Saturday, 26 September 2020
Facebook
Twitter

Täällä mökkeily on Suomen kalleinta – mukana suosituimpia mökkikuntia

Omakotiliitto: Suuret mökkikunnat rahastavat loma-asukkaitaan yhä tiukemmin

– HYVÄÄ ei saa halvalla, kuittaa Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine Omakotiliiton tutkimuksen mökkipaikkakuntien kustannuksista Suomessa.

Savonlinna sijoittui alkukesästä julkaistun tutkimuksen ykköseksi. Mökkeily Euroopan kulttuuripääkaupungiksi pyrkivässä savolaiskaupungissa on tutkimuksen mukaan kalleinta Suomessa.

Ilta-Sanomien taannoisessa Suomen paras mökkikunta -selvityksessä Savonlinna sijoittui hintavuudestaan huolimatta kuitenkin viidenneksi. Se on Savonlinnalle mannaa, sillä Mikkeli oli vasta kuudes.

Omakotiliiton kunnallisten maksujen vertailussa oli mukana 20 suurinta mökkikuntaa.

Savonlinnan jälkeen mökkilomailu on sen mukaan tyyreintä Kuopiossa, Mikkelissä, Paraisilla, Kangasalla, Mäntyharjulla ja Lohjalla. Kunnallisista maksuista selvityksessä tarkasteltiin kiinteistöveroa, sähkömaksuja ja jätemaksuja.

EROA kalleimman Savonlinnan ja halvimman Oulun välillä oli 610 euroa vuodessa. Kun mökkiläinen Savonlinnassa joutuu maksamaan kiinteistöveroja, sähkömaksuja ja jätemaksuja 1 117 euroa, Oulussa hän pääsee 507 eurolla.

Omakotiliiton johtopäätös tutkimuksensa perusteella onkin, että suurimmat mökkikunnat rahastavat mökkiläisiään yhä tiukemmin. Eniten ovat kallistuneet sähkö- ja jätemaksut.

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine.

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine.

Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Kalleudestaan huolimatta monet Omakotiliiton tutkimuksessa mukana olleet kunnat menestyivät kuitenkin hyvin myös Ilta-Sanominen laajassa Suomen paras mökkikunta -selvityksessä.

Kymmenen kalleimman mökkikunnan joukosta Suomen paras mökkikunta -listauksen TOP-10:n joukkoon sijoittuivat Parainen, Mäntyharju, Savonlinna, Mikkeli ja Asikkala.

Vaikka Savonlinnan 1,55 prosentin loma-asuntojen kiinteistövero on Etelä-Savon korkein, kaupunginjohtaja Laineen mukaan se ei ole koko maan huippua, eikä sillä ei ole pyritty erityisesti rahastamaan mökkiläisiä.

Sähkön siirtohinnan kalleuden hän myöntää, mutta se ei ole kaupungin päätettävissä, vaikka Savonlinna on yksi maakunnallisen sähköyhtiön suurimmista osakkeenomistajista.

– Sähkön siirron kalleus selittyy laajalla, vesistöjen rikkomalla maakunnalla, jossa on harvakseltaan asiakkailta johtokilometriä kohti. Jakeluverkon uusiminen on kallista.

Mutta voi halvalla saada hyvääkin.

Suomen paras mökkikunta -selvityksen kärkikunnat Kustavi ja Puumala eivät olleet mukana Omakotiliiton selvityksessä, mutta ainakaan kiinteistöverollaan ne eivät riistä mökkiläisiä.

Kustavissa mökkiläisten kiinteistövero on vain 0,93 prosenttia ja Puumalassakin vain 1,08 prosenttia. Suurin sallittu loma-asunnon kiinteistöveroprosentti on kaksi, ja keskimääräinen 1,20.

Kustaville ja Puumalalle on yhteistä se, että niiden talous on kunnossa. Rahat riittävät kuntien palvelutuotantoon myös mökkiläisille.

– Alhainen kiinteistövero on kunnalle toki myös imagotekijä, mutta kyllä se on meille enemmän talouskysymys. Meillä ei ole ollut tarvetta korottaa veroja, päinvastoin tuloveroa olemme laskeneet, Kustavin kunnanjohtaja Veijo Katara sanoo.

Puumalassa on kunnanjohtaja Matias Hildenin mukaan kiinteistöverosta päätettäessä ajateltu myös loma-asukkaiden kukkaroa.

– Meillä koetaan, että loma-asukkaiden kuntaan paikallisten palvelujen käyttäjinä jättämä raha yhdessä maltillisen kiinteistöveron kanssa riittää meille.

Lähde: is.fi