Sunday, 27 September 2020
Facebook
Twitter

Yrittäjä teki 5 vuotta sitten päätöksen, joka pelasti hänet nyt koronakatastrofilta – 900 muuta työpaikkaa on vaarassa, kun turistien miljoonat jäivät Venäjälle

Kun koronavirus sulki itärajan, toiselle puolelle jäivät Pietarin ja Moskovan viruslingot. Siellä ovat jumissa myös miljoonat eurot, joista moni Kaakkois-Suomessa täysin riippuvainen.

Mäti, suklaa ja Fairy. Siinä ovat kolme suosituinta tuotetta, joita venäläiset turistit ostavat lappeenrantalaisen Mohamad Darwichin Laplandia Marketista.

Nyt tuotteet seisovat hyllyissä isossa hallimaisessa kaupparakennuksessa. Tavaratalossa on hiljaista. Muutama asiakas sentään tutkii myyntilaareja.

Laplandia Market sijaitsee Nuijamaalla Lappeenrannassa. Kauppa on lähellä raja-asemaa ja on usein viimeinen etappi ennen kuin minibussit suuntaavat passintarkastukseen ja Venäjälle kotia kohti. Sekatavarakaupan asiakkaista 99 prosenttia on venäläisiä.

— Kun rajat menivät kiinni, meidän bisneksemme loppui siihen. Niin yksinkertaista, Darwich kertoo.

Mohamad Darwich
Mohamad Darwich on kokenut kauppamies. Suurin osa hänen asiakkaistaan on venäläisiä, joten rajan sulkeminen on vaikuttanut myyntiin oleellisesti. Mikko Savolainen / Yle

Ulkomaalaiset tekivät Etelä-Karjalaan viime vuonna 1,9 miljoonaa matkaa. Matkailijoista 96 prosenttia tuli Venäjältä. Luvut käyvät ilmi Tutkimus- ja analysointikeskuksen (TAK) rajatutkimuksesta.

Suurin osa venäläisistä saapui Etelä-Karjalaan ostoksille. Palveluista erityisessä suosiossa ovat olleet alueen kylpylät. Kun Venäjän ja Suomen rajat sulkeutuivat 17.—19. maaliskuuta, jäivät venäläisten ruplatkin luonnollisesti saamatta.

Viime vuonna venäläiset toivat Etelä-Karjalaan 310 miljoonaa euroa. Ilman matkailijoita Etelä-Karjala menettää noin miljoona euroa joka päivä.

Määrä on murskaava.

Lähes tuhat työpaikkaa vaarassa

Venäläiset sijoittavat rahojaan Etelä-Karjalassa suurimmaksi osaksi matkailuun ja vähittäiskauppoihin. Maakunnan sisällä venäläiset matkustavat pääosin maakunnan kahteen kaupunkiin, Imatralle ja Lappeenrantaan.

— Venäläiset matkailijat näkyvät arjessa vähittäiskaupoissa, katukuvassa ja kylpylöissä Imatralla. He ovat osa normaalia elämäämme, kuvailee matkailun kehittämispäällikkö Katja Vehviläinen Imatran seudun kehitysyhtiöstä (Kehy).

WHO:n mukaan Venäjällä on toukokuun lopussa raportoitu lähes 350 000 koronavirustartuntaa. Tautiin on kuollut ainakin 3500 henkilöä. On myös epäilty, että määrä on todellisuudessa suurempi. Vielä ei näytä todennäköiseltä, että Suomen ja Venäjän rajaliikenne palautuisi normaaliksi kovin nopeasti.

Viimeisiä venäläisiä ostosmatkailijoita Prismassa ennen rajojen sulkeutumista koronaviruksen takia.
Viimeisiä venäläisiä ostosmatkailijoita Lappeenrannan Prismassa ennen rajojen sulkeutumista koronaviruksen takia. Venäjällä raja suljettiin 17. päivä maaliskuuta ja Suomessa kaksi päivää myöhemmin. Mikko Savolainen / Yle

On arvioitu, että jos tilanne kestää neljä kuukautta, maakunnan yritykset menettävät liikevaihtoa 87 miljoonaa euroa. Jos raja pysyy kiinni vuoden loppuun asti, tarkoittaa se 225 miljoonan euron liikevaihdon ja 900 henkilötyövuoden menetystä.

— Lappeenrannassa työttömyysaste on laskenut ja työllisyys parantunut voimakkaasti viimeisten kahden vuoden aikana. Pitkäaikaistyöttömyys ehti puolittua, ennen koronaa. Jos raja on vuoden loppuun asti kiinni, se tarkoittaisi osittain valitettavaa paluuta vanhaan tilanteeseen, Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen kertoo.

Heinonen nostaa esiin myös toisen seikan, joka liittyy kaupunkien väestönkasvuun. Se nojaa pitkälle maahanmuuttoon.

— Tämän vuoden osalta Suomen väestönkehityksessä tulee notkahdusta. Se heijastuu kaupunkien väestönmuutokseen, Heinonen sanoo.

Pieni kaupunki, paljon kauppoja

Mohamad Darwichin Laplandia Market työllistää 65 henkilöä. Kun kauppa kuihtui yhdessä yössä, hän joutui sulkemaan marketin ja lomauttamaan henkilökunnan. Nyt kauppa on ollut jälleen auki noin viikon. Sitä pyörittää viiden hengen tiimi. Loput työntekijöistä ovat edelleen lomautettuja.

— Nyt olemme yrittäneet avata kaupan suomalaisille. Vastaanotto on ollut hidas, mutta se on parantumassa. Mutta ei se ole varsinainen bisnes. Haluamme tarjota muutamalle työntekijälle työtä ja haluamme päästä eroon tuotteista, joissa päivämäärät tulevat vastaan, Darwich sanoo.

Laplandia Market Nuijamaalla.
Nuijamaalla sijaitseva Laplandia Market ehti olla kiinni yli kuukauden. Nyt se on jälleen auki ja toiveissa on myydä erääntyvät tuotteet pois ajoissa.Mikko Savolainen / Yle

Yksi toive on saada kauppaan myös tulevaisuudessa enemmän suomalaisia asiakkaita. Siinä suurin haaste on sijainti. Raja-aseman läheisyydessä olevaan kauppaan on Lappeenrannan keskustasta matkaa parisenkymmentä kilometriä.

— Suomalaisten ostovoima ei ole yhtä hyvä kuin venäläisten. Se ei riitä, kun on pieni kaupunki ja paljon kauppoja. Se voi auttaa vähän, mutta ei ylläpitää koko toimintaa pitkässä juoksussa, Darwich kertoo.

Nyt Laplandia Market suunnittelee verkkokaupan avaamista. Tästä hetkestä päästään kuitenkin yli varautumisen ansiosta.

— Olemme keränneet kassavaroja, emmekä ole ryhtyneet tekemään uutta tai laajennuksia. Valmistauduimme taloudellisesti siihen, että rupla romahtaisi, mutta virukseen emme kyllä osanneet varautua, Darwich kertoo.

Venäjä on epävarma tulonlähde

Venäläisten matkailuun nojaavat yritykset ovat ongelmissa, eikä kerta ole ensimmäinen. Vuonna 2014 Ukrainan kriisi, talouspakotteet ja Venäjän vastapakotteet romahduttivat matkailijoiden määrän.

Sitä ennen Etelä-Karjalassa elettiin todellista nousukautta. Oli luksusliikkeitä ja suuret yritykset kuten Ikea, halusivat maakuntaan. Kun turistivirta ehtyi, jäi Ikean tontti tyhjäksi ja monella yritys lähti alta.

Ikean tyhjä tontti
Tähän piti tulla Ikea. Lappeenrannassa sijaitseva tontti ehdittiin jo valmistella huonekalujätille, joka jätti lopulta saapumatta. Ikea omistaa tontin edelleen.Kare Lehtonen / Yle

Kun edellisellä kerralla rytisi, asiat olivat huonommin. Silloin laskuja tuli ovista ja ikkunoista ja pankista piti hakea lainaa. Nyt yrittäjä suhtautuu erikoiseen aikaan rauhallisemmin.

— Silloin 2014 olin todella huolissani. Taskut olivat tyhjät, laskuja tuli joka puolelta ja oli iso projekti takana. Kaikki tuli kerralla. Nyt tilanne on vaikeampi, mutta meidän valmiusasteemme on parempi. Tiedän, että vaikka tilanne näyttäisi synkältä, se voi ratketa milloin vaan. Suomessa virustilanne on jo paljon parempi. Minulla on luottamusta tulevaan, Darwich sanoo.

Suomalaiset kuluttavat matkustamiseen miljardeja

Venäläisten matkailu on tulevaisuudessakin tärkeässä roolissa, mutta silti moni on herännyt viimeistään nyt sen epävarmuuteen.

Tällä hetkellä tilannetta elvytetään usealla rintamalla.

Ensisijaisen tärkeää on pitää nyt olemassa olevat yritykset hengissä. Imatran seudun kehitysyhtiö kertoo saaneensa paljon yhteydenottoja yrittäjiltä ja auttavansa yrityksiä hakemaan avustuksia ely-keskukselta ja Business Finlandilta.

Viimeisiä venäläisiä ostosmatkailijoita Prismassa ennen rajojejn sulkeutumista Koronaviruksen takia.
Venäläiset ostavat Suomesta usein juustoa. Kuva viimeiseltä päivältä ennen rajojen sulkeutumista maaliskuussa. Mikko Savolainen / Yle

— Meidän neuvomme on, että pitää löytää korvaavia asiakasryhmiä. Tällä hetkellä kotimaan matkailijat ovat ryhmä yksi tällä hetkellä. Seuraavana tulevat eurooppalaiset matkailijat, Katja Vehviläinen Kehystä sanoo.

Viime vuonna suomalaiset kuluttivat Tilastokeskuksen mukaan ulkomaille suuntautuvaan matkailuun noin viisi miljardia euroa. Kotimaan matkailua halutaan lisätä. Se vaatii erottumista muista vastaavista kohteista. Mitä pidempään viivytään, sitä suuremmat ovat myös tuotot.

— Yrittäjien kanssa keskustellaan koko ajan siitä, että palveluita ja tuotteita pitää tuoda sähköisiin kanaviin. Näkyvyyden pitää olla kunnossa ja tuote helposti saataville asiakkaan ja suomalaisen matkailijan näkökulmasta, Vehviläinen sanoo.

Luontoa ja väljyyttä

Toinen isompi hanke on yrittää markkinoida omaa maakuntaa EU-tukien jaossa. Tällä hetkellä Etelä-Karjala lukeutuu suuralueissa vauraampaan Etelä-Suomeen. Itä- ja Pohjois-Suomi saavat tukea esimerkiksi harvan asutuksen vuoksi.

— Etelä-Karjala on ihan tässä naapurina vaikka Etelä-Savoon nähden. Meidän saamamme rahoitus on kuitenkin viidesosa siitä. Jos aikaisemmin on saatu Venäjältä matkailuhyötyjä, niin nyt ollaan samassa tilanteessa muiden kuntien kanssa ja rahat tulisi kohdentaa samalla tavalla, kehitysjohtaja Markku Heinonen Lappeenrannan kaupungilta sanoo.

Näkymä keväiselle Saimaalle Lappeenrannan sataman kohdalta.
Saimaan matkailusta toivotaan pelastajaa menetetyille euroille. Suomalaiset käyttävät ulkomaille vuodessa noin viisi miljardia euroa. Nyt siitä toivotaan edes pientä osaa kotimaan matkailuun. Mikko Savolainen / Yle

Tukien saaminen on kuitenkin hidasta puuhaa ja tähtää pidemmälle. Niiden avulla maakuntaa voisi kehittää kiinnostavammaksi niin, että tulevaisuudessa tulon lähteinä olisi monipuolisempaa matkailua uusille kävijöille.

Jo aiemmin Lappeenrannassa on panostettu oman lentokentän markkinointiin, jonka kautta toivotaan matkailijoita Euroopasta. Suurin käyttäjäryhmä lentokentälläkin ovat tosin tällä hetkellä venäläiset.

Yksi kasvunpaikka nähdään luonnossa, jota Etelä-Karjalassa riittää.

— Ei ole varmuutta siitä, milloin Venäjän raja aukeaa. Tällä hetkellä kehotamme yrittäjiä etsimään kotimaisia matkailijoita. Meidän alueellamme on tilaa, luontoa ja väljyyttä. On mahdollista järjestää sosiaalista eristäytymistä, Katja Vehviläinen kertoo.

Edellisestä kerrasta otettiin opiksi

Mohamad Darwichin kaupassa juoksevat kulut, vaikka asiakkaita ei juuri näy. Sähkö, vartiointi ja kunnostustyöt pitää hoitaa, vaikka kassaan ei tulisikaan rahaa. Myös työntekijöiden lomarahat pitää maksaa ja tavaraa pilaantuu.

Silti Darwich on optimistinen.

— Firma pärjää jonkin aikaa, tämän vuoden puolella ainakin. Voi olla, että pidempäänkin. Vuodesta 2014 jäi se oppi, että venäläisten kauppaan ei voi koskaan luottaa. Pitää olla varuillaan, että koska vain voi käydä mitä vain, Darwich sanoo.

Tyhjä Laplandia Marketin käytävä
Vaikka nyt on hiljaista, Laplandia Marketilla menee hyvin, sillä on varautunut useiden vuosien ajan mahdolliseen kriisiin kassavaroja kerryttämällä. Sen avulla kauppa toivoo selvitytyvänsä.Mikko Savolainen / Yle

Kehyn Katja Vehviläinen haluaisi valaa samaa uskoa myös muihin Etelä-Karjalan yrittäjiin. Hän muistuttaa, että nyt on paljon mahdollisuuksia lähteä kehittämään yritystä.

— Ymmärrän, että kassan ollessa tyhjä ei oikein voi ajatella, mitä kehittäisi. Mutta kyse on toimintojen sopeuttamisesta nykytilanteeseen ja valmistautumisesta tulevaan. Nyt puhutaan, että tämä on uusi normaali. Meidän pitää olla valmiita siihen muuttuvan tilanteen mukana, Vehviläinen sanoo.

Lähteet: yle.fi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *