Eränkävijöiden ja kalastajien arvostama alue eli Suomen itäisin kolkka saa pian kalastusmatkailukohteen, jonka kalastossa panostetaan tavallisuudessaan erikoiseen lajiin eli haukeen.

Metsähallitus ilmoitti loppuvuodesta, että se vuokraa Lieksan lähellä sijaitsevan Mustan Mäntyjärven paikalliselle yrittäjälle alkaneen vuoden 2020 alusta alkaen.

Yrittäjä Matti Pasanen suunnittelee Mustan Mäntyjärven vetonaulaksi suurhaukia.

Järvi on entuudestaankin luonnonkalakohde, jossa on erityisesti haukia. Suunnitelmissa on kasvattaa haukikannan keskikokoa kalastonhoidollisilla toimenpiteillä. Järveen esimerkiksi siirretään pieniä määriä isoja haukimammoja samaan vesistöön kuuluvasta Ala-Koitajoesta.

Pohjois-Karjalan kalamiespiirissä kalastusseura Lesnan Naputtajien puheenjohtajanakin toimiva Pasanen on ollut puuhaamassa petokalojen pyyntihanketta Ala-Koitajoelle, joka on kokonaan rauhoitettu järvilohen lisääntymisalueena.

”Isot petokalat eivät kelpaa ihmisravinnoksi elohopeapitoisuuksien takia. Olisi sääli jos ne vain hävitettäisiin äärimmäisen uhanalaisen saimaanlohen lisääntymisen tieltä. Tästä syntyi ajatus perustaa kalastuskohde hauenkalastajille, jonne arvokkaat emohauet voisi siirtää.”

Haukia pyytämällä ja siirtämällä saavutetaan Pasasen mukaan tuplahyöty.

”Parannetaan uhanalaisen saimaanlohen poikasten selviytymismahdollisuuksia jokivuosista ja hyödynnetään suurhaukien potentiaali kalastusmatkailussa. Hauenkalastus on maailmalla nosteessa, mutta Suomi on toistaiseksi jäänyt pitkälti sivustaseuraajan rooliin”, Pasanen taustoittaa.

Ranskalaisia Pohjois-Karjalaan?

Pasanen on tehnyt aiemmin opastoimintaa ja pohdiskeli, että saisiko jostain vuokrattua oman järven.

”Kirjolohikohteita on siellä täällä. Tässä haukikohteen liikeideassa aitous on myyntivaltti. Silloin ei tuoda pohjoisamerikkalaista vieraslajia kirjolohta, vaan myydään sitä, mitä meillä on luonnostaan. Osa kalaturisteista hakee nimenomaan alkuperäislajeja ja mahdollisimman luonnonmukaisia kohteita. Itsekin käyn joka kesä Ruotsissa ja Norjassa, mutta en siellä mene istutuslammelle, vaan sinne missä taimenet, lohet ja harjukset ovat luonnostaan. Toki Mustalle Mäntyjärvellekin tehdään ainakin alkuvaiheessa istutuksia, mutta lajit ovat kohteessa luonnostaan esiintyviä ja lisääntyviä saman vesistön kaloja. Istutettavien suurien haukien määrä ei tule olemaan kappalemäärällisesti suuri, niillä ennemminkin tuetaan sitä, että järvestä pois pyydetyt isot yksilöt saadaan nopeammin palautettua kalastoon. Kalojen keskikoko kasvaa luonnostaankin isommaksi ajan kanssa ylämittasäädösten vaikutuksesta.”

Pasanen kyseli useampia kohteita eri tahoilta hauenkalastuskohteelleen ja päätyi Metsähallitukseen usean syyn summana.

”Ympäröivät maa-alueet ovat yhden maanomistajan hallussa. Lisäksi kalastusmatkailua on muutenkin lähialueella tarjolla, kuten vetovoimaiset Ruunaan kosket. Myös Patvinsuon kansallispuisto ja lukuisat pienvedet sijaitsevat aivan kohteen tuntumassa”

Vaikka pääasiallinen kohderyhmä suunnitteluvaiheessa on ulkomailla, Pasanen korostaa, että uuteen kohteeseen ovat kaikki luvan hankkivat kalastajat tervetulleita, niin paikalliset kuin ulkomaalaiset. Hauki erityiskalastuskohteen kohdelajina on uutta Pohjois-Karjalassa, ellei koko Suomessa.

”Olettaisin ettei haukikohde ole erityiskalastuskohteena suomalaisille mikään hittijuttu. Hauki on monelle suomalaiselle niin tavanomainen saaliskala. Näille kalastajille houkuttelevampia voivat olla vaikka juuri ne kirjolohikohteet. Mutta mielelläni olen väärässäkin tämän suhteen.”

Isot kalat harvassa Suomessa

Pasanen tuntee Suomen kalakantojen realiteetit.

”Suomessa olisi jokien vapaana virratessa mitä parhaimmat mahdollisuudet tulla lohikalojen osalta kalastusmatkailun huippumaaksi. Mutta se mahdollisuus on sössitty. Mutta myös muissa kuin lohikaloissa on potentiaalia. Kalastuskulttuurimme Suomessa on valitettavasti painottunut siihen, että isoimmat kalat pyydetään pois. Tällaisilla rajoitetuilla alueilla on kuitenkin mahdollista luoda vetovoimainen kalakanta. Jännä nähdä, miten tämä onnistuu. Onhan niitä uhkatekijöitäkin ja aina voi mennä asiat pieleenkin. Kovasti nyt kuitenkin yritetään” yrittäjä pohtii.

Keskieurooppalaisia kalastajia Pasanen on tavannut Ruotsin ja Norjan vesillä. Kun suomalaiset menevät Ruotsiin pyytämään lohikaloja, ovat nämä keskieurooppalaiset olleet siellä hauen ja ahvenen perässä.

“Olen aina miettinyt, miksi me emme saa näitä harrastajia Pohjois-Karjalaan. Yksi syy voi olla se, että meillä on pirun pieniä nuo kalat verrattuna muiden pohjoismaiden suosikki kohteisiin.”

”Kunnon möllyköitä”

Mustan Mäntyjärven kalojen keskikokoa pyritään nostamaan erilaisilla kalastonhoidollisilla toimenpiteillä. Alkuvaiheessa pienimuotoisilla isojen kalojen siirtämisillä, mutta muutoinkin kaloille pyritään saamaan kasvulle otolliset olosuhteet. Kalaston kehittymistä ja vesistön tilaa pyritään seuraamaan. Myös alueen kalastussäännöt ja valvonta ovat ratkaisevassa asemassa projektin onnistumiseksi.

”Hätäillä tässä ei voi, katse on tulevaisuudessa. On oletettavaa, että kunnon möllykötä järvessä ui nykyistä tiheämmin aikaisintaan kolmen vuoden päästä. Kun yli metrinen hauki on arkipäiväinen saalis ja kymppikilo rikotaan viikoittain, alkaa vetovoimatekijät olla kunnossa. Mutta se aika ei ole vielä tulevana kesänä vaikka kyllä siellä niitä järven omia möllyköitä ui useita parhaillaankin.” Pasanen tuumii.

Miten markkinoidaan?

Haukikohteen markkinointiin on suunnitelmia. Aluksi hyödynnetään omia verkostoja ja luodaan uusia verkostoja.

“Parin vuoden säteellä pyritään saamaan ulkomaalaisia matkanjärjestäjiä ja koeryhmiä antamaan kehitysideoita. Tätä kautta lähdemme levittämään sanomaa. Markkinoinnissa on paljon tekemistä ja täytyy tehdä kohdennusta maittain.”

Kalastusmatkailuyrittäjä on huomannut Euroopan vapaa-ajankalastajien määrää haarukoituaan, että esimerkiksi Ranskassa viisi miljoonaa ihmistä ilmoittaa vapaa-ajankalastuksen harrastuksekseen.

“Ranskalaisten keskuudessa hauenkalastus on hyvin suosittua, kuten myös italialaisten. Haukea arvostetaan korkealle niin kalastuksellisesti kuin ruokana.”

“Kalastuksen harrastajia on Euroopassa enemmän kuin golfaajia, mutta kalastajille ammattimaisesti tehtyjä ja hoidettuja pelikenttiä on liian vähän. Potentiaalia on kehittää kalastusalueita matkailuun. Kalastusmatkailu on Suomessa lapsen kengissä ja johtunee osittain siitä, ettei ole nähty ja ymmärretty riittävän hyvin lähialueen vahvuuksia ja mitä kannattaa myydä. Hyviäkin kohteita ja toimijoita meiltä löytyy, mutta kasvun mahdollisuuksia on paljon.”

Tässä vaiheessa yrittäjä ei aio tehdä mittavia investointeja esimerkiksi majoituskapasiteettiin. Pasasen tavoitteena on kuitenkin kehittää Mustan Mäntyjärven tarjontaa parantamalla retkeilyrakenteita, kuten taukopaikkoja, ja hankkimalla esimerkiksi veneitä ja kajakkeja asiakkaiden käyttöön. Lisäksi tarkoituksena on palvella alueen muita yrityksiä, sillä myös muut kuin Kalastusretkien oppaat voivat hyödyntää järveä normaalien lupakäytäntöjen puitteissa.

“Tarkoitus on kartoittaa lähialueiden majoitusta tarjoavia. Tiedän, että lähellä on yrityksiä ja vuokramökkejä. Yhteistyötä on tarkoitus tehdä eli majoituksen vuokraajat voivat markkinoida minun palveluita ja minä heitä. Minulla on kuljetuspalvelut Joensuusta ja voi kuljettaa vieraita myös lähialueille, kuten, kansallispuistoon, mökeille ja Ruunaan retkeily- ja kalastusalueelle.”

Pasanen uskoo, että myös Metsähallituksen kanssa tehdään yhteistyötä jatkossa.

Pasasen Matexpro Oy tarjoaa palvelujaan Kalastusretket-nimellä. Yrittäjä myy jatkossa kalastuslupia järvelle. Lupia myydään kuitenkin rajoitettu määrä vuorokautta kohti. Järvi on myös mahdollista vuokrata kokonaan oman seurueen käyttöön. Kalastuslupa oikeuttaa viehekalastukseen uistimella, perholla ja pilkillä.

Musta Mäntyjärvelle tulee omat kalastusääntönsä. Siellä voi ottaa pyytämiään kaloja myös ruuaksi, mutta ylämitta on tulossa eli suurimmat hauet on päästettävä takaisin veteen jatkamaan sukuaan. Tämä siksi, koska perimän kannalta kaikkein arvokkaimpia ovat suurhauet. Suurissa yksilöissä on vesistöstä riippuen myös raskasmetalleja sellaisia määriä, ettei niitä suositella syötäviksi.

“Ruokakalaksi voi ottaa välikoon kaloja, isompien lisäksi myös pikkuhauet jätetään kasvamaan. Jos asiakas tarvitsee apua kalankäsittelyssä tai ruuan valmistuksessa, niin siihenkin saa minulta apuja ja neuvoja”, kalanjalostus- ja kokkitaustaa omaava Pasanen täsmentää.

Metsähallitus haluaa tällaisten vuokrajärjestelyjen avulla tukea paikallistaloutta.

”Lisäksi halutaan edistää luonnonkalakohteisiin kohdistuvaa, kestävästi toteutettua kalastusmatkailua, toteaa Metsähallituksen Eräpalveluiden eräsuunnittelija Eero Hartikainen tiedotteessa.

Lieksan seutua pidetään luontomatkailun näkökulmasta vetovoimaisena, sillä alueella sijaitsee Patvinsuon kansallispuiston lisäksi Ruunaan retkeilyalue, joka on Suomen suosituimpia kalastuskohteita.

Linkki