Tuntuu, että päälle kaatuva tilanne on niin ylivoimainen, että sitä vastaan on turha pyristellä. Ja pian sosiaalinen media onkin täynnä ivailua siitä, kuinka mitään ei saada aikaiseksi.

KORONAN MYÖTÄ tuntui käyvän samoin. Suomi jysähti paikoilleen.

Viime viikot ovat kuitenkin loppujen lopuksi todistaneet aivan päinvastaista: Suomessa on paljon nopeaa luovuutta, jonka avulla koronan vaikutuksia pyritään vähentämään.

Monet suomalaiset yritykset ovat kertoneet ratkaisuistaan taudin taltuttamiseksi. Ne ovat muokanneet tuotantoaan ja alkaneet kehittää välineitä koronan vastaiseen taisteluun.

ENSIMMÄISENÄ aloittivat nestemäisiä kuluttajatuotteita valmistavat yhtiöt vaihtamalla viinalinjansa käsidesin valmistukseen.

Käsidesin lisäksi on innovoitu ainakin muiden ennaltaehkäisevien välineiden kuten suojavisiirien ja -vaatteiden tuotantoa, koronan leviämistä kartoittavia mobiilisovelluksia sekä sairaanhoitoon hengityskoneita, lääkitystä ja niin edelleen.

Osa hankkeista, kuten Faronin lääkekehitysprojekti, on kovaa tiedettä ja siten luonnollisesti ollut käynnissä jo pitkään ennen koronapandemiaa, joten vain lääkkeen käyttöalue laajenee.

Osa, kuten Nanoksi Finlandin pinnoite, saattaa sopia vähän kuin vahingossa myös koronan torjuntaan.

Jotkin hankkeet, kuten 40 vapaaehtoisen valmistamat tuhat varahengityskonetta, perustuvat joukkoistukseen.

Kyllä Suomessa keksitään.

KORONA KATOAA aikanaan. Pölyn laskeuduttua Suomessa kannattaa tarkkaan pohtia koronan hyviä seurauksia.

Yhteisöllisyyden ja muista huolehtimisen – ainakin väliaikainen – lisääntyminen on yksi. Sen olisi tietysti syytä jäädä osaksi normaalia arkea.

Työelämän murros on toinen. Varsinkin asiantuntijatehtävissä on opittu aiempaa huomattavammin joustavampia työtapoja.

MUTTA SUOMEN kilpailukyvyn pitkäaikaisen kehittymisen kannalta yksi positiivinen seuraus on ylitse muiden: kriisin pakottaman nopean luovuuden myötä myös täällä aiemmin vierastettu rohkea kokeilukulttuuri on yleistynyt.

On typeryyttä, jos tätä yllättäen pakasta noussutta ässää ei osata jatkossa pelata oikein.

Jokainen maa vastaa kilpailukyvystään itse. Jos koronan jälkeen näyttää siltä, että Suomi jää muiden maiden vauhdista, syy löytyy vain peilistä.

Linkki