Tuesday, 29 September 2020
Facebook
Twitter

Nämä 86 yritystä peruivat Business Finlandin koronatuen – nyt äänessä ovat 100 000 euron tuen palauttaneet: ”Mylläkkä oli melkoinen”

Kun koronavirustilanne keväällä paheni, erikokoisille yrityksille tuli haettavaksi valtiontukea. Business Finlandin kautta tukea pystyisivät hakemaan Suomessa toimivat pienet ja keskisuuret yritykset, joilla on 6–250 työntekijää, sekä midcap-yritykset, joiden liiketoiminta kärsi koronavirustilanteesta.

Keväällä Business Finlandin tuista nousi kohu, kun osassa tapauksissa vaikutti siltä, ettei tuki ollut välttämättä kohdistunut niihin yrityksiin, jotka olivat kärsineet koronasta kipeimmin.

Esimerkiksi omistajilleen miljoonien eurojen osinkoja jakava Isojoen Konehalli (IKH) sai Business Finlandilta 100 000 euron korona-avustuksen. Iltalehden uutisoitua asiasta IKH tiedotti palauttavansa tuen.

Business Finlandin tuen saaneista yrityksistä 86 on palauttanut tuen. Jo myönnetyn 100 000 euron maksimituen palautti 17 yritystä.

Syy perumiselle on ollut joko yrityksen oma pyyntö tai Business Finlandin aloite.

– Julkisuuskohu vaikutti jonkin verran jo tehtyjen päätösten perumiseen sekä hakemusvaiheessa olleiden hakemusten perumiseen, Business Finlandin johtaja Reijo Kangas kertoo.

Hän toteaa, että yrityksillä oli muitakin syitä tuen perumiseen. Yrityksellä saattoi olla esimerkiksi useita rahoituslähteitä tai vireillä useita tukihakemuksia.

Iltalehden Business Finlandilta saamassa listassa näkyvät koronarahoituksen palauttaneet yritykset ja kuinka paljon tukea ne saivat ja palauttivat. Lista löytyy tämän jutun lopusta.

Iltalehti pyysi kommentit 100 000 euron tuen peruneilta yrityksiltä.

”Kokonaisharkinta”

Työkalu ja Varaosa Oy Pori sai 100 000 euron rahoituksen Business Finlandilta, mutta palautti sen. Yrityksen toimitusjohtaja Petri Peltomaa kehotti kysymään kommenttia palautuksen syylle IKH:n varatoimitusjohtaja Matti Vainionpäältä.

– Kokonaisharkinnan mukaan mentiin. Palautimme IKH:n tuen ja samalla kertaa tehtiin tämä toinenkin ratkaisu eli palautettiin heidänkin tuki, Vainionpää sanoo.

Vaikuttiko kevään julkinen keskustelu asiaan?

– En kommentoi, se oli kokonaisharkinta, laskettiin plussat ja miinukset. Mylläkkähän oli melkoinen, eihän sitä voi kieltää, Vainionpää toteaa.

Vainionpään mukaan Työkalu ja Varaosa Oy Porin myynti pieneni keväällä, ja oletus oli, että myynti laskisi edelleen.

Dermoshop Oy palautti Business Finlandin tuen, koska moni muu yritys kaipasi toimitusjohtaja Suvi Markon mukaan tukea kipeämmin. Kuva syyskuulta 2019.
Dermoshop Oy palautti Business Finlandin tuen, koska moni muu yritys kaipasi toimitusjohtaja Suvi Markon mukaan tukea kipeämmin. Kuva syyskuulta 2019.

Dermoshop Oy palautti Business Finlandin tuen, koska moni muu yritys kaipasi toimitusjohtaja Suvi Markon mukaan tukea kipeämmin. Kuva syyskuulta 2019. KRISTA LUOMA

”Ehkä muut kaipaavat kipeämmin”

Ihonhoito- ja kosmetiikkatuotteiden verkkokauppaan keskittyvä, Dermosil-tuotemerkistä tunnettu Dermoshop Oy palautti Business Finlandin 100 000 euron tuen muuttuneen tilanteen vuoksi, kertoo toimitusjohtaja Suvi Markko.

– Kun korona tuli päälle ja oli mahdollisuus hakea Business Finlandin tukea, meillä oli jo vireillä iso hanke, joka olisi muutenkin sopinut aika hyvin näihin Business Finlandin tukimuotoihin. Haimme tukea ja saimme hyvin positiivista palautetta Business Finlandilta, Markko sanoo.

Dermoshop ei kuitenkaan kärsinyt juurikaan koronavirustilanteesta.

– Koronatilanne yltyi kevään aikana ja huomasimme, että on paljon yrityksiä, joilla on paljon haasteita ja totesimme, että ehkä on yrityksiä, jotka tätä tukea kaipaavat ja tarvitsevat kipeämmin kuin me, Markko kertoo.

Dermoshop toteutti silti suunnittelemansa projektin, vaikka palauttikin Business Finlandin tuen.

Vaikka toinen aalto iskisi, Dermoshop ei Markon mukaan olisi eturivissä hakemassa uutta tukea.

”Ei edellytyksiä”

Suomen Lämpöikkuna Oy:n toimitusjohtaja Miika Luukkonen kertoo, ettei Business Finlandin 100 000 euron tukea ehditty maksaa yrityksen tilille.

– Totesimme yhdessä Business Finlandin edustajien kanssa, että tukeen ei ole meillä edellytyksiä omistusrakenteemme vuoksi. Näin ollen projekti keskeytettiin, Luukkonen sanoo.

Teknologiayhtiö Futurice Oy:n perustajan Mikko Viikarin mukaan myönnetyn 100 000 euron tuen palautukseen ei liittynyt mitään dramatiikkaa.

– Projektin luonteesta johtuen osoittautui, ettei rahoitusta ollut järkevää käyttää projektin tekemiseen. Projekti toteutettiin, mutta vähän eri muodossa, joten näimme järkeväksi, ettemme käyttäneet rahoitusta ollenkaan siihen.

Vaikuttiko kevään julkinen keskustelu Business Finlandin tuista päätökseen?

– Totta kai asiaa tarkasteltiin, mutta ei se suoranaisesti vaikuttanut päätökseen. Olemme saaneet Business Finlandilta rahoitusta muihinkin hankkeisiin. Emme sitä mitenkään häpeä, että olemme rahoitusta saaneet.

Business Finlandin tuet oli tarkoitettu uusien tuotteiden tai toimintatapojen kehittämiseen.
Business Finlandin tuet oli tarkoitettu uusien tuotteiden tai toimintatapojen kehittämiseen.

Business Finlandin tuet oli tarkoitettu uusien tuotteiden tai toimintatapojen kehittämiseen. KIMMO HAAPALA

EU:n tukiraja vastassa

Huviveneitä valmistava Sarins Båtar sai 100 000 euron Business Finlandin tuen, mutta päätyi palauttamaan sen. Toimitusjohtaja Thomas Sarin kertoo, että tukea haettaessa oli epäselvää, miten koronavirustilanne vaikuttaa yrityksen toimintaan.

Tuki oli haettu ja myönnetty tuotantoa parantavaan kehityshankkeeseen, mikäli veneiden kysyntä tyssäisi.

– Sitten meni pari kuukautta ja huomasimme, että meillä on ihan hyvä työtilanne ja tilauskanta, että me emme tukea tarvitse ja joku muu voi tarvita sitä enemmän kuin me, Sarin kertoo.

Sarins Båtar ei joutunut lomauttamaan ketään keväällä. Myös syksyn ja talven näkymät ovat Sarinin mukaan ihan hyvät.

Myynti- ja asiakaspalveluyritys RainMaker SalesHow Oy perui Business Finlandin myöntämän 100 000 euron rahoituksen de minimis -tukirajan takia. Euroopan komission vähäiseksi tueksi katsottavia de minimis -tukia voidaan myöntää yritykselle enintään 200 000 euroa kolmen peräkkäisen verovuoden kuluessa.

