Tuesday, 29 September 2020
Facebook
Twitter

Tiedätkö mikä on kansallinen kaupunkipuisto? Harva tietää, vaikka kaupungit hinkuvat titteliä matkailijoita houkutellakseen

Kansallispuistot tunnetaan, mutta kansallisia kaupunkipuistoja ei. Tällä hetkellä Suomessa on yhdeksän kaupunkipuistoa.

Ilmakuvassa Sulosaari ja kaukana taustalla siintää Savonlinnan kaupunkia.
Savonlinnan kansallinen kaupunkipuisto alkaisi ydinkeskustasta. Kasinonsaarten Sulosaaressa on kahden kilometrin ulkoilureitti.Jarkko Riikonen / Yle
 Kansallinen kaupunkipuisto on monelle tuntematon ja myös vaikeasti määriteltävä käsite. Siitäkin huolimatta, että Suomen ensimmäinen eli Hämeenlinnan kaupunkipuisto, perustettiin jo lähes kaksikymmentä vuotta sitten.

Kansallinen kaupunkipuisto tarkoittaa laajaa yhtenäistä aluetta, jossa rakennettu kulttuuriympäristö yhdistyy katkeamattomasti luontoon.

Viimeisimpänä verkostoon on päässyt Kuopio, joka sai statuksen pari vuotta sitten. Kaupunkipuiston ovat saaneet myös Heinola, Pori, Hanko, Porvoo, Turku, Kotka ja Forssa.

Suomalaiskaupungit hinkuvat pääsyä verkostoon houkutellakseen matkailijoita. Kaupunkipuistojen uskotaan edistävän etenkin luontomatkailua, vaikka tutkimustietoa niiden vetovoimasta ei ole.

Maailmalla kaupunkipuistot tunnetaan, mutta harva kansainvälinen matkailija on tietoinen, että niitä on Suomessakin.

Kansalliset kaupunkipuistot Suomessa -kartta
Jyrki Lyytikkä / Yle

Savonlinna haikailee kaupunkipuistoksi

Savonlinna havittelee pääsyä kaupunkipuistoverkostoon jo tämän vuoden aikana. Savonlinnan kaupungin kaavoituspäällikkö Päivi Behm luottaa arviointiperusteiden (siirryt toiseen palveluun) täyttyvän.

Hän nostaa noin 80 neliökilometrin laajuisesta alueesta esiin valtakunnalliset kulttuuriympäristöt: Olavinlinnan ja Laitaatsillan telakka-alueen.

– Norpan suojelualueet tulevat tähän keskustan liepeille. Ne jatkuvat kymmeniä kilometrejä Puumalan suuntaan sekä Linnansaaren ja Koloveden kansallispuiston suuntaan pohjoiseen, hän lisää.

Savonlinnan kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen, että kaupunkipuistoa haetaan. Ennen kuin varsinainen hakemus lähetetään, on löydettävä yksimielisyys päättäjien, virkamiesten ja kaupunkilaisten kesken.

Savonlinnassa on selvitelty aiemminkin kaupunkipuiston perustamista, mutta se on tyssännyt muun muassa pelkoon kaavarajoituksista ja ohikulkutiehankkeen kariutumisesta.

Savonlinnan kaupungin kaavoituspäällikkö Päivi Behm hymyilee iloisesti Olavinlinnan edustalla.
Savonlinnan kaupungin kaavoituspäällikkö Päivi Behm sanoo Olavinlinnan olevan yksi ydinkohdista kansallisessa kaupunkipuistossa.Jarkko Riikonen / Yle

Ympäristöministeriöstä vihreää valoa Savonlinnalle

Kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö. (siirryt toiseen palveluun) Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander näyttää vihreää valoa Savonlinnalle.

– Alue täyttää niin sisällöllisesti kuin laajuutensa ja eheytensä puolesta kansallisen kaupunkipuiston vaatimukset.

Tällä hetkellä Suomessa on yhdeksän kansallista kaupunkipuistoa. Flander kertoo, että verkostoon pääsee enää muutama kaupunki.

– Verkostoon otetaan korkeintaan kaksitoista kaupunkia. Jatkossa keskitytään verkoston kehittämiseen ja vuorovaikutukseen.

Kaupunkipuistoverkoston puheenjohtaja Mari Helin myöntää kehitystyölle olevan tarvetta, koska kaupunkipuistot tunnetaan vielä huonosti. Verkoston kaupungeista löytyy kootusti tietoa englannin kielellä Visit Finlandin (siirryt toiseen palveluun) verkkosivujen tuoteosiossa.

Tietoa on kuitenkin tarkoitus lisätä roimasti jo helmikuussa, jolloin kaupunkipuistoverkoston omat verkkosivut avataan. Sivut ovat aluksi suomenkieliset, mutta ne käännetään myöhemmin myös englanniksi.

