Monday, 28 September 2020
Facebook
Twitter

Matkailijoilta tiukka vaatimus pohjoisen hiihtokeskuksille: Jätteet täytyy voida kierrättää lomallakin

Jätteiden kierrätys ontuu pahasti monessa pohjoisen hiihtokeskuksessa, vaikka matkailijoita on vuosittain miljoonia.

RUKAN matkailuyrittäjät ovat ryhtyneet keräämään biojätettä. Se kierrätetään biokaasuksi Oulussa.

Pontimena on ollut ennen kaikkea matkailijoilta tullut palaute, jossa on vaadittu biojätteen kierrätysmahdollisuuden järjestämistä. Se puuttuu kokonaan monista pohjoisen hiihtokeskuksista, vaikka niissä käy vuosittain miljoonia matkailijoita.

”Asiakkailta on tullut paljon palautetta. He toivovat ja jopa vaativat biojätteen kierrätystä”, sanoo Ruka-Kuusamo Matkailun toimitusjohtaja Mats Lindfors.

Sekä kansainvälisten että suomalaisten matkailijoiden ympäristötietoisuuden kasvun sai Rukan matkailuyrittäjät miettimään jätehuollon kehittämistä.

KIMMOKKEENA toimi Lindforsin mukaan myös matkailualaa edistävän Visit Finlandin vastuullisen matkailun ohjelma, jossa Ruka-Kuusamon alue on mukana. Asiallinen kierrätys on yksi kehityskohteista.

”Upea luonto on tämän alueen matkailuvaltti, ja luonnon säilyttäminen vaatii matkailun kehittämistä vastuullisesti”, Lindfors sanoo.

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, toteaa Lindfors kysymykseen, miksi biojätteen keräykseen ryhdytään vasta nyt.

”Kierrätyksen tarpeellisuus tiedostetaan kyllä matkailualueilla, mutta järjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto vie aikaa. Esimerkiksi Kuusamon kaupungissa ei ole ollut biojätteiden erilliskeräystä”, hän sanoo.

RUKAN biojätettä on kerätty lokakuun alusta lähtien noin viiteenkymmeneen jäteastiaan Ruka-kylän alueella.

Astioita on tulossa lisää, kertoo Kuusamon jätehuollon toimitusjohtaja Janne Koski. Yhtiö toimittaa Rukalta keräämänsä biojätteen Ouluun, jossa siitä valmistetaan biokaasua.

Koski toivoo, että mukaan biojätteen keräykseen saadaan lisää osallistujia.

Hotelli Scandic Rukahovin hotellinjohtaja Lea Riekin mukaan Rukan matkailuyrittäjät ovat tosissaan liikkeellä.

”Biojätteen kierrätys on tärkeä osa vastuullista toimintaa.”

Riekki painottaa, että koko prosessin on oltava uskottava alusta loppuun asti.

”Ensisijaisesti Rukahovissa pyritään minimoimaan syntyvän jätteen määrä. Mutta koska muun muassa ruuanvalmistuksessa biojätettä syntyy, on hienoa, että se voidaan nyt kierrättää asianmukaisesti”, hän sanoo tiedotteessa.

BIOJÄTTEEN erilliskeräys puuttuu kokonaan monista suuristakin matkailukeskuksista ravintoloita lukuun ottamatta. Useimmilla alueilla biojäte ohjataan laittamaan joko joko sekajätteeseen tai polttokelpoisen jätteen sekaan.

Monet keskukset ovat aloittaneet omia hankkeitaan muun muassa yhteistyössä kuntien kanssa, mutta biojätteen jatkokäsittely ontuu.

Koottua tietoa matkailualueilla syntyvien biojätteiden erilliskeräyksestä ei kuitenkaan ole. Matkailukeskusten jätehuollon järjestäminen ei ole kuntien vastuulla.

MATKAILUALALLA on halu toimia vastuullisesti, korostaa Visit Finlandin Lapin aluepäällikkö Liisa Kokkarinen.

Yksittäisen yrityksen hiihtokeskuksen on kuitenkin vaikea hoitaa jätehuoltoa kuntoon yksin. Tarvitaan julkisen hallinnon tukea.

”Yritys voi kyllä hankkia jäteastian, mutta se ei riitä. Myös jätteiden keräys ja jatkokäsittely pitää järjestää. Siihen tarvitaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä”, Kokkarinen sanoo.

Hiihtokeskukset ovat usein syrjässä keskustoista, eikä jätehuolto ole kunnolla järjestetty. Jätehuolto on kuitenkin näkyvä asia, joka tuntuu suoraan lomalaistenkin arjessa. Matkailijat ovatkin vaatineet asioiden laittamista kuntoon.

”Kierrätys ja jätteiden kerääminen ovat näkyviä asioita. Jos ne eivät toimi, se vaikuttaa varsinkin, kun ihmiset ovat muuten tottuneet lajittelemaan jätteensä. On epäreilua matkailijallekin, jos hän ei pysty toimimaan vastuullisesti, vaikka haluaisi”, Kokkarinen sanoo.

KAIKEN kaikkiaan Suomi on jäämässä jälkeen EU:n pian tiukentuvista kierrätystavoitteista, joita koskeva lainsäädäntö on pantava täytäntöön ensi heinäkuussa.

EU-direktiivin mukaan jäsenmaiden tulee kierrättää puolet yhdyskuntajätteestä vuonna 2020. Vuoden 2025 tavoite on 55 prosenttia ja vuoden 2035 jo 65 prosenttia.

Suomessa luku on kuitenkin pysynyt pitkään 40 prosentin paikkeilla. Yhdyskuntajäte on kyllä saatu pois kaatopaikoilta, ja jätteiden ohjaaminen hyötykäyttöön on lisääntynyt. Varsinainen kierrätys ei kuitenkaan ole lisääntynyt merkittävästi. Jätteet ohjataan kaatopaikan sijasta polttoon.

Jätelain uudistamista pohtinut ympäristöministeriön työryhmä sai syyskuussa valmiiksi jätesäädöspakettia koskevan mietintönsä. Sen mukaan yhdyskuntajätteen erilliskeräystä on välttämätöntä tehostaa, jossa tiukentuvat kierrätystavoitteet saavutetaan.

Avainasemassa ovat varsinkin biojätteen ja muovijätteen kierrätyksen lisääminen.

”Tarkoitus on, että erilliskeräysvaatimuksia tiukennetaan valtakunnallisesti ja kiinteistökohtaiselle erilliskeräykselle asetettaisiin minimirajat”, kertoo työryhmän varapuheenjohtaja, ympäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä.

Aluksi valtakunnalliseksi velvoiterajaksi tulisi Levisen mukaan viiden huoneiston asuinkiinteistöt taajamissa. Myöhemmin velvoitetta tiukennettaisiin niin, että kaikkien asuinkiinteistöjen biojätteet tulee kerätä yli 10 000 asukkaan taajamissa.

Velvoitteita on tulossa myös matkailualueille. Työryhmä ehdottaa, että kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen velvoite tulee myös niille kiinteistöille, joiden jätehuollon järjestäminen ei ole kuntien vastuulla. Tämä koskee muun muassa majoituspalveluita.

”Erilliskeräystä on ehdottomasti lisättävä joka alueella, jotta tiukentuviin vaatimuksiin pystyvään vastaamaan”, Levinen sanoo.

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *