Thursday, 1 October 2020
Facebook
Twitter

Ihminen voi hikoilla helteellä litratolkulla – Lääkäri kehottaa kuitenkin välttämään yhtä viilennyskeinoa työpaikoilla ja julkisissa tiloissa korona-aikana

Virtsan tummankeltainen väri näyttää nopeasti, kun nesteytys on jäänyt retuperälle.

Kun lämpömittarin lukemat pitkästä aikaa kohoavat, hikoilemme aluksi tavallista enemmän, mutta tehottomammin.

”Uuteen lämpötilaan tottumisessa voi mennä seitsemästä kymmeneen päivää. Lämpötilan kohotessa keho hikoilee ensin moninkertaisesti, mutta tottuu myöhemmin kuumuuteen. Runsas hikoilu voi tuntua kiusalliselta, mutta yleisesti ottaen hikoilu on normaalia. Se on terveen kehon tärkeä tapa viilentää itseään”, muistuttaa yleislääkäri Emilia Lagus Terveystalosta tiedotteessa.

Jokainen hikoilee omalla tavallaan: ihmisellä on 2–4 miljoonaa hikirauhasta, ja niiden erittämän hien määrä riippuu muun muassa iästä, sukupuolesta ja liikuntatottumuksista.

Tavallisesti 1,5 litraa vettä päivässä

Ihminen tarvitsee tavallisesti noin 1,5 litraa vettä päivässä, mutta hikoillessa keho kaipaa runsaampaa nesteytystä. Hien mukana keho menettää nesteiden lisäksi jonkin verran myös suolaa. Siksi vissy on hyvä juomavaihtoehto.

“Vesi on helteellä hyvä janojuoma, mutta varsinkin voimakkaasti hikoillessa voi olla hyvä juoda välillä myös kivennäisvettä. Neste- ja suolatasapaino pysyvät kunnossa, kun korvaa kehosta haihtuneen nesteen nauttimalla juomaa, jossa on mukana elektrolyyttejä eli esimerkiksi suolaa”, toteaa Lagus.

Nesteytyksen tarve on kesäkuumalla yksilöllinen. Virtsan väri kertoo nestetasapainosta paljon. Jos virtsa on tavallista tummempaa ja tarvetta vessavierailuille tuntuu olevan harvemmin kuin yleensä, on juonut liian vähän vettä.

“Normaalitilanteessa jano kertoo, kun on aika juoda, mutta helteellä se on myöhäinen merkki nesteytyksen tarpeesta. Hikoilun loppuminen on jo huolestuttava nestehukan merkki. Kovilla helteillä kannattaa siis pitää vesipullo jatkuvasti käsillä”, neuvoo Lagus.

Vanhukset hyvin alttiita helteen vaikutuksille

Lagus muistuttaa, että vanhukset ja muut koronaviruksen riskiryhmät ovat erityisen alttiita myös helteen vaikutuksille. Jos vanhus viettää paljon aikaa kotona sisätiloissa, tulisi sisäilman viilennyksestä huolehtia esimerkiksi tuulettimen avulla.

“Suomessa on harvemmin ilmastointia asuintaloissa, mutta tuulettimia voi käyttää turvallisesti kotona. En kuitenkaan suosittele tuulettimen käyttöä työpaikoilla tai muissa julkisissa tiloissa, sillä ne saattavat levittää virusta ympäriinsä.”

”Nyt on tärkeää pitää huolta vanhuksista ja riskiryhmiin kuuluvista. Heille kannattaa soitella usein ja varmistaa riittävä nesteytys sekä mukavan viileät kotiolot”, Lagus jatkaa.

Muista juoda vettä ja syödä

Toisin kuin moni toivoisi, oluet ja siiderit eivät auta ylläpitämään hyvää nestetasapainoa, vaan kuivattavat kehoa lisäämällä virtsaamisen tarvetta. Turvavälien lisäksi terassilla istuessa on tärkeä muistaa juoda joka toinen lasillinen vettä.

Riittävän nesteytyksen lisäksi ruoka auttaa neste- ja suolatasapainon ylläpitämisessä. Hyviä välipaloja ovat esimerkiksi nestettä ja kivennäisaineita sisältävät hedelmät ja vihannekset. Kun muistaa syödä ja juoda riittävästi, olokin pysyy hyvänä ja paahtavista päivistä nauttii enemmän.

Lääkärin vinkit helteestä selviytymiseen:

1. Muista riittävä nesteytys.

Juo helteellä reilusti vettä. Myös vissy voi välillä olla hyvä janojuoma, sillä se korvaa hien mukana menetettyä suolaa. Älä jää kuumalla ilmalla odottelemaan janon tunnetta, vaan juo vettä säännöllisin väliajoin, jotta kehon nestetasapaino pysyy kunnossa.

2. Suosi väljiä, vaaleita vaatteita.

Kevyet, väljät vaatteet sallivat kehon hikoilla ja viilentää itseään normaalisti. Isolierinen hattu suojaa päätä ja niskaa porottavalta auringolta.

3. Pulahda uimaan tai kokeile vaatteiden kostuttamista viilennykseksi.

Uiminen viilentää kuumassa ilmassa lämmennyttä kehoa tehokkaasti. Uimarannalle voi mennä, kunhan muistaa huomioida turvavälit. Jos uimamahdollisuutta ei ole, voi vaatteiden kasteleminen toimia hyvänä viilennyskeinona.

4. Viilennä sisäilmaa tuulettimella, mutta vain kotioloissa.

Tuuletin tuo mukavan viilennyksen, mutta sitä ei suositella käytettäväksi työpaikoilla tai julkisissa tiloissa. Tuulettimen puhallus voi levittää virusta ympäriinsä.

5. Vältä ulkoilua keskipäivän aikaan.

Keskipäivällä on paras pysytellä varjossa. Fyysisesti raskas työ tai urheilusuoritus kannattaa ajoittaa aamupäivään, jottei keho pääse kuumenemaan liikaa.

6. Älä epäröi ottaa yhteyttä lääkäriin.

Huono olo, huimaus ja päänsärky ovat oireita, joiden ilmetessä on hyvä kääntyä lääkärin puoleen.

Lähde: kauppalehti.fi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *