Saturday, 5 December 2020
Facebook
Twitter

Pendelöijiä on tutkittu vähän, vaikka heitä on jo satoja tuhansia – kun työpäivä lyhenee, arki helpottuu

Noin 800 000 suomalaista käy töissä oman asuinkuntansa ulkopuolella. Hämeenlinnalainen Anne Ilvonen lyhentää työpäiväänsä junamatkan avulla.

Hämeenlinnassa viime keväänä tehdyn kyselyn(siirryt toiseen palveluun) mukaan yhä useampi pendelöijä tekee töitä työmatkallaan. 40 prosenttia kyselyyn vastanneista pendelöijistä saa laskea työmatkansa osittain tai kokonaan työajaksi. Luku on hienoisessa kasvussa.

Vaikka pendelöinti eli työssäkäynti toisessa kunnassa on yleistä, tutkimustietoa on saatavissa niukasti.

Viestintä- ja innovointipäällikkönä työskentelevä Anne Ilvonen on käynyt Hämeenlinnasta Helsingissä töissä viisitoista vuotta.

– Työnantajan kanssa on sovittu, että teen työtä myös junassa, sanoo Ilvonen.

Iivosen mielestä työmatka-ajan käyttäminen töiden tekemiseen helpottaa arkea. Hän tietää, että työmatkajunassa istuu aina myös paljon väkeä, jotka eivät käytä työmatkaa töiden tekemiseen.

Tunti on pendelöinnin kipuraja

Hämeenlinna on yksi maan vilkkaimmista pendelöintikaupungeistä. Hämeenlinnaan ja Hämeenlinnasta pendelöi töihin joka päivä noin 15 500 ihmistä. Suurin osa heistä käyttää junaa.

Pirkanmaan liitto ja Tampereen kauppakamarin tekemän selvityksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan noin tunnin matka-aika on pendelöinnin kipuraja. Jos työmatka pitenee siitä, pendelöinti vähenee oleellisesti.

– Toivomme, että esimerkiksi juniin tai busseihin saataisiin mahdollisimman hyvät työskentelyolosuhteet, sanoo Suomen kasvukäytävä -verkoston johtaja Anne Horila.

Pendelöintiperheellä on minuuttiaikataulu

Hämeenlinnan kaupunki on yksi niistä organisaatioista, joiden työntekijät pystyvät hyödyntämään työmatkansa työajaksi.

– Näin päivä ei välttämättä pidenny, kun pystyy hyppäämään junaan ja heti aloittamaan työt. Silloin työn ja perhe-elämän yhteen sovittaminen on helpompaa, sanoo Anne Horila.

Horilan mukaan tutkimustietoa pendelöinnistä kaivattaisiin lisää. Yritykset, työntekijät ja organisaatiot olisi saatava yhdessä etsimään ratkaisuja entistä sujuvampaan pendelöintiin.

– Pendelöinti on hyödyllistä yrityksille, mutta sen on oltava myös riittävän sujuvaa yksilöiden näkökulmasta, sanoo Horila.

Hämeenlinnalaisessa Ilvosen perheessä myös Anne Ilvosen puoliso pendelöi; hän matkustaa töihin Hämeenlinnasta Tampereelle. Ilvonen myöntää, että pendelöijien perheessä aikatauluttaminen on toisinaan vaativaa.

– Kun lapsemme oli päiväkodissa, päivillä oli minuuttiaikataulu, että ehti junaan ja hakemaan lapsen ajoissa, sanoo Ilvonen.

Lähijunassa on hankala työskennellä

Kesällä 2016 Hämeenlinnasta poistettiin 14 IC junaa. Osa pendelöijistä onkin vaihtanut junan viime vuosina linja-autoon tai omaan autoon. Hämeenlinnan pendelöintiraadin(siirryt toiseen palveluun) puheenjohtaja Kirsi Levän mukaan Helsinki-Tampere-moottoritiellä ajaa tällä hetkellä 5 000 autoa päivässä enemmän kuin vuonna 2015.

Joulukuun 15. päivä voimaan astuvat uudet juna-aikataulut(siirryt toiseen palveluun), joissa on esimerkiksi kymmenen uutta päivittäistä vuoroa Hämeenlinnaan. Edelleen kuitenkin moni juna porhaltaa Hämeenlinnan ohi.

Sosiaalisen median keskusteluissa pendelöijät harmittelevat sitä, että moni junayhteys on nykyään lähijunayhteys. Lähijunissa työskenteleminen on pendelöijien mukaan IC-junaa hankalampaa: tietokonetta on tasapainoteltava sylissä, junavaunussa ei ole virtapistoketta ja lähijunassa istutaan ahtaammin kuin IC-junassa.

Anne Ilvonen ottaa tietokoneensa esiin heti junaan istuuduttuaan. Ilvonen on tyypillinen pendelöijä, sillä tilastokeskuksen mukaan 350 000 pendelöijää tekee Ilvosen tavoin asiantuntijatyötä. Päivät ovat hyvin vaihtelevia.

– Työpäivä lyhenee, kun aloitan heti junassa työt. Ei ole olemassa tavallista pendelöijän työpäivää, sanoo Anne Ilvonen.

Lähde

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *