Monday, 30 November 2020
Facebook
Twitter

Suomi avaa koulut pari viikkoa Norjan jälkeen – Norjalainen lasten­lääkäri kertoo HS:lle, mitä Suomi voi oppia Norjan kokemuksista

Norjassa koulujen avaamispäätökseen vaikuttivat Islannin kokemukset, kertoo päätöstä valmistellut Margrethe Greve-Isdahl HS:n haastattelussa.

SUOMI avaa peruskoulut 14. toukokuuta, ja siksi suomalaisilla on nyt entistä suurempi syy tarkkailla muiden Pohjoismaiden kokemuksia.

Ruotsi ja Islanti ovat pitäneet koulut auki koko ajan tietyin erityistoimin, Tanska avasi ne huhtikuun puolivälissä ja Norjassa avaaminen aloitettiin porrastetusti 27. huhtikuuta.

Ruotsi ei ole testein jäljittänyt koulujen vaikutusta tartuntojen leviämiseen. Nyt se alkaisikin olla vaikeaa, kun virus on laajalti levinnyt.

Suomen kannalta erityisen kiinnostava on Norjan tilanne. Maa on väestöltään samankokoinen ja suurin piirtein samassa vaiheessa epidemiaa ja torjuntatoimia.

Suomessa vahvistettuja tautitapauksia on 5 412 ja kuolemia 246. Norjassa vastaavat luvut ovat 7 954 ja 215. Norja on testannut Suomea enemmän.

LASTENLÄÄKÄRI Margrethe Greve-Isdahl työskentelee korkeana virkamiehenä Norjan kansanterveyslaitoksessa FHI:ssä. Hän osallistui koulujen avaamista koskevaan valmisteluun ja kirjoitti Norjan hallitukselle tartuntariskiin liittyvän muistion.

Greve-Isdahl tekee pitkää päivää ja ehtii soittaa HS:lle kello yhdeksän illalla. Hän on luvannut kertoa kokemuksista, joita Norjalle on koulujen avaamisesta kertynyt.

Solen Ostermann pesi käsiään Nordstrandin steinerkoulussa Oslossa maanantaina 27. huhtikuuta, kun Norja avasi koulunsa uudestaan kuuden viikon etäopetusjakson jälkeen.

Solen Ostermann pesi käsiään Nordstrandin steinerkoulussa Oslossa maanantaina 27. huhtikuuta, kun Norja avasi koulunsa uudestaan kuuden viikon etäopetusjakson jälkeen.Kuva: HEIKO JUNG / NTB SCANPIX

Norjassakaan ei vielä valitettavasti ole ehditty selvittää avaamisen vaikutuksia tartuntoihin.

”On vielä liian aikaista sanoa”, Greve-Isdahl toteaa.

Tietoa on kuitenkin tulossa. Norja lisäsi nyt opettajat ja oppilaat testaamisen prioriteettilistalle.

”Eivät he listalla ylimpänä ole, mutta listalla kuitenkin.”

Nuhainen koululainen voi vastedes saada Norjassa koronatestin, jos hän on ensiksi pari päivää odottanut kotona, mihin suuntaan flunssa kehittyy.

Näin Norja tulee saamaan viitteitä siitä, kuinka merkittäviä taudin levittäjiä koulut ovat.

KOULUJEN tartuntadataa joudutaan siis odottamaan. Sen sijaan Greve-Isdahl voi jo nyt kertoa siitä, mihin tietoon perustuen Norja uskalsi koulujen ovia avata.

Tärkein vaikutin oli Islannissa huhtikuussa julkaistu tutkimus.

Islanti testasi epidemian ollessa pahimmillaan 848 oireetonta alle kymmenvuotiasta, eikä koronavirusinfektiota löytynyt yhdeltäkään heistä, vaikka koulut olivat olleet auki koko ajan.

Yli 500 oireellisen alle kymmenvuotiaan joukossa positiivisten osuus oli 6,7 prosenttia eli noin puolet verrattuna muuhun, vanhempaan väestöön.

Greve-Isdahlin mielestä Islannin luvut eivät olisi mahdollisia, jos koulut olisivat merkittäviä tartunnan levittäjiä.

”Samaan päädyttiin Italiassa yhdessä suljetuista kaupungeista. He testasivat 80 prosenttia populaatiosta ja löysivät nolla tapausta oireettomista 0–9-vuotiasta.”

Ellen Elisabeth Tveiten sitoi tyttärensä Nannan kengännauhoja Stenbråtenin päiväkodin pihalla lähellä Osloa maanantaina 20. huhtikuuta, kun Norja alkoi avata päiväkotejaan. Mukana kuvassa myös toinen tytär Iselin.

Ellen Elisabeth Tveiten sitoi tyttärensä Nannan kengännauhoja Stenbråtenin päiväkodin pihalla lähellä Osloa maanantaina 20. huhtikuuta, kun Norja alkoi avata päiväkotejaan. Mukana kuvassa myös toinen tytär Iselin. Kuva: SKJALG BØHMER VOLD

Viime päivinä on tullut myös tutkimustietoa, joka puhuu lasten tartuttavuuden puolesta. Vielä vertaisarvioimattomissa saksalais- ja sveitsiläistutkimuksissa koronaviruksen saaneilta lapsilta löytyi virusta kehosta yhtä paljon kuin aikuisiltakin.

Lue lisää: Lasten roolista koronaepidemiassa tulee ristiriitaista tutkimustietoa – THL arvioi, ettei epidemia kiihdy lasten palaamisesta kouluihin

Greve-Isdahlin mukaan koronaa edeltävästä infektiotutkimuksesta ei ole juuri ollut hyötyä. Tavallisissa influenssoissa päiväkodit ja koulut ovat epidemian moottoreita.

Koeasetelmatkin ovat toisenlaisia.

”On verrattu täysin suljettuja ja täysin auki olleita kouluja. Nyt me teemme kuitenkin kuten Islanti. On avoin koulu, mutta rajoituksia koulun sisällä.”

Greve-Isdahl luettelee Norjan koulujen varotoimista kolme tärkeintä: ensinnäkin pienimmistäkin flunssaoireista jäädään kotiin, toiseksi hygieniaa vahvistetaan ja kolmanneksi ryhmät ja oppilaat pidetään erillään toisistaan.

 ”Kaikki ovat varmaankin samaa mieltä siitä, että koulut ovat yksi viimeisistä asioista, jotka pitäisi sulkea seuraavalla kierroksella.”

Hygieniatoimet tarkoittavat sitä, että käsiä pestään aivan joka välissä. ”Kun tullaan kouluun, kun mennään välitunnille, kun palataan välitunnilta…”

Siivoamista vahvistetaan ja lisäksi kaikki ovet pidetään mahdollisuuksien mukaan auki, etteivät tartunnat leviäisi ovenkahvoista. Se ei tosin kaikkialla vuonojen maassa ole mahdollista.

”Pohjoisessa on vielä aika paljon lunta.”

NORJA ei Suomen tapaan avannut koko peruskoulua kerralla. Toistaiseksi koulua ovat käyneet vain luokat yhdestä neljään.

Greve-Isdahlin mukaan turvaväleistä puhuminen sen ikäisille lapsille on melko turhaa. ”He eivät ymmärrä ohjeita tai unohtavat ne nopeasti.”

Siksi Norja nojaa pienten lasten kohdalla ryhmien erottamiseen. Lakiin säädetystä 15 hengen luokkakoosta pidetään kiinni ja sitten pidetään huolta, että nämä 15 hengen yksiköt eivät koulussa kohtaa toisiaan.

Oppilaat olivat asettuneet riviin Vikasenin koulun pihalle Trondheimissa 27. huhtikuuta.

Oppilaat olivat asettuneet riviin Vikasenin koulun pihalle Trondheimissa 27. huhtikuuta.Kuva: GORM KALLESTAD / NTB SCANPIX

”Silloin todennäköisyys tartuntaan pienenee ja myös altistuneiden jäljitys helpottuu, jos tartunta kuitenkin löytyy.”

Norjan hallitus pohtii parhaillaan yläkoulujen avaamisen ajoitusta. Niissä aiotaan Greve-Isdahlin mukaan luottaa enemmän siihen, että oppilaat osaavat pitää toisiinsa metrin välit.

SUOMESSA koulujen avaaminen on herättänyt keskustelua ja huolta. Näin oli myös Norjassa.

”Oli yksi Facebook-ryhmä, jossa sanottiin, että ’meidän lapsemme eivät ole covid-epidemian koekaniineja”, Greve-Isdahl kertoo.

Hänen mukaansa huoli on kuitenkin koulutyön alettua rauhoittunut.

”Opettajien ja vanhempien huolta lievitti havainto, että kouluissa ei palattukaan vanhaan normaalitilaan.”

Kouluun on Greve-Isdahlin mukaan palattu hyvällä prosentilla. Siitäkin on tarkempia lukuja vasta tulossa.

NORJA ON maaliskuun lopusta lähtien tavoitellut epidemian hidastamisen sijaan epidemian tukahduttamista.

Siinä maa on myös onnistunut. Jo huhtikuun alussa Norja julkaisi arvion, jonka mukaan tartuttavuusluku oli saatu painettua alle yhden 0,7:ään. Tämä tarkoittaa epidemian hiipumista.

Sekä päivittäin vahvistettujen tartuntojen että sairaalaan otettujen koronapotilaiden määrä on Norjassa vähentynyt huhtikuun alusta lähtien.

Norja ei kuitenkaan ole missään kohtaa kuvitellut, että virus katoaisi maailmasta. Sen sijaan terveysministeri Bent Høie sanoi tukahduttamisstrategian julistuksen yhteydessä, että näin Norja haluaa voittaa aikaa.

”Käytämme sen ajan muun muassa terveydenhuollon vahvistamiseen, uuden tiedon keräämiseen ja uusien hoitokeinojen löytämiseen”, hän totesi.

Lastenlääkäri Greve-Isdahlin mukaan voitettua aikaa hyödynnetään myös eri rajoitusten tehokkuuden arviointiin. Norja toivoo, että mahdollisen toisen aallon koittaessa rajoituksia voidaan tehdä aiempaa täsmällisemmin eli siellä, missä niillä on suurin teho.

”Kaikki ovat varmaankin samaa mieltä siitä, että koulut ovat yksi viimeisistä asioista, jotka pitäisi sulkea seuraavalla kierroksella”, hän sanoo.

”Niiden sulkemisella on hyvin haitallinen vaikutus lasten hyvinvointiin, lasten sosiaaliseen ympäristöön ja heidän oikeuteensa saada opetusta.”

NORJASSA koulujen uudelleen avaamista alettiin valmistella maaliskuun lopussa. Silloin eri viranomaisilta kerättiin raportteja koulujen sulkemisen vaikutuksista.

Greve-Isdahlin mukaan hätkähdyttävin oli raportti, jossa koottiin koulujen sulkemisen vaikutuksia vaikeassa asemassa olevien lasten palveluihin.

Kouluterveydenhoitajat olivatkin joutuneet jäljitystöihin ja lastenpsykologit kotitoimistoon. Vähemmistöpalveluita oli vaikea hoitaa. Kehityshäiriöistä kärsivät ja erityisapua tarvitsevat lapset putosivat opetuksessa kärryiltä.

”Haavoittuvaiset lapset menettivät kerralla suuren osan palveluistaan”, Greve-Isdahl toteaa.

”Koulu on tärkeää kaikille lapsille, mutta erityisen tärkeää se on heille.”

Lähteet: hs.fi

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *