Euroopasta uhkaa puuttua tänä vuonna reilusti yli puoli miljoonaa maatalouden kausityöntekijää, kun työvoima ei pääse liikkumaan koronapandemiasta johtuvien rajoitusten vuoksi. Seuraukset voivat näkyä kaupan hyllyillä Suomessakin.

Joidenkin elintarvikkeiden saatavuus voi vähentyä ja hinnat nousta.

”Isoista maista Ranska on sanonut, että siellä tarvitaan maalis-toukokuussa 200 000 ulkomaista kausityöntekijää asteittain: 80 000 työntekijää maaliskuussa, toiset 80 000 huhtikuussa ja 40 000 toukokuussa”, kertoo Maataloustuottajain keskusliitto MTK:n ja sen ruotsinkielisen sisarjärjestön SLC:n Brysselin-toimiston johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki.

Saksassa kausityöntekijöitä tarvittaisiin ulkomailta 300 000.

Suomessa ulkomaisia kausityöntekijöitä on työskennellyt maataloudessa vuosittain noin 16 000 tai jopa enemmän ja lisäksi metsämarjoja on poiminut 3000 ihmistä.

Työntekijöiden liikkumiseen etsitään parhaillaan ratkaisuja eri puolilla Eurooppaa. Tekijöitä kaivataan maataloudessa kuitenkin jo nyt.

Kevään ensimmäisiä sesonkituotteita on parsa, jonka satokausi on jo alkanut Euroopassa. Parsasato korjataan pellosta käsin.

”Jos korjaajia ei ole, se tarkoittaa, että koko sektorin sato jää saamatta. Siten tulee pulaa niistä tuotteista”, sanoo Leiponen-Syyrakki.

Maataloudessa tehdään nyt muutenkin kylvöjä ja istutetaan taimia maahan.

”Jos päätöksiä ei tehdä, on maatiloilla riski, ettei työvoimaa ole ehkä myöhemminkään korjaamassa satoa. Silloin viljelijät downgreidaavat sen tekemisen, kun eivät uskalla ottaa riskiä.”

Viljelijät voivat myös päättää kylvääkin esimerkiksi mansikkapellolle viljaa tai muuta kasvia, joka voidaan korjata koneellisesti.

Silloin markkinoille päätyy odotettua vähemmän tiettyjä tuotteita.

Vaikeuksissa puutarhakasvit, maidontuotanto ja viini

Työvoimapula koettelee pahasti varsinkin aloja, joissa tarvitaan paljon käsityötä. Hankalaa on esimerkiksi marjojen, hedelmien ja vihannesten kasvatuksessa.

Myös maidontuotannossa käytetään Keski- ja Etelä-Euroopassa ulkomaista työvoimaa.

Käsityöhän painottuu myös viininviljely.

”Viinisektori varmaan kärsii työvoimapulasta erityisesti.”

Monet vaikeudet voivat olla edessä myös Espanjan ja Italian tomaatinviljelyssä, jotka ovat riippuvaisia ulkomaisesta työvoimasta. Leiponen-Syyrakin mukaan tiedossa on, että Etelä-Euroopan tomaattiviljelmillä työskentelee myös laittomia siirtolaisia. Heidän tulevaisuutensa on epävarma.

”Eiväthän he mihinkään sieltä maasta ole kadonneet. Se ongelma varmaan on olemassa, miten töitä järjestellään korona-aikana”, hän sanoo.

”Suomessa ei tarvitse hamstrata”

Suomessakin maatalouden työvoimapula näyttää vaikealta.

”Se, että saataisiin kaikki 16 000 korvattua kotimaisella työvoimalla, ei ole yhtään realismia”, sanoo MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg.

Suomessa on viranomaisilta lupa siihen, että 1500 työlupaa järjestyy kriittisiksi arvioituihin töihin. Se on kuitenkin vain vajaat kymmenen prosenttia normaalista kausityöläisten tarpeesta.

Työvoimapula on iso ongelma monelle maatalouden yritykselle. Perusruokahuolto ei näytä kuitenkaan olevan Suomessa vaarassa.

”Suomella on se hyvä tilanne, että meillä omavaraisuus on aika hyvällä tasolla peruselintarvikkeissa kuten viljassa, maidossa, lihassa ja aika pitkälti esimerkiksi vihanneksissa kuten tomaateissa ja kurkussa”, sanoo Hanna Leiponen-Syyrakki.

”Suomessa tuotetaan melkein se, mitä kulutetaan. Sokeri on sellainen, jota meillä ei tuoteta kulutukseen nähden tarpeeksi.”

Tavallinen viljanviljely ei ole riippuvaista kausityövoimasta. Suomen maitotiloilla kausityövoimaa käytetään jonkin verran, mutta monilla tiloilla ei lainkaan.

Jotkut tuontielintarvikkeet kuten vihannekset ja hedelmät voivat kuitenkin vähentyä kauppojen hyllyiltä Suomessa, jos koronatilanne pitkittyy. Myös esimerkiksi juustoista puolet Suomen kulutuksesta on tuontia.

Elintarviketeollisuuskin on Suomessa raaka-aineissa suhteellisen omavarainen.

Lyhyellä tähtäimellä korona saattaa vaikuttaa lähinnä joidenkin apu- ja lisäaineiden saatavuuteen teollisuudelle, arvioi Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja.

Näin ollen perusruoka riittää Suomessa koronasta huolimatta.

”Hamstrata ei tarvitse, ruokaa riittää kyllä”, Pohja sanoo.

Elintarviketeollisuudessa kaivataan kuitenkin noin 3000 kausityöntekijää poimimaan metsämarjoja marjateollisuuden käyttöön. Määrä ei sisälly maatalouden tarvitsemiin 16 000 työntekijään. Poimijat ovat viime vuosina tulleet käytännössä Thaimaasta.

Korona ei estä elintarvikekauppaa

Suomen elintarvikevientiin työvoimapulalla ei liene suurta vaikutusta. Kausityövoimapulasta eniten kärsivän puutarha-alan tuotteita, kuten vihanneksia ja hedelmiä, viedään Suomesta ulkomaille vain vähän, kertoo MTK:n vientijohtaja Thimjos Ninios.

Muutenkaan koronatilanne ei ole juuri vaikuttanut elintarvikkeiden vientiin tai tuontiin, vaan toistaiseksi tavara liikkuu. Kansainvälisessä kaupassa korona on aiheuttanut haasteita lähinnä logistiikassa.

”Konteista on ollut pulaa, kun kontteja on jäänyt jumiin Kiinan tulliasemiin. Ne ovat nyt vapautuneet viime viikon aikana, mutta kestää muutaman viikon, ennen kuin ne palautuvat Euroopan mantereelle”, Ninios sanoo.

Jos koronatilanne pitkittyy, ongelmia voi toki tulla sairastumisista sekä esimerkiksi koneiden ja laitteiden varaosien puutteesta.