Thursday, 1 October 2020
Facebook
Twitter

Hollannissa on jouduttu tuhoamaan kevätkukkia – Kuinka pääsiäisen kukkasesongin käy Suomessa?

”Kyllä kuluttajat tulevat nyt hakemaan kukista iloa elämäänsä”, sanoo Kauppapuutarhaliiton toimitusjohtaja Jyrki Jalkanen.

JOULUN jälkeen vuoden tärkeimpiin kukkasesonkeihin kuuluva pääsiäinen on ovella, mistä kertovat myös terhakoiden pikkunarsissien istutukset kivijalkakauppojen edessä. Marketeissa ja kukkakaupoissa narsisseja ja helmililjoja on ollut tarjolla jo tammikuusta asti.

Mutta keltaisia keitaita näyttää nyt olevan tavanomaista vähemmän koronaviruksen autioittamassa katukuvassa ja kaupoissakin.

Kansainväliseen kukkabisnekseen ja etenkin sen keskukseen Hollantiin koronavirus on leikannut ammottavan haavan. Kaikkiaan kukkien vähittäiskaupan arvo Euroopassa on arviolta kymmeniä miljardeja euroja. Siitä Hollannin osuus on noin puolet ja kukkasipuleitten markkinoista jopa 80 prosenttia.

Jo maaliskuussa Hollannin puutarhoissa ja Aalsmeerin jättihuutokaupassa tulppaaneita, liljoja ja muita kevään sesonkikukkia alettiin tuhota, koska sekä vienti että vähittäiskauppa olivat pitkälti hyytyneet koronaepidemian takia.

Juuri tärkeimpiä kukkien vientimaita eli Saksaa, Italiaa, Espanjaa, Ranskaa ja Britanniaa korona kurittaa eniten, kun etenkin erikoiskauppoja on suljettu. Tosin niitä on taas pikkuhiljaa alettu avata.

Sipulikukkien kuulu maailmannäyttämökin, turistien keväisin ruuhkauttama Keukenhofin puutarha, on nyt suljettu yleisöltä. Tavallisesti kuuluisin kasvi jättipuutarhassa on musta tulppaani, mutta sitäkin voi nyt ihastella enää etänä.

Kaikkiaan puutarhaan on istutettu seitsemän miljoonaa sipulia, joiden lopputuloksia käy vuosittain katsomassa ja itse kuvaamassa yli miljoona vierasta.

SUOMEN tämän kevään pääsiäissesonkiin Hollannin tai muun maailman kukka-ahdinko ei juuri vaikuta, sillä valtaosa pääsiäiskukista on kotimaista tuotantoa. Myös kaupat ovat pääosin auki ja muutenkin ulkona saa vielä liikkua.

Voisi myös olettaa, että kotiinsa linnoittautuneet etätyön tekijät ja ikäihmiset kaipaisivat piristystä arkeensa ja etenkin juhliinsa, joita ei nyt kovin suureellisesti päästä viettämään. Verkostakin kukkia voi tilata niin puutarhoista kuin kukkakaupoistakin.

Esimerkiksi markettien ja ruokakauppojen tulppaaniniput jäivät silti vähemmälle suosiolle, kun kansa hamstrasi hapankorppuja, kalapuikkoja ja riisiä kaapit täyteen.

”Maaliskuun alku oli tosiaan aika ankeaa, kun Suomessa herättiin koronaan, ja ruokakaupasta alettiin ostaa vain vessapaperia ja ruokaa. Nyt tilanne on rauhoittunut, ja ihmiset ymmärtävät, ettei ruoka kaupoista lopu. Niinpä he ovat havahtuneet ostamaan muutakin, kuten ruukkunarsisseja ja muita kukkia ihan normaaliin tahtiin ja ehkä jopa enemmänkin, kun nyt ei aina mökeille päästä kevätistutusten pariin”, sanoo osto- ja myyntipäällikkö Liisa Myllylä Keskosta.

Pääsiäisen kukkasesonki hoituu Myllylän mukaan noin 80-prosenttisesti kotimaisella tuotannolla, mutta esimerkiksi äitienpäiväksi ruusuja tuodaan jo Keniasta asti, tosin Hollannin kautta.

KAUPPAPUUTARHALIITOSSAKIN uskotaan vakaasti pääsiäisen ilosanoman näkyvän myös kukkakaupassa. ”Kyllä kuluttajat nyt hakevat kukista iloa elämäänsä”, arvioi Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

”Suurin pelko meillä on nyt se, että ihmiset määrättäisiin täysin jäämään sisätiloihin”, Jalkanen sanoo. Se uhkaisi varsinaista kesäkukkien sesonkia, joka sekin on jo ovella.

Jalkanen uskoo, että satojen suomalaispuutarhureiden Hollannista syksyllä tulleista sipuleista kasvattamat noin 3,5 miljoonaa narsissiruukkua käyvät nyt kutakuinkin yhtä hyvin kaupaksi kuin ennenkin.

”Juuri näinä päivinä viimeisetkin ruukkukuormat alkavat siirtyä puutarhoista lavoille, rullakoihin, rekkoihin, tukkuihin ja niistä kauppoihin”, Jalkanen kertoo.

Etenkin pikkukukkaiset téte a téte -narsissit on suoranainen sisäänvetotuote siinä missä kahvikin, ja valtaosa niistä myydään kuluttajille marketeissa ja halpahalleissa, kun taas kukkakauppojen rooli on siinä vähäisempi.

Kaikkiaan markettien ja ruokakauppojen osuus on nyt noin puolet kukkien vähittäiskaupasta. Kukkakauppoja on tuhatkunta, ja niille on jäänyt yhä enemmän erikoiskaupan palveleva rooli, kun hinnoilla tai volyymilla ei voi kilpailla.

Pääsiäisenäkin narsissipurkin voi saada jopa eurolla puutarhoista tai halpahalleista, kun kukkakaupassa se maksaa muutaman euron enemmän.

”KUKKAKAUPPIAAT ovat äärimmäisen kekseliäitä ja muuntautumiskykyisiä”, sanoo Suomen kukkakauppiasliiton puheenjohtaja Taina Hinskala.

Koronaepidemia on tuonut notkahduksen myyntiin, kun esimerkiksi suuria messutapahtumia on peruttu. Jotkut iäkkäät, riskiryhmiin kuuluvat kauppiaat ovat myös sulkeneet ovensa kokonaan, ja osa on kaventanut aukioloaikoja.

Kuluttajat hakevat Hinskalan mukaan nyt kivijalkakaupoista vähän erikoisempia lajikkeita ja myös multaa, lannoitteita ja somisteita.

”Ihan kaikkia herkkuja ei nyt maailmalta saada. Tavaraa kyllä yhä tulee, vaikka jotkut tarhat ovat vaikeuksissa, mutta jos haluaa joitain erikoisempia leikkokukkia, niitä kannattaa tilata etukäteen”, Hinskala vinkkaa.

”On myös perustettu drive in -kaistoja, ikkunamyyntiä ja siirretty kukkia yhä enemmän ulos”, hän luettelee kauppiaitten kehittelemiä turvatoimia.

Verkkotilausten ja kotiinkuljetusten Hinskala uskoo kukoistavan viimeistään äitienpäivänä.

PUUTARHOILLE pääsiäistäkin suurempi sesonki on kuitenkin tulollaan vasta myöhemmin keväällä, kun orvokit, pelargoniat ja muut kesäkukat kasvavat myyntikuntoon. Istutettu niitä on noin 45 miljoonaa.

”Nyt painetaan täysillä kaasua, että pääsemme vastaamaan kansan kevätvietin heräämiseen”, Jalkanen sanoo.

Kesäkukkien myynnissä h-hetki on etelässä jo toukokuun puolivälissä, kun pohjoisemmassa se koittaa vasta ehkä juhannuksena. Tosin orvokkeja on tarjolla jo nytkin.

Koulujen päättäjäiset ovat äitienpäivän lisäksi kukkatervehdysten juhlaa. Niinpä puutarhuritkin nyt seuraavat jännityksellä, päästäänkö ylioppilasjuhlia ja muita opiskelijoitten valmistujaisia viettämään tänä keväänä ensinkään, vai siirtyvätkö ne kenties syksymmälle.

”Laskin kerran, että yhteensä ainakin noin 700 000 ihmistä valmistuu keväisin jostakin koulutuksesta”, Jalkanen sanoo.

Ylioppilaitakaan ei enää onnitella välttämättä vain ruusulla, kuten ennen.

”ONNEKSI onnittelukukkien valikoima on monipuolistunut, vaikka ruusu onkin klassikko. Nyt sen tilalla voi olla melkein mitä tahansa, kuten kukkakimppu, hortensia tai orvokki. Onnitteluväriksikin käyvät nykyään punaisen ja valkoisen sijaan myös keltainen ja oranssi”, Jalkanen sanoo.

Ruusuja Suomessa ei enää juuri viljellä, vaan ne tuodaan esimerkiksi Keniasta, Etiopiasta tai vaikka Kolumbiasta.

Kotimaan ruusutarhojen alamäki alkoi jo neljännesvuosisata sitten, kun EU-jäsenyys poisti suojatullit.

Suomen kukkabisneksen kokonaisarvoksi vähittäishinnoissa Jalkanen arvioi noin 500 miljoonaa euroa, josta joulun osuus on noin sata miljoonaa ja kevätsesongin osuus hieman sitä vähemmän.

Jalkanen kertoo vierailleensa yli sata kertaa Hollannin puutarhoissa, joista monet ovat jopa parisataa vuotta toimineita perheyrityksiä.

”Korona iskee yrityksiin nyt kuin lekalla, ja taloudelliset menetykset ovat valtavia”, Jalkanen suree alan taantumaa, joka vaikuttaa myös pitemmällä aikavälillä ja esimerkiksi kasvinjalostukseen.

SUOMEENKIN – ja kenties jo seuraavaan pääsiäissesonkiin – Hollannin kasvibisneksen lamaantuminen voi heijastua, vaikka epidemia nyt hellittäisikin.

”Hollannissahan viljellään noin neljä miljardia kukkasipulia, joista valtaosa menee maailmalle eli vientiin. Vaikka sipulit istutetaan alkutalvesta, tarvitsee niiden nostaminen ja lajittelu vielä paljon työvoimaa kesällä ja syksyllä”, Jalkanen sanoo.

Ja työvoimaa kaivataan pian kipeästi myös kotimaan tiloilla ja puutarhoissa. Hallituksen linjaus ulkomaisen kausityövoiman hyödyntämisen varmistumisesta ilahdutti viljelijöitä ja puutarhureita.

Linkki

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *