Wednesday, 2 December 2020
Facebook
Twitter

Merivartiosto ottaa matkustajat vastaan Ahvenanmaalla myös lentokentällä – jos tiukkaa seulaa ei läpäise, on edessä omakustanteinen paluulento

Merivartiosto tekee matkustajille selväksi, että koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten kanssa ollaan tosissaan.


Ahvenanmaalle lentää poikkeustilan aikana vain yksittäisiä matkustajia. Tällä kertaa kentälle laskeutuu tyhjä kone. Sen ainoa matkustaja ei saapunut lennolle.

Lentomatkustajia varten kentällä on vastassa kaksi merivartioston työntekijää ja hoitaja. Merivartioaseman päällikkö Kim Westman kertoo, että tarkastukseen otetaan normaalisti vain Schengen-alueen ulkopuolelta tulevat lennot, jotka ovat yleensä charter-lentoja yksityiskoneilla.

Nyt matkustusrajoituksia valvotaan tarkasti.

Lentokentän pöydällä on käsidesipullo ja seinällä lattiasta kattoon ulottuvia julisteita muistuttamassa käsien pesusta. Matkustajan pitää saavuttuaan täyttää lomake, jossa kysytään terveystietojen lisäksi, miksi hän on tullut Ahvenanmaalle ja mistä hän on tulossa. Matkustajan on myös kerrottava, kuinka kauan hän aikoo viipyä saarella, missä hän siellä asuu ja miten hän on ajatellut sinne siirtyä.

Lomakkeessa kerrotaan myös karanteenivaatimuksen ehdottomuudesta.

– Matkustajat eivät saa käydä itse kaupassa tai apteekissa. Ahvenanmaalle saapuja hyväksyy säännöt allekirjoituksellaan. Jos sopimusta rikkoo, on rangaistuksena vähintään sakkoja, kentällä työskentelevä hoitaja Daniel Flöjt kertoo.

Mikäli saapuva henkilö ei täytä viranomaisten vaatimuksia, hänet siirretään karanteenihotelliin ja lennätetään omakustanteisesti seuraavalla koneella takaisin.

Veneet ja lomamökit saavuttamattomissa

Ruotsalaiset, riskiryhmään kuulumattomat vanhemmat ihmiset ovat ottaneet yhteyttä merivartiostoon ja kyselleet mahdollisuutta hakea esimerkiksi veneitään talvisäilytyksestä. Monella on myös lomamökki Ahvenanmaalla. Ruotsalaisten vierailut ovat nyt kuitenkin jäissä.

– Tällä hetkellä matkustaminen Ahvenanmaalle on sallittua niille EU:n kansalaisille, jotka asuvat pysyvästi Suomessa ja heidän perheenjäsenilleen. Lisäksi voidaan sallia muu välttämätön liikenne, Kim Westman kertoo.

Kim Westman merivartioston veneessä
Merivartioston johtaja Kim Westman.Sari Mattsson

Moni suomalainenkin veneilijä on huolissaan siitä, toteutuuko ensi kesän reissu Ahvenanmaalle lainkaan. Ovatko vierasvenesatamat auki? Onko niissä turvallista olla?

– Veneily on sosiaalista puuhaa ja ihmiset ovat lähellä toisiaan. Ihmisten fyysinen turvallisuus voi vaarantua, mikäli virus pääsee sen kautta leviämään vapaasti Ahvenanmaalle.

Westman kertoo, että tilastojen valossa siellä missä liikkuu paljon ihmisiä, tapahtuu myös paljon onnettomuuksia.

– Se työllistää viranomaisverkostoa monin eri tavoin. Täytyy ottaa huomioon, että pandemia on vasta tulossa.

Korona-aikaa merivartiostossa

Merivartiolaitos perustettiin 1.6.1930 taistelemaan pirtusalakuljettajia vastaan. Tulli oli ollut siihen asti alakynnessä, sillä he eivät pystyneet voittamaan taisteluita trokareiden kanssa.

– Salakuljettajilla oli pitkät pyssyt ja panssaroidut veneet. Heidän voittamisensa vaati voimakeinoja, Westman kertoo.

Westman aloitti työnsä Merivartiolaitoksella viisi vuotta sitten. Hän on vastuussa aseman toiminnallisesta johdosta. Hän on Rajalaitoksen edustaja maakunnassa sekä suhteessa maakuntahallitukseen.

– Suoritamme jatkuvasti rajavalvontaa ja meripelastustehtäviä. Teknisen valvonnan roolin korostuessa tutkia ja kameroita on asennettu ympäri Suomen rannikkoa ja myös Ahvenanmaalle. Niitä täydennetään vene-, laiva- ja lentopartioilla.

Ahvenanmaan merivartioaseman henkilökunnan määrä on laskenut kymmenessä vuodessa puolella. Nykyisin työntekijöitä on noin 35. Pandemian aikana henkilöstömäärää on vahvistettu.

– Meillä on käytössämme vakinaisesta palveluksesta eronneiden pooli, joka koostuu ihmisistä, jotka ovat työskennelleet meillä. Heille järjestetään koulutusta ja työstä maksetaan normaali palkka.

Korona on vain yksi haaste muiden joukossa

Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa palautetaan sisärajavalvonta tässä laajuudessa Shengenin sopimuksen solmimisen jälkeen. Myös valmiuslaki on käytössä ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan.

– Tämä on yksi merkittävä tapahtuma muiden joukossa. Muita Rajavartiolaitoksen kannalta merkittäviä tapahtumia Ahvenanmaalla ovat viime vuosina olleet suurten matkustaja-alusten karilleajot, kuten Viking Amorellan tapaus vuonna 2013, Westman kertoo.

Meriturvallisuuden näkökulmasta ison matkustajalaivan törmääminen rahtialukseen Ahvenanmerellä tai saaristossa olisi Westmanin mukaan suurin uhkakuva.

– Monialaonnettomuudessa on valtava määrä ihmisiä pelastettavana ja samaan aikaan olemassa on ympäristökatastrofin uhka.

Yhteistyötä Meripelastusyhdistyksen kanssa

Ahvenanmaan Meripelastusyhdistys, Åland sjöräddnings sällskap, on tärkeä yhteistyökumppani merivartiostolle. Sillä on poikkeuksellisen hyvät resurssit ja varusteet.

– Se täydentää meidän toimintaamme meripelastuksen suorittajina. Järjestämme myös yhteisiä koulutuksia ja harjoituksia. Yhdistyksellä on pelastusasemia alueilla, joissa meillä ei enää ole, kuten Pohjois-Ahvenanmaalla, Westman kertoo.

Meripelastusyhdistys toimii Westmanin mukaan pääosin vapaaehtoisten voimin. Siksi sekin tarvitsee ajoittain kumppania.

– Jos pelastustehtäviin liittyy jotain sellaista, että on vaikkapa syytä epäillä rikosta tai päihteiden käyttöä ajon aikana, vaaditaan viranomaisten läsnäoloa.

Sari Mattsson

Linkki

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *