Tuesday, 29 September 2020
Facebook
Twitter

https://yle.fi/uutiset/3-11135960

Sekasyönti eli fleksaus nostaa päätään: kasvisruokaa lounaalla ja kanaa illalla.

Ilmastonmuutos

Finnairin Airbus 350 -lentokone laskeutuu Helsinki-Vantaan lentokentälle kesäpäivänä.
Lentomatkailun kasvulle ei näy loppua. Ratkaisuja haetaan nyt sähköstä ja uusiutuvista polttoaineista.Esko Jämsä / AOP

Vuonna 2019 riitti puhetta ilmastonmuutoksesta. Huono omatunto on kolkutellut monia, mutta mikä lopulta muuttui?

Ilmastosyntien vertailusta tuli jo alkuvuodesta hittituote. Yle julkaisi laskurin, joka kertoo, mitä vaikutuksia esimerkiksi juustonsyönnillä, Thaimaan lennnolla ja lapsiluvulla on päästöihin.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on ilmoittanut pitävänsä kiinni maailman kunnianhimoisimmasta hallitusohjelmasta: Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

Käytännössä muutokset ihmisten toiminnassa ovat kuitenkin hitaita. Lentäminen ei tänä vuonna vähentynyt, päinvastoin.

Suomessa tehtiin marraskuun loppuun mennessä 24 miljoonaa lentomatkaa. Lukuun on laskettu kaikki Suomen lentokentät ja niiden matkustajat kansallisuuteen ja matkan pituuteen katsomatta.

Viime vuonna vastaavana aikana lentomatkoja oli tehty 23 miljoonaa. Nousua on miljoona lentoa.

Sähkölentokoneella matkaan jo 2030-luvulla

Kun matkustaa Helsinki-Vantaan lentokentälle, kasvuvauhti näkyy loputtomana työmaana. Kentän liepeille rakennetaan uusia parkkihalleja. Terminaali on laajentunut ja uusia kahviloita ja putiikkeja putkahtelee joka puolelle.

Henri Hansson, tekninen johtaja Finavia
Finavia pyörittää 21 lentoasemaa. Tekninen johtaja Henri Hansson uskoo, että yli sadan matkustajan sähkölentokoneita saadaan vielä jonkin aikaa odottaa. Jyrki Ojala / Yle

Finavian teknisen johtajan Henri Hanssonin mukaan uudet tuulet ovat puhaltaneet lentoliikenteessä jo jonkin aikaa. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että lentäminen vähenee. Syynä on se, että väki keskittyy kaupunkeihin ja keskiluokka kasvaa etenkin Aasiassa.

Pelkästään Helsinki-Vantaan lentokentällä matkustajamäärät ovat moninkertaistuneet vuosina 1998–2018. Syynä on hintakilpailun koventuminen ja väestön vaurastuminen.

Grafiikka: Helsinki-Vantaa lentoaseman kaikki matkustajamäärät 1998–2018
Tanja Ylitalo / Yle

Odotukset kohdistuvatkin nyt uusiutuviin polttoaineisiin ja sähköiseen lentämiseen.

Hansson uskoo, että sähkölentokoneella matkustetaan Suomessa ehkä jo 2030-luvulla.

– Uusiutuvia polttoaineita on jo saatavilla ja synteettisiä polttoaineita kehitetään kiivaasti. Sähköinen lentäminen on pienessä mittakaavassa tätä päivää. Mutta kun mennään yli sadan matkustajan ilma-aluksiin, sitä saadaan vielä odottaa.

– Ensin tulevat hybridikoneet, joissa käytetään sähköakkua ja uusiutuvaa (tai fossiilista) polttoainetta, Hansson sanoo.

Sähkökäyttöisissä koneissa akku on vielä pullonkaula. Miten akut saadaan kestämään ja miten ne hävitetään?

Sekin on vielä arvoitus, lennetäänkö nykyiset polttomoottorikoneet loppuun vai vaihdetaanko ne uusiin. Se on kallis urakka.

Lihatiski kaupassa.
Suomalaiset syövät paljon lihaa, mutta ruokavalio monipuolistuu vuosi vuodelta. Jyrki Ojala / Yle

Tavoitteena on hävikin estäminen

Helsinki-Vantaan lentokentältä siirrymme suureen ruokamarkettiin. Siellä kansalaiset parveilevat hedelmä- ja vihanneshyllyillä sekä lihatiskillä. Härkis- ja nyhtökaurahyllytkin löytyvät pienen opastuksen jälkeen.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä.

Paljon onkin kiinni lainsäädännöstä, sillä yksilön tahdonvoima ei aina riitä.

Ruokakaupoissa hävikkiä vähennetään ennakoimalla. K-ryhmän asiakasnäkemysjohtaja Heidi Jungar kertoo, että logistiikan pitää toimia niin, että ruoka päätyy juuri sinne, missä sitä halutaan ostaa.

– Ei niin, että pyritään keksimään uusia vaihtoehtoja hävikille jälkikäteen. Logistiikka on hiottava niin, että hävikkiä ei edes synny, ja kotitaloudet ostavat juuri sen verran ruokaa, kun tarvitsevat, Jungar sanoo.

Ruokakaupat lahjoittavat ylijääneitä ruokia myös hyväntekeväisyyteen ja myyvät ne parasta ennen päivämäärän lähestyessä ale-hinnoin.

Heidi Jungar
Ruokahävikkiä ei tule, kun pohditaan jo etukäteen, missä ruoalle on eniten ostajia, sanoo K-ryhmän asiakasnäkemysjohtaja Heidi Jungar.Jussi Koivunoro / Yle

Lihaa, kalaa ja kasvisruokaa yhdistellään

Suomalaiset söivät viime vuonna yli 80 kiloa lihaa henkilöä kohti.

Ruokavalio on kuitenkin muuttumassa. Nyt puhutaan “fleksaamisesta”. Se tarkoittaa liha- ja kasvisruokalajien vuorottelua. Vanhaa kunnon sekasyöntiä.

Esimerkiksi lounaalla syödään kasviksia ja illalla paistetaan kanaa. Lihan rinnalle on tullut myös lukuisia kasvispohjaisia lihankorvikkeita. Niiden myynti on lisääntynyt S-ryhmän kaupoissa tänä vuonna viidenneksellä. Kasvua on kaikissa ikäryhmissä.

Suuria muutoksia ei tapahdu yhdessä vuodessa. S-ryhmän valikoimajohtaja Antti Oksa uskoo kuitenkin, että lihan myynnin kasvu taittuu pian.

– Lihan myynti on aika tasaista, mutta naudan- ja sianlihan myynti on vähentynyt, ja broilerin lisääntynyt.

Toistaiseksi me suomalaiset olemme kuitenkin lihaa rakastava kansa.

Juttua korjattu kello 16.50: Suomessa on lennetty tänä vuonna 24 miljoonaa lentoa ja viime vuoden marraskuun loppuun mennessä 23 miljoonaa lentoa (ei 19 miljoonaa, kuten aiemmin kerrottiin).

Linki

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *