• Suomen liikkumisrajoitukset ja muut poikkeustoimet eivät poistu edes alkukesästä, jos asiaa arvioi epidemiamallin näkökulmasta.
  • Iltalehden suuntaa-antavat laskelmat viittaavat siihen, että kesän musiikkifestivaalit joudutaan perumaan.
  • Rajoitusten poistamiseen vaikuttaa muun muassa sairaalapotilaiden määrä.

Suomi ei palaa normaalitilaan vielä 13. huhtikuuta mennessä, jolloin poikkeusolojen tähänastinen toimeenpanoaika päättyy. Olot jatkuvat määrittelemättömän ajan, eikä rajoitusten poistaminen tule myöhemminkään kyseeseen yksittäisenä pakettiratkaisuna vaan askel kerrallaan.

Johtopäätöksen voi suhteellisen varmasti tehdä Ylen A-studion keskustelusta, jossa Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen ja sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kävivät läpi epidemia-ajan todennäköistä kestoa.

Varhila kertoi, että Suomen viranomaiset ovat saaneet käyttöönsä asiantuntijoiden tekemiä mallinnuksia kestoajasta. Ennakoitu kesto riippuu epidemian rajoitustoimien purevuudesta.

– Lyhimmilläänkin lähdemme noin 120 päivästä, eli olemme noin neljässä kuukaudessa. Viikko 1 olisi maaliskuun alusta, Varhila sanoi.

– Tällä hetkellä näyttää, että meidän pitää saada jänne 160 päivään, mikä tarkoittaa sitä, että huippua pystytään madaltamaan. Se taas on terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvylle erittäin tärkeää.

Graafi selittää, miksi THL haluaa nimenomaisesti pidentää epidemiaa rajoituksilla. Tartuntamäärää kuvaavat käyrät lähenevät muodoltaan Gaussin käyrää. THL

Ainoastaan suuntaa-antava arvio

Husin toimitusjohtaja Tuominen arveli lähetyksessä, että epidemian hellittäessä rajoitustoimista voitaisiin luopua porrastetusti. Kun sairastelu aikanaan vähenee, yhteiskunnasta alkaa tulla entistä enemmän taloudellista painetta toimien lopettamiseksi.

Epidemian tartuntamäärät noudattelevat ennakkoarvioiden mukaan niin sanottua Gaussin käyrää, jossa pystyakselin arvo lähtee nousemaan kiihtyen ja palaa sitten samaa tahtia alas.

Kun epidemiamallin alkupäivä on tiedossa ja tehdään oletus, että rajoitustoimien purkaminen tehdään täysin samassa epidemian purevuustilanteessa kuin missä ne on rakennettu, voidaan ennakoida, minä päivänä rajoitukset mahdollisesti poistetaan.

Iltalehti laski päivämäärät olettaen, että tartuntakäyrästä tulee suoran suhteen symmetrinen ja että rajoitukset poistuvat yhtä paljon ennen epidemian loppua kuin ne asetettiin alkupäivän jälkeen.

Rajoitusten poistamiseen vaikuttaa niin monia tekijöitä, että arviot eivät tosiasiassa voi toteutua pelkän matematiikan perusteella. Laskutoimitus antaa kuitenkin lievästi suuntaa kansalaisten pohdintoihin siitä, kuinka pitkään ja millä voimalla rajoitukset ovat voimassa.

Epidemian lopullista kestoa ei voi arvioida varmasti. On täysin mahdollista, että se ulottuu pitkälle syksyyn, jolloin esitetyt päivämäärät siirtyvät vielä merkittävästi pidemmälle.

Torilla ei tavata. Kokoontumisrajoitukset lienevät voimassa vähintään kesään asti, ja siksi toisekseen jääkiekkoilun MM-kisoja ei edes järjestetä. Kuva vuoden 2019 juhlinnasta Tampereen Keskustorilta.
Torilla ei tavata. Kokoontumisrajoitukset lienevät voimassa vähintään kesään asti, ja siksi toisekseen jääkiekkoilun MM-kisoja ei edes järjestetä. Kuva vuoden 2019 juhlinnasta Tampereen Keskustorilta. JUKKA RITOLA

120 päivän epidemia

Kahvilat, baarit ja yökerhot saavat olla auki ja ravintolat voivat tarjoilla asiakkaille salissa: 31. toukokuuta.

Suomi alkaa avata rajojaan, työmatkailu ja tieliikenne raja-alueilla helpottuvat: 9. kesäkuuta.

Juridiset poikkeusolot päättyvät. Yli 10 hengen ryhmät saavat kokoontua. Koulujen ja päiväkotien toiminta palaa normaaliksi, ulkomaille matkustaminen ei enää ole kiellettyä: 12. kesäkuuta.

Yli 500 henkilön yleisötilaisuudet sallitaan, työntekijät alkavat palata työpaikoilleen, työmatkustaminen muuttuu normaalimmaksi: 16. kesäkuuta.

160 päivän epidemia

Kahvilat, baarit ja yökerhot saavat olla auki ja ravintolat voivat tarjoilla asiakkaille salissa: 20. kesäkuuta.

Suomi alkaa avata rajojaan, työmatkailu ja tieliikenne raja-alueilla helpottuvat: 29. kesäkuuta.

Juridiset poikkeusolot päättyvät. Yli 10 hengen ryhmät saavat kokoontua. Koulujen ja päiväkotien toiminta palaa normaaliksi, ulkomaille matkustaminen ei enää ole kiellettyä: 22. heinäkuuta.

Yli 500 henkilön yleisötilaisuudet sallitaan, työntekijät alkavat palata työpaikoilleen, työmatkustaminen muuttuu normaalimmaksi: 26. heinäkuuta.

Koulut saattavat pysyä kauemmin kiinni kuin on arvioitu.

Sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Tuija Kumpulainen sanoi Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa 25. maaliskuuta, että koulut saattavat pysyä suljettuina koko kevään ajan.

– Kyllä se keskusteluun nousee ja veikkaisin, että ne eivät aukea. Olisi epäloogista, että meillä on kaikki muut rajoittamistoimenpiteet ja epidemia vasta aluillaan. Sehän on oikeasti vasta aluillaan, jos meillä on alle 1000 todennettua sairastumista, Kumpulainen totesi.

Nämä asiat vaikuttavat päätöksiin

Viitteelliset päivämäärät nostavat esiin ainakin kysymyksen siitä, onko Suomessa mitään mahdollisuutta järjestää yhtäkään merkittävämpää kesätapahtumaa, kuten musiikkifestivaalia. Kansliapäällikkö Varhila kirjoittaa Iltalehdelle sähköpostitse, että rajoitusten lopullista kestoaikaa on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida.

Varhila kuitenkin jakaa näkemyksen siitä, että rajoituksista luovutaan askel kerrallaan.

– Normaalitilaan palaaminen tapahtunee vaiheittain sen mukaan, miten tautitilanne sen sallii ja niillä toimenpiteillä, jotka katsotaan mahdolliseksi purkaa pois rajoitteiden näkökulmasta, Varhila arvioi.

Koronavirusepidemian kesto on arvion mukaan vähintään 120 päivää, mutta mahdollisesti paljon pidempään.
Koronavirusepidemian kesto on arvion mukaan vähintään 120 päivää, mutta mahdollisesti paljon pidempään. TONI REPO

Rajoitustoimet ovat voimassa ennen muuta terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi. Potilaiden määrä sairaaloissa vaikuttaa suoraan rajoituksia koskevaan päätöksentekoon. Kansliapäällikön mukaan muita tekijöitä ovat uusien tapausten määrä ja vainajien määrä. Asiassa toimitaan kokonaisarvion mukaan.

Suomen lisäksi muu Eurooppa on rajoitusten vuoksi kiinni. Esimerkiksi rajojen avaaminen ei suoraan helpottaisi matkailua, jos muut maat pitävät omat poikkeusjärjestelynsä voimassa. Varhilan mukaan päätöksiä pohditaan sekä EU- että kansainvälisellä tasolla.

Linkki