Wednesday, 23 September 2020
Facebook
Twitter

Video näyttää, miten läheltä moottoripyörää peura vilahtaa: nämä viisi asiaa hirvieläimistä kannattaa opetella

Tulevana syksynä liikenteessä on oltava jälleen tarkkana, kun kiima-aika alkaa ja kauriit alkavat liikkua entistä enemmän.

Suomessa on enemmän peuroja ja kauriita kuin koskaan. Leudot talvet ovat auttaneet niitä leviämään entisestään.

Myös onnettomuuksia tapahtuu jo moninkertaisesti verrattuna hirvikolareihin.

Kokosimme viisi tietoa, jotka hirvieläimistä kannattaa muistaa jo siksi, että peuravaara-alueella tajuaa hiljentää vauhtiaan.

Katso videolta, miten läheltä ja nopeasti peura paukahtaa moottoripyörän eteen ja ohi:

Valkohäntäpeura saattaa juosta jopa 40 kilometrin tuntivauhtia ja painoa voi olla sata kiloa. Katso videolta, miten nopeasti peura vain vilahtaa moottoripyörän edestä. Kyse on sekunneista. Video: Timo Lindén

1. Onnettomuuksia enemmän kuin hirvellä

Metsäkauris on pieni ja siro, noin parikymmentäkiloinen. Valkohäntäpeura taas saattaa juosta jopa 40 kilometrin tuntivauhtia. Painoa voi olla sata kiloa.

Erityisen vaarallinen peura on iskeytyessään auton sivusta laseja vasten. Moottoripyöräilijän peuraonnettomuus voi tappaa helposti.

Suomen tieliikenteessä sattui viime vuonna yli 13 000 riistaonnettomuutta. Onnettomuuksista yli 11 000 liittyi valkohäntäpeuroihin ja metsäkauriisiin.

Vaarallisinta aikaa oli marraskuu, jolloin kirjattiin kaikkiaan yli 2 000 onnettomuutta eli noin kuudesosa kaikista tapauksista.

Suurin osa riistaonnettomuuksista sattui Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla.

Määrät ovat olleet jatkuvassa ja nopeassa kasvussa.

Hirvien kanssa kolaroitiin viime vuonna reilut 2000 kertaa.

Peura juoksee tien yli
Peura kuvattiin valkohäntäpeurojen alkuperäisessä miljöössä Pirkanmaan Vesilahdella heinäkuussa.Jani Aarnio / Yle

Syksyllä valkohäntäpeurat liikkuvat paljon muun muassa kiiman vuoksi. Keväällä syntyneet vasat ovat syksyllä jo isoja ja liikkuvat aikuisten mukana.

Tavallisimmin peurat lähtevät liikkeelle illan hämärtyessä, joka loppusyksyllä osuu samaan ajankohtaan vilkkaimman työmatkaliikenteen kanssa.

Myös aamuhämärän aika on peurojen suosiossa.

peurakolari
Pirkanmaalla jo vitsaillaan, että on ihme, jos ei koskaan joudu peurakolariin. Tämä auto joutui lunastukseen peurakolarin jälkeen joulukuussa Vesilahdella.Jani Aarnio / Yle

2. Hirveen verrattava saalis

Valkohäntäpeura on nykyisin arvokas riistaeläin etenkin Etelä-Suomessa. Se alkaa jo olla metsästyksessä hirveä merkittävämpi ja arvokkaampi eläin, sillä samalla kun kanta kasvaa, kasvavat myös pyyntiluvat.

Valkohäntäpeurakannan on arvioitu kaksinkertaistuneen 2000-luvulla. Nyt niitä on jo noin 110 000 yksilöä.

Esimerkiksi vuoden 2016 jahdin jälkeen peuroja arvioitiin olevan koko maassa vain 70 000

– Yksi syy kannan kasvuun on metsästyksessä. Etenkin aiempina vuosina on ammuttu uros, eikä lisääntyvää naarasta, riistasuunnittelija Marko Muuttola kertoo.

Vasojen emää ei ammuta ensimmäisenä, sillä se ei kuulu eettiseen metsästykseen, vaikka leutona talvena ja talviruokinnan piirissä vasat selviäisivätkin ilman emää.

– Eli metsästäjän pitäisi ampua ensin vasat ja sitten emä. Se vaatii usein lukuisia tunteja lisätyötä, sillä vasansa menettänyt naaras voi olla paljon varovaisempi, Muuttola sanoo.

En varningstriangel som varnar för vitsvanshjort.
Varoitusmerkit laitetaan alueille, joiden läheisyydessä hirvieläinten tiedetään liikkuvan ja joilla on tapahtunut onnettomuuksia. Peuravaaramerkki on uusi Suomessa.Amanda Vikman/Yle

Jotta valkohäntäpeurakanta suurella todennäköisyydellä pienenisi, Luonnonvarakeskuksen mukaan saalismäärän tulisi olla yli 60 000 yksilöä.

Tämän vuoden pyyntilupia vasta annetaan eri alueille. Viime vuonna lupia annettiin jo ennätysmäärä, ja eläimiä kaadettiin enemmän kuin koskaan.

Pyyntilupia myönnettiin yli 58 000 kappaletta. Yhdellä luvalla saa kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.

Metsäkauriit tamperelaisella pihalla.
Metsäkauriit käyskentelevät tamperelaisen omakotitalon pihassa aina syksystä kevääseen. Enää ne eivät säikähdä ihmistä.Anni Tolonen

3. Riesaksi asti

Kun peurat tai metsäkauriit saapuvat ensi kertaa omaan pihaan, näky voi tuntua satumaisen kauniilta. Kun ne sitten alkavat tulla yhä rohkeammiksi, hymy saattaa hyytyä.

Esimerkiksi kaupunkien taajamissa on jo metsäkauriita, mutta myös valkohäntäpeuroja riesaksi asti. Kaavoitetulla alueella metsästystä ei saa harjoittaa, joten pienet hirvieläimet saavat jäädä niille sijoilleen.

Vaikka kettuja asumusten pihapiirissä liikkuisikin, ilveksiä harvemmin. Siksi pienille hirvieläimille jää taajamissa luontaiseksi viholliseksi usein vain auto.

Metsäkauriin voi erottaa valkohäntäpeurasta etenkin hännästä tai sen puuttumisesta. Peuraa sirompi ja kevyempi metsäkauris ei juuri häntää omaa, mutta valkoista löytyy myös sen takalistosta.

Valkohäntäpeuralla taas on komea pulloharja, jonka eläin nostaa usein pystyyn liikkuessaan. Oman marjapensaan silmuja syövän eläimen lajia voi hämärässä olla näilläkin tiedoilla silti vaikea tunnistaa.

Metsäkauriskantaa voi kasvattaa myös sen metsästyksen vapauttaminen.

Kun ei ole tarkkaa tavoitetta, metsästäminen ei ole aina ole yhtä suunnitelmallista.

Siinä missä sarvipäiden kuningas hirvi elää suurissa metsissä, peurat ja kauriit viihtyvät lähellä peltoja, ihmistä ja asutusta.

Autoillessa kannattaakin paitsi hidastaa vauhtia etenkin peuravaaramerkin kohdalla, myös tarkkailla peltoja ja tiensivuja.

4. Kanta alkoi kasvaa vain muutamasta peurasta

Valkohäntäpeuroja lähetetään Suomeen vuonna 1948
Tästä se kaikki alkoi. Suomeen lahjoitettiin valkohäntäpeuroja vuosina 1934 ja 1948. Tässä peuralähetys on lähdössä Minneapolisista 15.11.1948. Kuvaajalle poseeraavat kuvernööri Luther Youngdahl, maa- ja metsätalousministeriön johtaja Frank Blair ja lentoemäntä Lorraine Ellefson.Walter H. Wettschreck / Suomen metsästysmuseo

Kun valkohäntäpeura tuotiin Suomeen lähes 90 vuotta sitten, vahva ja hyvinvoiva kanta oli vielä kaukainen haave.

Amerikansuomalaiset toivat Pohjois-Amerikan Minnesotasta ensimmäiset peurat vuonna 1934 lahjaksi Suomen metsästäjäliitolle.

Suomeen tuotiin neljä naarasta ja yksi pukki, jotka siirrettiin Laukon kartanon maille Pirkanmaan Vesilahdelle.

Alussa valkohäntäpeura lisääntyi hitaasti. 1960-luvulla peuroja arvioitiin olevan vain 1 000 yksilöä. Nyt peurakanta on kuin haavekuvissa ja ehkä liiankin suuri lähes 110 000 yksiöllään.

Valkohäntäpeuran vasa katsoo suoraan kameraan
Ensimmäiset valkohäntäpeurat tuotiin Laukon kartanoon Vesilahdelle vuonna 1934. Nykyään kartanon mailla elää satoja peuroja. Tämän vasan kartanon isäntä Jouni Minkkinen nosti syrjään ruohonleikkurin tieltä.Jouni Minkkinen

5. Metsäkauriilla niksinsä talvesta selviämiseen

Hirvieläimistämme metsäkauris on kaikkein nopein lisääntymään

Metsäkauriin kiima alkaa aiemmin kuin muilla hirvieläimillä ja on nyt jo käynnissä. Kiima-aika kestää elokuun lopulle ja keväällä naaras synnyttää yhdestä kolmeen vasaa.

Metsäkauris eroaa muista hirvieläimistä siinä, että sillä on viivästynyt sikiönkehitys.

Siro kauris ei voi kerätä rasvaa talven varalle samalla tavalla kuin vaikkapa suurikokoinen hirvi. Siksi sikiön viivästynyt kehitys on sen keino peitota kovat talvet.

Vaikka naaraan tiineys kestää vain puolisen vuotta, vasat eivät suinkaan synny sydäntalven lumituiskuissa.

Munasolujen hedelmöittyminen tapahtuu heti loppukesästä, mutta syntynyt alkio ei kiinnity heti kohdun seinämään, mistä se saisi ravintoa kehittymiseen. Sen sijaan se lilluu irrallaan lepotilassa joulukuulle saakka. Vasta silloin alkaa kauriinvasojen kehitys ja emän vatsan pyöristyminen.

Näin vasat syntyvät sopivasti touko-kesäkuun parhaaseen ravintoaikaan.

Myös esimerkiksi karhuilla on sama mekanismi.

Lähde: yle.fi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *