että kolmiolennot jatkuvat ensi kesänäkin. Muista lennoista päätetään, kun on analysoitu menneen kesäkauden dataa.

Ivalon ja Lapin lentokentät pitäisi Eiramon mielestä yksityistää, jotta asialle saataisiin parannusta.

Finnairin kannattaisi kokeilla lisätä kesälentovuoroja sekä Kittilään että Ivaloon, sanoo Kainuun liiton Rauno Kurtti, joka vetää Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehitys­hanketta.

”Tarjonta lisää kysyntää. Näin on käynyt sekä Pohjois-Norjassa että Pohjois-Ruotsissa, kuten Kiirunan ja Tromssan lentokentillä. Näillä kentillä kesämatkailu on yhtä vilkasta kuin talvimatkailu”, Kurtti sanoo.

”Lapin kesämatkailussa on valtavat mahdollisuudet, sillä meillä on infra valmiina sekä osaava työvoima ohjelmapalveluyrityksineen.”

Kittilän kentällä kirjattiin elokuussa 1 900 matkustaa, joista suomalaisia oli 1 600. Kansainvälinen matkustajamäärä laski 12 prosenttia. Samaan aikaan Kirkkoniemen kentällä kirjattiin elokuussa noin 30 000 matkustajaa, Tromssan kentällä liki 200 000 matkustajaa.

Lapin liitto on jo vuosia painottanut matkailustrategioissaan kesämatkailun lisäämistä. Lapin noin 100 000 vuodepaikkaa ovat kesällä vajaakäytössä ja työvoima on siksi määräaikaisissa kausityösuhteissa.

”Yksi syy on Suomen vanhakantainen liikennepolitiikka. Sekä Finavia että Finnair korostavat mallia, jossa matkailuvirrat syötetään maailmalta Lappiin Helsingin kautta. Suoria lentoja on edelleen liian vähän Ruotsiin ja Norjaan verrattuna”, matkailuasiantuntija Satu Luiro Lapin liitosta sanoo.

Lähde

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *