Sunday, 27 September 2020
Facebook
Twitter

Kyypakkaus ei auta käärmeenpuremaan – Myrkytystietokeskuksen osastonlääkäri kertoo miksi

Kyypakkaus ei ole hoito kyyn puremaan. Tutkimuksissa kyypakkauksen sisältämästä hydrokortisonista ei ole osoitettu olevan hyötyä, eikä se vaikuta kyyn myrkystä kehittyvien oireiden vakavuuteen.

”Ihmisellä voi olla se virheellinen ajatus, että kun hän käyttää kyypakkauksen, ongelma on hoitunut”, sanoo Myrkytystietokeskuksen osastonlääkäri Aino Pennanen.

SUOMESSA kyy puree joka vuosi noin 50–150 ihmistä. Monen metsissä liikuskelevan suomalaisen kotoa löytyykin kyypakkaus, josta uskotaan olevan apua käärmeenpuremiin sekä ampiaisen tai mehiläisen piston aiheuttaman kivun lievittämiseen.

Kyypakkauksesta ei kuitenkaan ole hyötyä kyynpuremien hoidossa, kertoo Myrkytystietokeskuksen osastonlääkäri Aino Pennanen.

Miten niin?

– Kyypakkaus sisältää hydrokortisonia, jota käytetään yleensä allergisten oireiden lievittämiseen. Sen ei ole osoitettu millään tavoin vaikuttavan kyynpuremasta tulevaan myrkkyyn. Kyynpureman oireet ja vaarallisuus johtuvat nimenomaan myrkystä, Pennanen vastaa.

Mikä puremaan sitten auttaa, jos ei kyypakkaus?

– Se riippuu puremasta. Joskus purema on niin sanotusti kuiva eli myrkytön. Jos myrkkyä ei ole, puremasta ei tule erityisempiä oireita, eikä hoitoa tällöin tarvita.

– Jos taas on saanut sellaisen pureman, jossa myrkkyä on tullut, oireiden voimakkuus riippuu puremakohdasta, ihmisen iästä, sairauksista ja niin edelleen. On olemassa kyyn myrkyn vasta-aine, jota voidaan sairaalassa tarvittaessa antaa potilaalle, jota kyy on purrut.

Kun vasta-aine annetaan ajoissa, myrkytys ei ehdi kehittyä vakavaksi. Vasta-aine vähentää kudosvauriota ja lyhentää sairaalahoidon kestoa. Maanantaina Helsingin Sanomissa kyypakkauksesta kertonut Pennanen totesi, ettei käärmeseerumia tarvita läheskään aina.

Milloin sairaalahoitoon pitää hakeutua?

Pennasen mukaan lasten, vanhusten, raskaana olevien ja esimerkiksi diabetesta sairastavien tulee hakeutua aina hoitoon, jos kyynpuremaa epäillään. Samoin hoitoon tulee hakeutua heti, jos kyy on purrut pään tai kaulan alueelle.

– Vain niissä tapauksissa, joissa perusterve aikuinen on ollut vaikkapa lenkillä ja jälkikäteen huomaa, että jalassa on puremajälki, mutta muita oireita ei ole ilmaantunut, tilanteen kehittymistä voi seurata kotona. Lähtökohtaisesti kyynpuremasta pitäisi kuitenkin aina mennä lääkäriin.

Millaisia oireita kyynpurema voi aiheuttaa?

– Jos kyseessä on purema, jossa on myrkkyä, puremakohta on kipeä, se turpoaa ja siihen tulee mustelmaa. Myös voimakkaita yleisoireita voi tulla, esimerkiksi pahoinvointia tai voimakas allerginen reaktio.

– Paikallisoire on ensimmäinen oire. Jos ihmiselle tulee pahoinvointia, vatsakipua, oksentelua tai ripulointia, kyseessä on vakavampi myrkytys.

Tietävätkö suomalaiset yleisesti, ettei kyypakkaus auta kyynpureman hoidossa?

– Ei se vaikuta olevan yleisesti ainakaan kaikkien ihmisten tiedossa. Myrkytystietokeskuksesta haluamme muistuttaa, että kyypakkaus ei ole riittävä hoito kyyn puremaan. Ihmisellä voi olla se virheellinen ajatus, että kun hän käyttää kyypakkauksen, ongelma on hoitunut.

– Jos kyy on purrut, niin pakkauksen voi toki ottaa, mutta siitä huolimatta – niin kuin kyypakkauksen tuotetiedoissa lukee – lääkäriin pitää hakeutua. Alkuvaiheessa ei voida tietää, miten vakaviksi oireet kehittyvät, ja ne voivat kehittyä nopeasti.

Eli jos joku saa kyynpureman vaikkapa ollessaan yksin metsässä marjastamassa, miten hänen täytyy toimia?

– Silloin kannattaa mieluiten soittaa apua paikalle. Ammattipelastajat ovat tottuneet hakemaan ihmisiä kaikenlaisista paikoista. Jos ihminen joutuu ponnistelemaan kovasti päästäkseen metsästä pois, todennäköisyys sille, että myrkkyä pääsee verenkiertoon ja se aiheuttaa vakavampia oireita, on suurempi.KYYNPUREMAAN KUOLEE VAIN HARVOIN

Kyy puree ihmistä Euroopassa arviolta noin 7500 kertaa joka vuosi. Näistä puremista noin tuhat vaatii sairaalahoitoa ja noin viisi johtaa kuolemaan.

Suomen luonnosta löytyy vain yksi myrkyllinen käärme, kyy, jonka levinneisyysalue ulottuu aivan lounaisimmasta Suomesta Lappiin asti.

Suomessa puremia todetaan arviolta 50–150 vuodessa, mutta tarkkoja tilastoja ei ole.

Suomessa kyynpurema on edellisen kerran johtanut ihmisen kuolemaan vuonna 1984.

Lähde: is.fi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *