Täyteen tuli juuri tasan kuukausi eristyksissä kotitoimistossa. Espanjaan 14. maaliskuuta julistettu poikkeustila ei salli edes lenkkeilyä tai lasten ulkoiluttamista. Poliisi sakottaa herkästi, jos ulkona liikkuu luvatta. Luvallista on töissä käynti, ellei sitä voi hoitaa etänä.
Rakentamista ja teollisuutta käynnistellään tällä viikolla. Ne olivat vain pari viikkoa tauolla. Muilta osin sulku jatkuu.
Kaupat ja palvelut pysyvät kiinni – paitsi netti- ja ruokakaupat, apteekit, posti ja pankit. Viruskriisi ei suinkaan ole ohitse, painottaa hallitus.
Talouden pysähdyksen jatkuminen turvottaa valtion menoja. Kaiken kukkuraksi radikaalivasemmiston Podemos ajaa kriisitoimena eräänlaista kansalaispalkkaa. Maata uhkaa taas yli 20 prosentin suurtyöttömyys. Työttömyysaste ennen viruskriisiä oli noin 14 prosenttia.
”Poliisi sakottaa herkästi, jos ulkona liikkuu luvatta.”
Espanjan taloudelle ovat erityisen tärkeitä turismi ja palvelut – ja juuri ne virus iski kanveesiin. Ulkomaisia turisteja on käynyt 83 miljoonaa vuodessa. Turismi on työllistänyt liki kaksi ja puoli miljoonaa ihmistä, noin 13 prosenttia työvoimasta. Matkailuala laskee menetyksiksi 40 miljardia euroa tänä vuonna.
Kotimainen kulutus ei voi palata ennalleen, jos työttömyys leviää. Tärkeän autoteollisuuden toipuminen riippuu tilanteesta muualla, sillä valtaosa tuotannosta menee vientiin.
Poikkeustilasta johtuvat massalomautukset valtio maksaa – ja menettää samalla rankasti verotuloja. Sosiaaliturvakassassa ollut vaje paisuu entisestään.
Useissa kansainvälisissä arvoissa Espanjan katsotaan tarvitsevan lisävelkaa jopa kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta – eli pitkästi yli sata miljardia euroa – jo pelkkien vahinkojen paikkaamiseen. Ja samalla maa painuu taantumaan, josta nousu voi olla hidasta.
Madridista katsottuna on oikeastaan kuin Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa ei mitään koronakriisiä olisikaan – ja Kiinassakin näyttäisi olleen Espanjaan verrattuna vain kuoppa tiessä.