Kaupunkipuisto matkailun tukijana

Jokaisella kaupunkipuistolla on verkostossa oma erityispiirteensä. Savonlinnan tapauksessa se on sisävesien linna- ja saaristokaupunki.

Savonlinnassa kaupunkipuiston uskotaan edistävän etenkin luontomatkailua. Kaavoituspäällikkö Päivi Behmin mielestä kaupunkipuisto olisi myös osa kestävää kaupunkisuunnittelua ja -rakentamista.

– Tarkoitus on kehittää rantoja virkistyskäyttöön ja rantareiteiksi. Kaupunkipuisto ei estä rakentamista.

Behm nostaa esiin ulkoilureiteistään tunnetun Hämeenlinnan kaupunkipuiston. Ilman kaupunkipuistoa reittejä tuskin olisi kehitetty niin paljon.

– Haaveilemme ydinkeskustaa kiertävästä kymmenen kilometrin ulkoilureitistä. Siitä puuttuu vielä osuuksia eteläpuolelta, Behm kertoo.

Suomessa on ollut viime vuosina kansallispuistobuumi. Kaupunkipuistoverkoston puheenjohtaja Mari Helin haikailee kaupunkipuistoihin kansallispuistot jo löytäneitä kiertomatkailijoita.

– Kohdebongailijoiden tavoitteena on kiertää kaikki kansallispuistot läpi.

Kaupunkipuistot yhdistävät kaupunkielämän, kulttuurin ja luonnon. Ne eroavat kansallispuistoista rakennetun kulttuuriympäristönsä puolesta.

Saimaan kaupungeista vain Savonlinna täyttää vaatimukset

Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander laskee, että kaupunkipuistoselvityksiä on tehty Suomessa ainakin kolmessakymmenessä kaupungissa.

Esimerkiksi Itä-Suomessa toive kaupunkipuistosta on ollut esillä ainakin Mikkelissä ja Lappeenrannassa, mutta ne eivät ole täyttäneet perustamiskriteereitä.

– Monessa kaupungissa rakentaminen on tullut väliin, eikä kulttuuri- ja luonnonperinnön yhdistäminen ehjäksi kaupunkitilaksi sen takia onnistu, Flander sanoo.

Savonlinna on vahvoilla kaupunkipuiston saamiseksi alueelleen. Kaavoituspäällikkö Päivi Behmin mielestä nyt olisi otollinen aika sille. Isot kaavahankkeet on saatu valmiiksi, ja ohikulkutien pyöräreittejä sisällytetään kaupunkipuistoon.

Savonlinna on Itä-Suomen maakuntien ja niiden keskuskaupunkien yhteinen ehdokas Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026.

Ilmakuvassa jäinen Saimaa Savonlinnan pohjoispuolella.
Savonlinnan kaupunkipuisto voisi edistää myös Saimaan pääsyä Unescon maailmanperintökohteeksi. Kuva Saimaalta Savonlinnan pohjoispuolella.Jarkko Riikonen / Yle

Saimaa Unescon maailmanperintökohteeksi?

Savonlinnan kansallinen kaupunkipuisto edistäisi mahdollisesti myös Saimaan pääsyä Unescon maailmanperintökohteeksi. Kaupunkipuisto yhdistäisi Linnansaaren ja Pihlajaveden norppa-alueet.

Savonlinnan seudun matkailun toimitusjohtajan Jaana Komin mielestä Unescon maailmanperintökohde on merkitykseltään vielä suurempi kuin kansallinen kaupunkipuisto.

– Tässä tapauksessa puhutaan saimaannorpan elinalueista eli se toimisi sateenvarjona koko Saimaan alueen markkinoinnille, hän sanoo.

Kehitysasiantuntija Liisa Renfors Business Finlandista sanoo, että kansainvälisessä matkailussa kaupunkipuistojen vetovoimaisuus Suomessa ei vielä näy.

– Kaupunkipuisto on kansainvälisesti tunnettu käsite, mutta ulkomaisille matkailijoille tietoa on hankalasti löydettävissä tai sitä ei ole.

Unescon maailmanperintökohteet ovat maailmanlaajuisesti tunnettuja. Kaavoituspäällikkö Päivi Behm tietää maailmanperintökohteeksi pääsemisen vaativan tekoja.

– Kaupunkipuisto olisi konkreettinen osoitus siitä, että me olemme tehneet jotakin.

Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston hakemusluonnos on kaupunkilaisten nähtävillä helmikuun puoliväliin saakka. Behm arvioi virallisen hakemuksen lähtevän ympäristöministeriöön syksyyn mennessä.

Linkki

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *