Friday, 18 September 2020
Facebook
Twitter

Tupakkatehdas teki Pietarsaaresta naisvaltaisen ja kaksikielisen – nyt kaupunki tarjoaa matkailijoille puutaloidylliä ja upeita hiekkarantoja

Naisia naisia! Tupakkatehdas mullisti Pietarsaaren monella tapaa. Se teki kaupungista naisvaltaisen ja myös kaksikielisen. Naisia haalittiin pohjalaiskaupunkiin agenttien avulla ympäri maata, Helsingistä, Turusta, Viipurista, Tampereelta, paikkakunnilta, joilla jo oli tupakkateollisuutta.

Vuonna 1909 Strengbergin tupakkatehtaassa oli töissä 1600 ihmistä, kun koko kaupungin väkiluku oli 6500. Valtaosa tehtaan työntekijöistä oli naisia.

Samalla, kun väkiluku kasvoi, kaupunki kaksikielistyi. Tupakkatehtaan naiset kasvattivat suomenkielisten osuuden 20 vuodessa kahdeksasta prosentista yli 40 prosenttiin.

Saimaa, Työmies, Armiro, Colt. Tehdas lopetettiin 1998, mutta tehtaan ja sen tuotteiden historiaan voi tutustua museossa, joka vuosien tauon jälkeen avattiin viime vuonna uudelleen.

Pietarsaari

Kuningatar Kristiina antoi ­vuonna 1652 lääninherra Jacob de la Gardielle luvan tehdä Pietarsaaresta kaupunki. Lääninherra ehti kuolla ennen kaupungin perustamista, mutta leski Ebba Brahe toteutti suunnitelman.

Laivanrakennus ja tervakauppa tekivät Pietarsaaresta 1700-luvun jälkipuoliskolla yhden Suomen rikkaimmista kaupungeista.

Höyrylaivojen yleistyminen näivetti laivanrakennusta, mutta uutta teollisuutta syntyi. Tupakkatehdas perustettiin 1762. Philip Ulric Strenberg lunasti tehtaan kokonaan itselleen 1851.

Laivanrakennus kukoistaa taas, esimerkiksi Nautorin veneveistämö tekee kuuluisat Swan-purjeveneet Pietarsaaressa.

Tupakkatehtaan museo perustettiin jo vuonna 1930. Se oli useita vuosia suljettu, mutta avattiin vuonna 2019 uudelleen. KUVA: PEKKA NUMMINEN

Strengbergin tupakkatehtaan vuonna 1909 valmistunut laajennusosa kellotorneineen on Pietarsaaren maamerkki. KUVA: PEKKA NUMMINEN

Museossa on esillä myös mainoksia, jotka kuvastavat oman aikansa henkeä. Tupakan terveyshaitat ovat nykyään hyvin tiedossa, mutta aiemmin tuotteita markkinoitiin muun muassa hammaskivun parantamiseen. Tupakkamuseossa on esillä myös ”astmasavuke”. Näitä mentholsavukkeita myytiin jopa apteekeissa.

Savukkeiden, piipputupakan ja nuuskan lisäksi naiset käärivät tehtaalla sikareita. Erikoissikareita tehtiin muun muassa marsalkka MannerheimilleJean Sibeliukselle, presidentti J.K. Paasikivelle ja Urho Kekkoselle.

Noin 10 kilometrin päässä Pietarsaaren keskustasta olevassa Fäbodassa on upeita rantoja. KUVA: ELISA KARHULA

Suuri puutaloalue

Tupakkatehtaan vierestä alkava viehättävä Skata on Suomen suurimpia yhtenäisiä puu­taloalueita ja nykyään Pietarsaaren muodikkaimpia asuinpaikkoja.

Alun perin Skatassa asui tupakkatehtaan työläisiä ja merimiehiä. Valtaosa rakennuksista paloi 1835. Nykyiset talot on rakennettu pääosin 1850–1930.

Työläiskaupunginosan talot on suunniteltu ehkä sananmukaisestikin tupakka-askin kanteen, yhtenäinen arkkitehtuuri puuttuu. Skata oli vähällä tuhoutua 1960-luvun hävitysvimmassa, mutta puskutraktorit saatiin pidettyä poissa ja alue suojeltiin.

Monen puutalon seinään on kiinnitetty risti, sydän ja ankkuri. Usko, toivo ja rakkaus ovat pietarsaarelaisten symboli. Pietarsaari on merenkulkijoiden kaupunki, risti, sydän ja ankkuri laitettiin tervehdykseksi merimiehille, jotka olivat kaukana poissa kotoaan. Usko, toivo ja rakkaus -jouluvalot sytytettiin kaupungissa ensimmäisen kerran jo 1850-luvulla.

Skata on yksi Suomen parhaiten säilyneistä puutalokaupunginosista. KUVA: PEKKA NUMMINEN

Pietarsaaren idyllisessä vanhassa kaupungissa voi majoittua perinteisessä matkustajakodissa. KUVA: PEKKA NUMMINEN

Erikoisuudet

1. Tyynelän käsintehtyjä tonttuja voi ostaa kesäkuussa avatusta Tontut & Sisustusliike -myymälästä. Syvällisemmin tonttuihin pääsee tutustumaan naapurikunnassa Luodossa sijaitsevassa Tyynelän tonttulassa. Kauniissa 1700-luvun pihapiirissä on mm. tonttujen ja vanhojen joulukoristeiden näyttely sekä kahvila. Myymälän osoite: Koulukatu 2.

2. Usko, toivo ja rakkaus -symbolein varustettuja tuotteita voi ostaa mm. Malmin talossa olevan Pietarsaaren museon kaupasta. Osoite: Isokatu 2–4.

3. Pietarsaaren perinteikäs kesäravintola Pavis toimii Pietarsaaren purjehdusseuran paviljongissa Vanhassa satamassa. Paviksessa voi nauttia lounasta ja illallista menneen ajan miljöössä aivan meren äärellä. Osoite: Paviksentie 2.

Ravintola Paviksessa on vanhanajan tunnelmaa. KUVA: PEKKA NUMMINEN

Kaksi upeaa puutarhaa

Teksti jatkuu alempana

Verbascum thapsus, ukontulikukka: Ärsytysyskään, tulehduksia estävä vaikutus ja haudevedessä peräpukamien hoitoon.

Pietarsaaressa on kaksi ainutlaatuista kasvitieteellistä puutarhaa, joiden kyltit kertovat, miten kasveja voi käyttää myös lääkinnällisesti.

Aivan kaupungin keskustassa oleva koulupuutarha rakennettiin vuosina 1916–1932 pietarsaarelaisen apteekkarin ja teollisuusmiehen Viktor Schaumanin ja hänen vaimonsa Elisen perikunnan lahjoitusvaroin.

Apteekkarin ja teollisuusmiehen Viktor Schaumanin ja hänen vaimonsa Elisen muistoksi perustetussa Koulupuistossa voi opiskella kasvien lääkinnällisiä vaikutuksia. KUVA: PEKKA NUMMINEN

Kolmen hehtaarin alueelle levittäytyvässä puistossa on yli 1 000 kasvilajia.

Puiston tarkoituksena on ”edistää kaupungin kouluissa annettavaa kasvitieteen opetusta sekä herättää ja kehittää paikkakunnan väestön aisteja kasvimaailman kauneudelle, ihmeille ja hyödyille.” Kolmen hehtaarin alueelle levittäytyvässä puistossa on yli 1 000 kasvilajia.

Vielä upeampi on Rosenlundin pappilan puutarha hieman keskustan ulkopuolella. Pietar­saaren ja naapurikunnan Pedersören kirkkoherrana 1700-luvun puolivälissä toiminut Gabriel Aspegren oli enemmän kiinnostunut kasvien kuin sielujen hoidosta.

Vuonna 1755 hän alkoi rakentaa pappilan puutarhaa Linnén oppien mukaisesti. Puutarhasta tuli aikansa suurimpia. Kirkkoherra rakennutti pappilan pihapiiriin myös maamme ensimmäisiin kuuluneen kasvihuoneen.

Rosenlundin pappilan nykyinen päärakennus on rakennettu 1798. Puisto­alueella on myös kotiseutu­museo vanhassa kivi­navetassa. KUVA: PEKKA NUMMINEN

Rosenlundin pappilan geometrisen puutarhan rakennutti kirkkoherra Garbriel Aspegren 1700-­luvulla. KUVA: PEKKA NUMMINEN

Minun kaupunkini

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on paljasjalkainen pietarsaarelainen.

”Lempipaikkani Pietarsaaressa on ehdottomasti Mässkärin saari, jossa mökkimme sijaitsee. Luonnon rauha ja aivan upea saaristomaisema luovat ihanan kontrastin hektiseen työelämään.”

”Skolparkenin Koulupuisto on keskellä kaupunkia sijaitseva ihana puisto, josta olen pitänyt lapsesta saakka. Café Skorpan on idyllinen vanhanajan kahvila Skatan kaupunginosassa. Sieltä saa Suomen parhaita korvapuusteja.”

Kesäkahvila Skorpanin korvapuusteja tullaan maistamaan läheltä ja kaukaa. KUVA: PEKKA NUMMINEN

Pitkät hiekkarannat

Fäboda noin kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta on pietarsaarelaisten luontokeidas. Alueella on hiekka- ja kalliorantoja lähes silmänkantamattomiin.

Suurimmat hiekkarannat ovat Kahvituvan ranta, Isohiekka ja Pikkuhiekka.

Alueella on laaja verkosto luontopolkuja ja ulkoilureittejä myös maastopyöräilijöille sekä taukotupia ja levähdys­- paikkoja.

Fäbodan kahvituvalta lähtee esteetön luontopolku. KUVA: NICKLAS STORBJÖRK

Poikkea myös täällä

Leipomo ja kahvila Café Skorpan on idyllinen keidas 1700-luvun lopulla rakennetussa puutalossa. Hyvällä säällä kahvilan antimista voi nauttia kauniissa pihapiirissä. Kaikki tuotteet tehdään paikan päällä alusta asti, eikä niitä saa mistään muualta kuin Skorpanista.

”Panostamme sesongin raaka-aineisiin. Joka viikko on jotain uutta listalla”, Skorpanin perustaja ja omistaja Robin Nyman kertoo.

Osoite: Loveret 14, auki tiistaista lauantaihin klo 9–17.

Lähde: seura.fi