Wednesday, 2 December 2020
Facebook
Twitter

Korona vaikutti: Nyt ihmiset hylkäävät kaupunkeja ja muuttavat maaseudulle – ”Selvä ja poikkeuksellinen piikki”

Tutkija Timo Aro muistuttaa, ettei liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä voi tehdä. Piikki tilastoissa on Aron mukaan silti selvä ja poikkeuksellinen.

KUN koronapandemia iski, sulki palvelut ja ajoi ihmiset neljän seinän sisään, esittivät monet ennustuksen siitä, että muuttoliikenne käynnistyy suurista kaupungeista kohti maaseutua. Puhuttiin, että ihmiset kyllästyvät asumaan ahtaasti ja muuttavat halvempiin asuntoihin kehyskuntiin, kun etätyöt yleistyvät.

Nurmijärvi-ilmiö esiintyi keskustelussa ja nostettiin esille, että kansainvälisesti esimerkiksi Yhdysvalloissa väestö muuttaa ruuhkaisista metropoleista vähemmän ruuhkaisiin keskisuuriin kaupunkeihin.

Koronan piti kääntää muuttoliikkeen suunta, mutta kuinka kävi.

Alue- ja väestökehityksen johtava asiantuntija Timo Aro korostaa, ettei vielä ole aikaa lopullisten johtopäätösten, mutta näyttäisi, että osa ennustuksista osui toteen: korona käänsi virran.

Asia selviää Tilastokeskuksen väestönmuutoksen ennakkotiedoissa, joissa on tarkasteltu vuoden toista neljännestä eli aikaväliä huhtikuusta kesäkuuhun.

Ennakkotietojen mukaan kaupunkimaiset kunnat jäivät muuttoliikkeessä 1616 ihmistä tappiolle toisella vuosineljänneksellä, kun vuotta aiemmin tappio oli 201 henkilöä.

Voittajia olivatkin taajaan asutut kunnat ja maaseutumaiset kunnat. Taajaan asuttujen kuntien muuttovoitto oli huhti-kesäkuussa 935 henkilöä (vuonna 2019 luku oli 255) ja maaseutumaisten kuntien muuttovoitto 681 henkilöä (vuotta aiemmin -54).

Akaa on jo muutaman vuoden ajan saanut muuttovoittoa korkeakoulutetuista työllisistä ja 25–44-vuotiaista.

Akaa on jo muutaman vuoden ajan saanut muuttovoittoa korkeakoulutetuista työllisistä ja 25–44-vuotiaista.

Kuva: Mika Kanerva

Toijalan satamaan on nousemassa uusi satamaparkki.

Toijalan satamaan on nousemassa uusi satamaparkki.

Kuva: Mika Kanerva

Aro korostaa, ettei siinä ole mitään uutta, että kaupunkimaiset kunnat saavat muuttotappiota keväällä. Keväisin opiskelijat muuttavat opiskelukaupungistaan pois, mikä näkyy muuttoliikenteessä.

Muutoksen suuruus on kuitenkin poikkeuksellinen, Aro sanoo. Erityisesti Helsingin ja Espoon pudotus on suuri, mutta kun tarkastellaan kuutta suurinta kaupunkia, kaikissa tulomuuttojen määrä laski vuoteen 2019 verrattuna. Lähtömuutotkin lisääntyivät näissä kaupungeissa pois lukien Oulussa ja Tampereella.

Toisin sanoen suuret kaupungit kiinnostivat huomattavasti vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kun Helsingin nettomuutto oli vuotta aiemmin samalla ajanjaksolla vielä noin 1100 henkilöä voitollinen, tänä vuonna se oli tappiollinen 72 henkilöllä. Espoossa muutos oli suunnilleen yhtä suuri ja Vantaankin muuttovoitto puolittui, vaikka pysyikin positiivisena.

– Pitää muistaa, että aluekehityksen ja muuttoliikenteen kannalta vuosineljännes on lyhyt aika. Kolmas kvartaali luo jo osviittaa siitä, onko muutos pysyvämpi. Jonkinlainen poikkeama tai piikki aikaisempaan kehitykseen on joka tapauksessa näkyvissä, Aro sanoo.

  • Mikäli upotus ei näy, katso se tästä.

Vuoden loppupuolisko voi vielä muuttaa tulkinnan, sillä vasta silloin nähdään, kuinka syvästä muutoksesta asumisen suhteen on kyse. Kolmannessa vuosineljänneksessä suuret kaupungit tulevat saamaan muuttovoittoa, sillä opiskelijat muuttavat niihin opintojen perässä.

Aron mukaan on mahdollista, että etäopiskelujen lisääntyminen tasoittaa kaupunkien saamaa muuttovoittoa. Kun opintoja voi suorittaa etänä, voi olla, että moni jättää muuttamatta tai muuttaa vasta myöhemmin.

Selvää on silti, että osa vielä tällä hetkellä muuttovoittoisista kunnista kääntyy muuttotappiollisiksi. Keväällä muuttovoittoa sai 186 kuntaa, mutta vuoden lopussa lukema on todennäköisesti kolmasosa tästä.

Vuotta aiemmin toisella vuosineljänneksellä muuttovoittoisia kuntia oli 151, mutta vuoden lopussa vain 50.

Aron mukaan jo saatua tilastoa voidaan pitää merkittävänä. Mikäli muuttoliike pysyy loppuvuodenkin samansuuntaisena, suurimmat hyötyjät ovat kehyskuntia tai kaupungin läheistä maaseutua.

Alue- ja väestökehityksen johtavan asiantuntijan Timo Aron mukaan kunnan suurin menestysvaltti on olla lähellä suurta kaupunkia, noin 20-30 minuutin kulkuyhteyksien päässä.

Alue- ja väestökehityksen johtavan asiantuntijan Timo Aron mukaan kunnan suurin menestysvaltti on olla lähellä suurta kaupunkia, noin 20-30 minuutin kulkuyhteyksien päässä.

Kuva: Jussi Partanen

Tällaisia kuntia ovat muun muassa Hyvinkää, Raisio, Lempäälä ja Muurame.

Suurin menestysvaltti on olla lähellä suurta kaupunkia, noin 20-30 minuutin kulkuyhteyksien päässä. Hyötyjiä voi Aron mukaan löytyä myös hieman kauempaa kuten 45 minuutin kulkuyhteyksien päästä, mutta mitä pidemmäksi työmatka muodostuu, sitä heikompi kaupunki on houkuttelevuudeltaan ja sitä enemmän tarvitaan harkintaan muuttoon.

Hän muistuttaa, että tutkimuksen mukaan leijonanosa muuttoliikkeestä suuntautuu lähelle. Esimerkiksi Helsingistä muutetaan kehyskuntiin Uudellemaalle, eikä juurikaan muihin maakuntiin.

Kaikki kehyskunnat eivät hyödy tilanteesta samalla tavalla. Aron mukaan on tärkeää, että kulkuyhteyksien ja palveluiden lisäksi kehyskunta tarjoaa erilaisia asumismuotoja.

Osa ei kaipaa rivitaloja tai omakotitaloja, vaan kehyskuntien tulee tarjota myös tiivistä asumismuotoja asemien lähistöillä.

Näin ollen esimerkiksi Kainuu ei todennäköisesti hyödy, vaikka suurien kaupunkien haluttavuus laskisikin.

”Aitoa” muuttoa maalle ei siis Aron mukaan tulla todennäköisesti näkemään, vaan kyse on enemmänkin saman alueen sisällä toisenlaiseen ympäristöön muuttamisesta.

– Asuinpaikalla ei ole juuri merkitystä, jos ihmisen elinpiiri ja palvelut pysyvät samoina. Tarvittaisiin paljon dramaattisempi kriisi siihen, että syrjäiset maaseutukunnat saisivat muuttovoittoa.

Akaan Toijalan aseman lähistölle nousee hyvinvointikeskus. Juna-asema ja nopeat kulkuyhteydet ovat kaupungille elinehto.

Akaan Toijalan aseman lähistölle nousee hyvinvointikeskus. Juna-asema ja nopeat kulkuyhteydet ovat kaupungille elinehto.

Kuva: Mika Kanerva

Toijala on Akaan suurin keskustaajama.

Toijala on Akaan suurin keskustaajama.

Kuva: Mika Kanerva

Aro on varovainen spekuloimaan sitä, muuttiko korona sitä, mitä ihmiset kaipaavat kotipaikaltaan. Hän on jo pitkään puhunut siitä, että ihmiset kaipaavat töiden ja terveyspalvelujen lisäksi pehmeitä pitovoimatekijöitä, eivätkä nämä ole merkittävästi muuttuneet.

Koronan myötä saattaa kuitenkin korostua hieman aiempaa enemmän koettuun turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät asiat osana kotiseudun valintaa.

– Varmasti ihmisten valintojen kentällä on koronan myötä enemmän vaihtoehtoja kuin aiemmin ja ehkä asuinpaikkaa harkitaan enemmän. Sillä tavoin kaupungin läheinen maaseutu on ehkä nostanut painoarvoaan verrattuna aikaisempaan.

Kehyskuntien lisäksi Aro uskoo, että hyötyjiksi voivat nousta keskisuuret kaupungit, jotka pystyvät yhdistämään kaupunkimaisuuden maaseutumaisuuteen ja nostamaan molempien hyviä puolia esille. Tällaisia kaupunkeja voisivat olla esimerkiksi Salo ja Hämeenlinna tai maakuntakeskukset, kuten Seinäjoki.

Akaassa uskotaan tulevaan

Akaa on reilun 16 000 asukkaan kaupunki Pirkanmaalla Hämeenlinnan naapurissa ja vajaan puolen tunnin junamatkan päästä Tampereesta.

Se on siis Aronkin mukaan hyvin potentiaalista työssäkäyntialuetta Tampereen kanssa, vaikkei varsinaisesti rajanaapuri olekaan.

Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola sanoo, että kaupungin vetovoima on huomattu.

– Meillä muuttoliikkeen rakenne on hyvä. Saamme muuttovoittoa korkeakoulutetuista työllisistä ja 25–44-vuotiaiden ikäluokasta, eli niistä väestöryhmistä, joita haluamme houkutella, Peltola toteaa.

Muuttovoittoa on tullut tärkeissä väestöryhmissä jo muutaman vuoden ajan ja Peltolan mukaan myös alkuvuodesta kehitys on ollut myönteinen. Nettomuutto oli 18 henkilöä positiivinen toisella vuosineljänneksellä. Viime vuonna samaan aikaan muuttovoittoa oli kolme henkilöä enemmän.

Koko alkuvuoden osalta kaupunki on plussalla 32 henkilöä.

– Uskon, että koronaepidemia voi olla sysäävä tekijä muuttopäätöksen osalta kuntiin, joista on hyvät liikenneyhteydet suuriin kaupunkeihin.

Peltola muistuttaa, että Akaasta pääsee Tampereen ydinkeskustaan junalla jopa nopeammin kuin Hervannasta ruuhka-aikana.

Toijalan katunäkymä.

Toijalan katunäkymä.

Kuva: Mika Kanerva

Hyvinvointikeskuksen työmaa on kaupunginjohtajan mukaan vain yksi osoitus Akaan kehittymisestä.

Hyvinvointikeskuksen työmaa on kaupunginjohtajan mukaan vain yksi osoitus Akaan kehittymisestä.

Kuva: Mika Kanerva

Akaan tekemän selvityksen mukaan kaupunkiin muutetaan yleisimmin edullisen hintatason, kulkuyhteyksien, elinympäristön viihtyisyyden ja väljyyden takia.

Peltola uskoo, että junayhteyden kehittäminen voi lisätä Akaan vetovoimaa. Vaikka suora yhteys Tampereen ja Helsingin välille tulisikin, kaupunginjohtaja pitää tärkeänä, että myös pienemmät kehyskunnat huomioidaan.

– Toivotan kaikki tervetulleeksi tänne! Akaa on viihtyisä ja kehittyvä, me olemme menossa hyvään suuntaan. Kehitämme muun muassa aseman seutua, yritysaluetta ja Toijalan satamaan nousee matkaparkki.

Lähde: is.fi