Tuesday, 29 September 2020
Facebook
Twitter

Perhe lähti remonttia evakkoon Thaimaahan – kotiin palatessa paljastui hyvin kallis yllätys

Käräjäoikeus ratkaisi riidan perheen hyväksi, mutta hovioikeus katsoi toisin. Oikeudenkäyntikulujen vuoksi remonttifirmakin jäi tappiolle.


ETÄTYÖ on päivän sana. Asuntoremontin hoitamista etänä on silti syytä harkita.

Tampereella vuonna 2017 tehdyn kerrostaloasunnon saneerauksen lopputulos oli sinällään erinomainen. Mutta remontin loppulasku aiheutti riidan, jota käsiteltiin lähes kolme vuotta: ensin käräjillä ja lopulta hovioikeudessa.

Asian oikeuteen vienyt remonttifirma voi katsoa voittaneensa riidan, pääosin. Mutta lopulta firmakin jäi tappiolle, koska hovioikeus määräsi molemmat osapuolet maksamaan omat oikeudenkäyntikulunsa.

RIITA syntyi pian sen jälkeen kun Thaimaassa remontin ajan asunut perhe palasi kotiinsa. Perhe ehti sähköpostissa ilmoittaa olevansa erittäin tyytyväinen lopputulokseen, joka vastasi täysin heidän toiveitaan.

Mutta sitten osui märkä pyyhe päin kasvoja.

– (Remontin tilaajat) olivat purkamassa muuttokuormaa, kun kantajalta tuli lasku, minkä vuoksi he olivat ihan shokissa, sillä työtuntien suuruus järkytti. Mikään ei indikoinut, että viimeinen lasku olisi näin valtava, Pirkanmaan käräjäoikeus kirjasi naisen kertoneen istunnossa.

– Työtä ei pystynyt arvioimaan, sillä hän ei tiedä, minkä verran tietyn asian tekemiseen menee. (Tilaajat) eivät ymmärtäneet tunneista, eikä niistä kerrottu.

RIITA koski Pyynikin arvomaisemassa sijaitsevan 92-neliöisen huoneiston remonttia. Asunnon omistanut perhe tilasi työn tamperelaiselta yritykseltä, joka laati suunnitelman pohjalta hieman alle 90 000 euron kustannusarvion.

Perhe oli ajatellut käyttävänsä remonttiin 70 000 tai maksimissaan 80 000 euroa. Sopimukseen kuitenkin päästiin, kun firma sähköpostiviestissään antoi ymmärtää, että 80 000 euroa voi pitää ”ihan realistisena”. Firma käytti summasta myös sanaa ”kokonaistoteuma”.

Osapuolet pohtivat, mistä yksityiskohdista voidaan esimerkiksi materiaalivalintojen osalta tinkiä, jotta loppusumma pienenisi. Kirjallista sopimusta remontista ei tehty.

Firma remontoi 92 neliön asunnon primakuntoon alle kolmessa kuukaudessa. Kuvituskuva.

Firma remontoi 92 neliön asunnon primakuntoon alle kolmessa kuukaudessa. Kuvituskuva.

FIRMA aloitti remontin toukokuun 2017 alussa perheen ollessa Thaimaassa. Valmista tuli heinäkuun lopulla. Laatutyötä odottanut perhe palasi Suomeen ja oli tyytyväinen lopputulokseen.

Perhe oli tässä vaiheessa maksanut remontista jo lähes 87 000 euroa. Kesken muuton avattu loppulasku paljasti kuitenkin, että maksettavaa olisi jäljellä vielä lähes 36 000 euroa.

Loppulaskun myötä remontin kokonaiskustannukset olivat siis noin 122 800 euroa. Summa oli yli puolet suurempi kuin perheen 80 000 euron budjetti.

Loppulaskun saatuaan nainen kyseli firmalle lähettämässään sähköpostissa, ovatko laskuun merkityt tunnit oikein:

– Me ilmoitimme remontille max budjetin ja et ole kertaakaan ilmoittanut, että se tulee menemään näin pahasti pitkäksi, nainen ihmetteli.

Ennen asian riitauttamista firma tarjosi loppusummasta 4 000 euron alennusta. Perhe ei tarjoukseen tarttunut.

Firma korosti käräjillä, että hinta-arvio oli vain suuntaa-antava ja että remontin lopullinen hinta nousi lisätöiden vuoksi. Firma korosti perheen itse tilanneen paljon lisätöitä ja -materiaaleja, joita ei oltu sisällytetty kustannusarvioon.

KÄRÄJÄOIKEUS päätyi riidassa vastaajan eli remontin tilanneen pariskunnan kannalle. Oikeus korosti, että perheen ilmoittama budjetti oli sille tärkeä, ja sitä, että firma oli pitänyt budjettia realistisena.

Ratkaisussa puitiin myös tehdyn työn määrää. Oikeus huomautti, ettei firman viittaus materiaalivalintoihin ollut riittävä. Oikeuden mukaan firman olisi pitänyt alkujaan painottaa, ”että nimenomaan remontin työn kustannusten osuus riippuu remontin aikana kuluttajan tekemistä valinnoista”.

Käräjäoikeus määräsi firman korvaamaan perheelle oikeudenkäyntikuluja liki 18 400 euroa.

Firma valitti Turun hovioikeuteen, joka muutti ratkaisua olennaisesti.

HOVISSA pohdittiin muun muassa annetun hintatiedon luonnetta kuluttajansuojalain näkökulmasta. Riitaa oli siitä, oliko 80 000 euroa suuntaa-antava hintatieto, hinta-arvio vai enimmäishinta.

Kustannusarviossa mainitaan useita kertoja, että kyseessä on nimenomaan arvio. Myös sana ”alustava” mainitaan usein. Tarjouksessa firma korostaa muun muassa ”avoimia asioita” teknisellä puolella ja ”mahdollisia rakenteellisia vahvistus- ja korjaustarpeita”.

Hovioikeus katsoikin, ettei perheellä ollut syytä ymmärtää kyseessä olleen enimmäishinnan. Oikeuden mukaan 80 000 euroa oli kuluttajansuojalain mukainen hinta-arvio, joka voidaan ylittää enintään 15 prosentilla.

Olennaista asiassa oli kuitenkin se, että kyseessä oli laskutyöurakka, eivätkä lisä- ja muutostyöt sisältyneet hinta-arvioon.

Oikeudessa riideltiin siitä, mistä ylimääräisistä töistä oli sovittu. Lisäksi erimielisyyttä syntyi siitä, sitovatko hyvän rakennustavan mukaisiksi väitetyt ylimääräiset työt tilaajia, jos kyseisistä töistä ei ole sovittu.

YKSITYISKOHTIA riitti. Töiden jo alettua firma oli muun muassa ilmoittanut perheelle pesuhuoneen lattian ongelmista, minkä seurauksena perhe oli pyytänyt lattialämmityksen asentamista tilaan.

Firma piikkasi, pohjusti, valoi, raudoitti ja kaapeloi pesuhuoneen. Tämä työ ei sisältynyt alkuperäiseen kustannusarvioon, joten hovioikeus katsoi perheen velvolliseksi maksamaan kulut.

Kustannukset nousivat reilusti myös valaistuksen ja sähkötöiden osalta. Perhe tilasi Thaimaasta käsin muun muassa ”pistorasioita reippaasti”. Valotehoa kaivattiin paljon lisää, ja led-paneeleihin piti saada himmennyskytkimet.

Alkuperäinen kustannusarvio oli sähkötöiden osalta 2 480 euroa. Perheen vaatimusten kuten kalliimpien materiaalivaihtoehtojen myötä sähkötöiden lisäkulut nousivat 6 000 euroa suuremmiksi.

– (Perheen) on kuluttajinakin täytynyt ymmärtää, että normaalitasosta huomattavasti poikkeavat valinnat ja ratkaisut eivät olleet voineet kokonaan sisältyä alustavaan kustannusarvioon, hovioikeus kirjasi ratkaisuunsa.

REMONTIN aikana firma oli tehnyt lisätöitä myös omatoimisesti. Firma oli muun muassa uusinut terassin paneloinnin ja villat, koska paneelit olivat mustuneita ja pehmentyneitä. Vastaavasti firma oli vaihtanut eteisen ja makuuhuoneiden seiniin uudet kipsilevyt, koska vanhat olivat halkeilleita ja hapertuneita.

Molemmissa tapauksissa hovioikeus katsoi firman toimineen oikein. Kyse oli hyvän rakennustavan mukaisista korjaustoimenpiteistä, joista firma informoi perhettä sähköpostitse. Alustavassa kustannusarviossa näitä töitä ei olisi voitukaan ottaa huomioon.

Lisätunteja firmalle tuli siitäkin, että perhe pyysi työntekijöitä kantamaan kaikki irtokalusteet – sohvasta parisänkyyn ja neljästä pöydästä yli kymmeneen tuoliin – pihalta kolmanteen kerrokseen. Firman myös kokosi osan huonekaluista.

Ylilaskutuksesta ei hovioikeuden selvitysten perusteella ollut kyse. Remontin taloudellinen valvonta oli oikeuden mukaan perheen vastuulla.

– Vastaajat eivät ole kertaakaan urakan aikana kysyneet kustannuksista taikka millään tavalla ilmaisseet kiinnostusta kustannusten muodostumiseen, firma totesi kanteessaan.

– Remontti lisätöineen on nostanut huomattavasti asunnon arvoa, sillä asunto on uutta vastaava ja huippuvarusteltu, firma muistutti.

OIKEUS ei hyväksynyt kaikkia firman vaatimuksia. Niinpä oikeuden kautta haettujen lähes 36 000 euron saatavien sijaan perhe määrättiin maksamaan firmalle hieman alle 30 000 euroa.

Vaikka firma voitti kanteensa pääosin, hovioikeus katsoi, että omat oikeudenkäyntikulunsa firman pitää maksaa itse. Asianajaja laskutti firmalta käräjiltä liki 31 000 euroa ja hovista vielä reilut 13 000 euroa.

Firma jäi siis lopulta yli 14 000 tappiolle.

Jos perhe olisi suostunut firman esittämään 4000 euron alennukseen, homma olisi kuitattu hieman alle 26 000 eurolla.

Nyt maksettavaa kertyi yhteensä noin 66 000 euroa, sillä asianajaja veloitti työstään käräjillä noin 24 500 euroa ja hovissa noin 11 700 euroa.

Terho Vuorinen

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *