Thursday, 1 October 2020
Facebook
Twitter

Helvetinjärven kansallispuistossa jo kaksi pöllöhyökkäystä – ”Voivat napata ja aika pahastikin”

Viirupöllö voi olla erittäin suojelevainen poikasiaan kohtaan. Asiasta uutisoi ensin Maaseudun Tulevaisuus.

Helvetinjärven kansallispuistossa voi joutua vihaisen viirupöllön hyökkäyksen uhriksi. Iltalehti uutisoi toukokuussa, että viirupöllö hyökkäsi luontokuvaaja Rolf Virtasen kimppuun. Lintu vaurioitti kohtalokkaasti kuvaajan toista silmää.

Tapauksia on enemmän. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi maanantaina, että viirupöllö on hyökännyt Ruovedellä jo kahden ihmisen kimppuun kuukauden sisään. Molemmat vietiin lehden mukaan Tampereen yliopistolliseen sairaalaan (Tays) jatkohoitoon. Toinen näistä oli Virtasen tapaus.

Metsähallituksen Sisä-Suomen asiakasneuvoja Leena Hiltusen tiedossa on yksi tapaus, jossa ihmisen kimppuun oli hyökännyt viirupöllö Helvetinjärvellä ja ihminen oli viety ensiapuun. Se oli ensimmäinen hänen yli 15 vuotta kestäneellä urallaan.

–  Toki voi olla enemmänkin, kaikki tieto ei kantaudu minulle, Hiltunen kertoo.

Viirupöllö oli pesinyt Hiltusen mukaan Haukanhiedan länsipuolella. Poikaset olivat kuoriutuneet.

– Siinä kohti äitipöllö on tosi puolustava. Silloin kun pesässä oli vasta munat, kukaan ei tiennyt pesästä.

Varoituskylttejä retkeilijöille

Kun viirupöllön pesintä tuli puiston tietoon, puisto pystytti varoituskyltit arvioidulle pesintäalueelle ja parkkipaikalle.

Kun poikaset lähtivät lentoon, tilanne rauhoittui. Viirupöllö pesii yleensä rauhallisemmilla alueilla, mutta tällä kertaa se oli päätynyt retkeilyalueelle ihmisten lähelle.

Leena Hiltusen mukaan viirupöllö hyökkää usein takaapäin. Yleensä se osuu ihmisen hartioiden kohdalle. Viirupöllö lentää myös hyvin äänettömästi.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Helvetinjärven kansallispuisto on suosittu retkeilykohde Ruovedellä.
Helvetinjärven kansallispuisto on suosittu retkeilykohde Ruovedellä.

Helvetinjärven kansallispuisto on suosittu retkeilykohde Ruovedellä. AOP

Luontoalueita voidaan rajata nauhoilla, mutta Helvetinjärven kansallispuistossa se on ongelmallisempaa.

– Ihmiset kiskaisevat ne pois. Nauhoitus olisi aina hyvä. Meillä on joskus ollut Seitsemisen kansallispuistossa nauhat ja polut poikki. Helvetinjärvellä ei ole sellaista polkukohtaa ja siihen on vaikeampi vetää nauhoja, Hiltunen harmittelee.

– Toivomme, että ihmiset ymmärtäisivät, että me olemme ne vierailijat luonnossa ja se on eläinten koti.

Vammat usein lieviä

Taysin päivystyksen ylilääkäri Sami Mustajoki kertoo, että tavallisesti päivystyksessä hoidetaan yksittäisiä eläinten aiheuttamia vammoja. Pääsääntöisesti ne ovat lemmikkieläinten puremia. Kissat ja koirat ovat yleisimpiä vammojen aiheuttajia.

– Lintuhyökkäyksiä ei ole kantautunut minun korviini mitenkään erityisen paljon, kertoo Mustajoki.

Mustajoen mukaan lintuhyökkäyksen uhri jää yleensä kotiin hoitamaan vammojaan, koska vammat ovat lieviä. Sairaalahoitoa vaatii vain harva tapaus.

– Tämä on arvuuttelua, mutta silmävamma on sellainen, jonka pöllö pystyy aiheuttamaan ja joka vaatisi sairaalahoitoa päivystyskäynnin jälkeen, Mustajoki sanoo miettien.

Ylilääkärin mukaan nisäkkäiden puremissa on aina infektioriski.

– Eläimen suussa on lukuisa määrä erilaisia bakteereja, jotka ihon alle päästessään aiheuttavat vääjäämättä infektion. Tällöin kannattaa aloittaa ehkäisevä antibioottihoito.

Lintu varoittaa ensin

Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtajan Jukka Helinin mukaan lähtökohtaisesti minkään linnun pesää ei pidä mennä häiritsemään. Se on kielletty jo luonnonsuojelulaissa.

–  Jos ajatellaan vähän isompaa lintua, kuten pöllöä, haukkaa tai kotkaa, silloin pitää entistä tarkemmin varoa, ettei mene pesän lähelle häiritsemään. Tietyt pöllöt, kuten viirupöllöt, ovat hyvinkin poikasia puolustavia. Viirupöllöt voivat hyvinkin napata ja aika pahastikin. Vaikka kuinka tekisi mieli mennä kuvaamaan tai katsomaan, tulee pitää riittävä etäisyys.

Helinin mukaan ihmisten pitäisi oppia huomioimaan lintujen antamia merkkejä luonnossa.

–  Viirupöllökin varoittaa ennen hyökkäystä varoitusäänillä ja se saattaa tehdä esimerkiksi jonkinlaisen valesyöksyn. Kun viirupöllön reagointi loppuu, on ihminen riittävällä etäisyydellä poikueesta.

On yksilökohtaista, kuinka lintu suhtautuu ihmiseen. Toiset linnut ovat Helinin mukaan pelottomampia kuin toiset. Esimerkiksi kaupunkilinnut ovat tottuneita ihmisiin ja siinä mielessä luottavaisempia.

Helvetinjärvi ei Helinin mukaan ole sen vaarallisempi paikka liikkua kuin mikään muukaan luontoalue. Ihmisen tulisi aina liikkuessaan tarkkailla, kuinka esimerkiksi linnut käyttäytyvät, ja muuttaa tarvittaessa omaa reittiä tai omaa käyttäytymistä.

Lähde: iltalehti.fi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *