Thursday, 1 October 2020
Facebook
Twitter

Koronakevättä seurasi Suomi-matkailun kesä, tässä tulevat loppukesän matkailusuositukset

Kesällä koronarajoituksia on höllätty, mutta moni suomalainen on suhtautunut epäilevästi ulkomaille matkustamiseen. Ei ihme, että sosiaalisen median kanavat ovat täyttyneet kotimaan matkailusta.

Se helpottaa ainakin oloa Suomen matkailualalla ainakin jonkin verran. Koronarajoitukset ovat osuneet kipeästi matkailuelinkeinoon.

Lomakausi alkaa vedellä viimeisiään, mutta kesää on vielä jäljellä. Talouselämä keräsi loppukesän kunniaksi toimituksen suosikkikohteita, jotka sopivat monenlaiseen makuun ja sijaitsevat eri puolilla Suomea.

Kiireettömälle: Tammelan Porras – kylä kuin karkki

Kanta-Hämeessä sijaitseva Tammelan Porras on kaunis, historiaa huokuva kylä vain parinkymmenen kilometrin päässä Forssasta.

Reilun 300 asukkaan kyläyhteisö sijaitsee Hämeen Härkätien varrella ja kylää halkoo Turpoonjoki. Lähistöltä löytyy Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot, Saaren kansanpuisto sekä useita järviä ja silmänkantamattomiin hämäläistä maalaismaisemaa. Pieni kylä on täynnä sympaattisia puutaloja joen penkereillä. Raitilla voi kävellä vastaan 90-luvun lamavuosien maatalousministeri Martti Pura.

Rauhallista tunnelmaa. Silmä lepää jokimaisemassa Tammelan Portaan kylässä.

Rauhallinen majapaikka löytyi entisestä Nahkurinverstaasta, jossa toimii myös museo ja tilauksesta ruokaakin löytyy ravintolasta. Talon isäntä lämmitti tuntikausia saunaa ja kiukaasta lähti leppoisat löylyt vielä aamullakin.

Täysin uinuva kylä ei kuitenkaan ole, sillä kyläläiset järjestävät kaikenlaista ohjelmaa. Kylän raitti päättyy baariin, jossa kylän ukot käyvät aamuisin kellon tarkasti kahvilla. Entisaikaan samassa tienristeyksessä oli kuulemma pari kauppaa ja pankkikin, jos baariparlamenttia on uskominen.

Tammelan Porrasta voi suositella niille, jolla ei ole kiire minnekään.

Veneilijälle: Kimolan kanava laajentaa veneilijän horisonttia

Veneilijän horisontti laajentuu uusiin ulottuvuuksiin, kun Kouvolan Kimolan kanava avautuu.

Kimolan kanava avaa sulkunsa näinä päivinä. Aikoinaan puutavaran kuljetuksia helpottamaan rakennettu ja nyt kokonaan uudistettu kanava yhdistää Kymijoen Päijänteelle ja edelleen Vesijärven sekä Keiteleen ja Kansallisveden vesistöihin.

Jo itse kanava on turistinähtävyys. Sen erityispiirteitä ovat ainutlaatuinen kalliotunneli sekä kahdentoista metrin sulutuskorkeus.

Väylävirasto uskoo, että kanava saadaan käyttöön vielä heinäkuussa. Avajaiset ovat viivästyneet rakennustöiden viimeistelyvaiheessa ilmenneiden hankaluuksien vuoksi.

Kanava on jopa Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen. Siinä on peräti 70 metriä pitkä kalliotunneli ja poikkeuksellisen korkea 12 metrin sulutuskorkeus. Kanavan pituus on kaikkiaan noin 5,5 kilometriä.

Kanavan itäpuoleisen Jaalan Pyhäjärven Hiidenvuorelta avartuvia maisemia on ihminen ihaillut tuhansien vuosien ajan. Vuori kohoaa korkeimmillaan jopa 60 metrin korkeuteen Kymijoen pinnasta mitattuna.

Pääkaupunkiseudun sekä Pietarin läheisyys laajentavat myös matkailun kehittämisen horisonttia. Kouvolan ja Heinolan seudut ovat maamme suosituimpia kesämökkialueita. Alueella on yli 20 000 vapaa-ajan asuntoa.

Retkeilijälle: Jylhien kallioiden Hossa

Jos jylhät kalliomaisemat viehättävät, kannattaa suunnata vuonna 2017 perustettuun Hossan kansallispuistoon Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rajamaille. Hossa tunnettiin jo aiemmin retkeilyalueena, ja kansallispuisto perustettiin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Hossa on Suomen 40. kansallispuisto.

Yksi Hossan tunnetuimmista maisemista on rotkojärvi Julma-Ölkky. Järvi on kanjonimaisen kapea ja sen jyrkät seinämät jopa 50 metriä korkeita. Kalliolta alas katsellessa miettii, kuinka syvä järvi mahtaa olla, kun rannat putoavat niin jyrkästi. Internet kertoo myöhemmin, että syvyyttäkin on noin 50 metriä.

Vesireittiä pitkin. Hossan maisemista voi nauttia vaikka veneestä.

Julma-Ölkkyä voi ihailla patikointireitiltä tai järveltä. Järvellä järjestetään venekuljetuksia, joten kalliomaisemaa pääsevät ihailemaan helposti myös esimerkiksi pienet lapset.

Toinen vaihtoehto on patikoida. Koko järven kiertävä reitti on nimeltään Ölökyn ähkäsy. Reittiä kuvataan vaativaksi, ja jokunen ähkäisy saattaa 10 kilometrin patikalla päästäkin. Kävely kuitenkin kannattaa, eikä reitillä ole tungosta. Lyhyemmällä viiden kilometrin mittaisella reitillä järvi ylitetään riippusiltaa pitkin.

Hossassa voi tutustua myös esimerkiksi ainakin 3500 vuotta vanhoihin kalliomaalauksiin.

Pääkaupunkiseutulaisen päiväreissu: Lohja, brändäämätön helmi

Noin kolme varttia ja 57 kilometriä Helsingistä länteen, mutta harvalle pääkaupunkiseutulaiselle tuttu. Lohjalaiset saavat kiittää vain itseään siitä, etteivät ole osanneet oikein brändätä ja myydä omaleimaista kaupunkiaan turisteille.

Ensimmäinen kirjallinen maininta Lohjasta on vuodelta 1323, mitä lohjalaiset pitävät paikkakunnan syntymävuotena. Pitkästä kulttuurihistoriasta, kertoo se, että harmaakivikirkko on 1500-luvun taitteesta ja kaupungin museoalueelta tätä nykyä bongattava vanha koulurakennus 1700-luvulta.

Lohjan ytimessä on Uudenmaan suurin järvi uimarantoineen ja kalavesineen. Paikallista järvimaisemaa voi ihailla myös jääkauden muokkaamalta harjulta, joka halkoo paikkakuntaa.

Kaupungin alueella on kaksi hyvän kansallisen tason virkistäytymiskeskusta, Neidonkeidas harjulla ja Lohja Spa Lohjanjärven toisella puolella Karjalohjalla.

Lohjan keskustassa on useampikin kansainvälisen tason kahvila ja ravintola, ja etsivä löytää eri puolilta Lohjanjärven rantamia kesäkahviloita ja -ravintoloita, joissa palvelutaso ei häpeä millekään. On myös paikalliset kahvipaahtimot, pienpanimot ja viinitila.

Kesällä 2021 Lohjalla järjestetään asuntomessut, järvimaisemissa kuinka ollakaan.

Nautiskelijalle: Saunakulttuuria Tampereella

Saunomisen ystävälle pakollinen pysähdyspaikka Tampereella on Rauhaniemen kansankylpylä.

Suomalainen saunakulttuuri on elpynyt viime vuosina, kun useisiin kaupunkeihin on rakennettu uusia saunoja. Rauhaniemen kansankylpylässä on sen sijaan kylvetty jo vuodesta 1929 lähtien ja saunottu vuodesta 1957.

Tunnelma kansankylpylässä on rento. Kahdessa sekasaunassa istutaan sulassa sovussa, tänä kesänä turvavälein. Löylyistä pääsee niin kesällä kuin talvella vilvoittelemaan Näsijärveen. Kesällä upeaa järvimaisemaa voi jäädä ihailemaan rantakiville. Talvella avantoa varten kannattaa ottaa mukaan päähine, tamperelaisittain pipa. Rauhaniemeen pääsee Tampereen keskustasta autolla, nyssellä tai kaunista rantareittiä pitkin pyörällä tai kävellen.

Lisää löylyä! Rauhaniemen kansankylpylässä on saunottu vuodesta 1957.

Jos Rauhaniemi on jo nähty, vielä vanhempi sauna löytyy Tampereen Pispalasta. Vuonna 1906 ovensa avannut Rajaportin sauna on Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva sauna. Saunan jälkeen naapurissa voi haukata toista tamperelaista klassikkoa, Vaakon nakkia, jolla on nykyään myös kattava lista kasvissyöjille. Uutta kokemusta ja ravintolaelämystä kaipaaville löytyy keskustasta Laukontorilta saunaravintola Kuuma.

Liikunnan ystävälle: Sotkamon stadionilta suoraan järveen

Kainuun Sotkamo kutsuu luonnon ja liikunnan ystävää.

Aivan kirkonkylän keskustan tuntumassa voi pulahtaa torikahvien päälle uimaan kauniilla Hiukan hiekkarannalla. Rannalta kohoavalle hiekkaharjulle kulkee luontopolku, ja huipulta avautuvat vastarannan vaaramaisemat.

Uimarannan kupeessa komeilee pesäpallostadion, jolla pelaa Sotkamon ylpeys Jymy. Katsomot notkuvat kotipeleissä, ja lajia heikomminkin tunteva kävijä pääsee mukaan fiilikseen. Peleissä voi käväistä vaikka pienten lastenkin kanssa, sillä stadionilta on suora kulku jäähylle uimarannalle. Koronan vuoksi stadionilta ei voi nyt liikkua edestakaisin ulos ottelun aikana.

Keskustan vieressä Vuokatissa on kesälläkin tekemistä: patikointia, maastopyöräilyä, sup-lautailua, kirkkovenesoutua, hiihtoa hiihtoputkessa, seikkailupuisto, kylpylä ja niin edelleen.

Pikkuruinen ”kotimuseo” Huovishuone tutustuttaa kirjailija Veikko Huovisen elämäntyöhön. Makasiinimuseossa 1800-luvun viljamakasiineissa voi vaikka kiertää sisäseinän välissä pilkkopimeän käytävän kännykän valossa.

Lapsiperheille: Puuhapuisto ilman kiskurihintoja

Kumpi on mielestäsi pahempaa lasten jokakesäisellä pakollisella huvipuistoreissulla: kiskurihinnat vai loputon jonotus? Vai tämän kesän erikoisuus, koronanpelko?

Keski-Suomessa Saarijärvellä Ahvenlammen leirintäalueen vieressä on lapsikohde, jossa aikuisenkaan pää ei tule kipeäksi. Puuhapuisto Veijari on ihanalla tavalla vanhanaikainen. Se on valtavan suuri, metsäinen ja niin täynnä tekemistä, että yksi päivä tuskin riittää. Pomppulinnoja, trampoliineja, polkuautoja, mönkijöitä, kotieläimiä – muun muassa ilmiömäisen ruma ja kovaääninen kalkkuna, akvaario, uimapaikka, erilaisia vesikulkuneuvoja, poniratsastusta, köysiliukurata, ja niin edelleen.

Mikään ei ole turboahdettua överiä, äänimaisema on rauhallinen, rahaa ei kulu peleihin eikä turhaa krääsää kerry, lapset liikkuvat, sokerihumala vältetään ja turvavälit säilyvät. Grillikioskista saa tunnelmaan sopivat eväät. Ranneke maksaa erittäin kohtuulliset 18,50 euroa, ja sillä pääsee seuraavana päivänä ilmaiseksi sisään.

Lähde: kauppalehti.fi