– Olemme tehneet kolme Business Finlandin tukihakemusta, ja niistä kaikista tuli myönteinen päätös. EU:ssa on konsernille 200 000 euron de minimis -raja. Jätimme yhden hankkeista toteuttamatta, koska näimme riskin siitä, että voisi tulla jotain jälkipuinteja, kertoo RainMakerin toimitusjohtaja Markus Pyrhönen.

Samalla yksi RainMakerin suunnittelemista hankkeista jäi toteuttamatta.

Hammaslääkäriklinikka Hygga Oy:n toimitusjohtaja Jussi Heiniö kertoo, että syynä Business Finlandin tukihakemuksen peruuttamiseen oli se, että de minimis -rajat täyttyivät muiden konserniin kuuluvien yhtiöiden hakemusten myötä.

Konsernin de minimis -rajan täyttyminen oli syynä myös sille, miksi Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy palautti Business Finlandilta saamansa 100 000 euron tuen, kertoo yhtiön omistaja Aki Davidsson.

Sarins Båtarin toimitusjohtaja Thomas Sarin kertoo, ettei korona vaikuttanutkaan yhtiön toimintaan yhtä pahasti kuin pelkona oli.
Sarins Båtarin toimitusjohtaja Thomas Sarin kertoo, ettei korona vaikuttanutkaan yhtiön toimintaan yhtä pahasti kuin pelkona oli.

Sarins Båtarin toimitusjohtaja Thomas Sarin kertoo, ettei korona vaikuttanutkaan yhtiön toimintaan yhtä pahasti kuin pelkona oli. PAULA NIKULA/KL

”Riski ei realisoitunut”

Kytkentälaitteiden valmistaja Katko Oy haki ja sai Business Finlandilta 100 000 euron rahoituksen tuotantoketjun turvaamiseen tähdänneeseen projektiin. Huolena oli, ettei yritys saisi kaikkia komponentteja tuotteisiinsa koronavirustilanteen takia.

Katko kuitenkin palautti tuen, eikä projektia ole toistaiseksi toteutettu.

– Aluksi tilanne näytti pahalta, mutta koronan riski ei realisoitunut kohdallamme. Olimme sitä mieltä, että joku muu tukea varmasti enemmän tarvitsee kuin me, sanoo toimitusjohtaja Markus Hyryläinen.

Hyryläinen huomauttaa, että Katko toimii jälkisyklisellä alalla.

– Toivottavasti ei iske loppuvuodestakaan.

Myös uusiutuvia energiaratkaisuja tarjoava Q Power Oy palautti 100 000 euron Business Finlandin rahoituksen.

– Kun tukea haimme, tilanne oli hyvin erilainen kuin siinä vaiheessa, kun päätöksen tuesta saimme. Kun saimme päätöksen, tiedossa oli, että tukielementti on tarkoitettu sellaisille yrityksille, jotka eivät muuten koronavaikutuksista selviäisi. Sen takia katsoimme, että on yrityksiä, jotka kaipaavat kyseistä tukea kipeämmin kuin me, sanoo toimitusjohtaja Eero Paunonen.

Korona vaikutti myös Q Powerin asiakkaisiin ja markkinaan.

– Kun tukea haimme, peräänkuulutettiin innovatiivisia ideoita, joilla saadaan Suomen talous nousuun ja sellaisiahan meillä tyypillisesti on ja olemme aiemminkin saaneet tukea hankkeisiimme. Katsoimme kuitenkin, että on niin paljon sellaisia yrityksiä, jotka eivät ilman tätä tukimekanismia olisi koronavaiheen yli selvinneet ja me katsoimme, että pystymme selviytymään myös ilman tukea.

Heli ja Aki Palsamäki palauttivat Business Finlandin tuen jo keväällä.
Heli ja Aki Palsamäki palauttivat Business Finlandin tuen jo keväällä.

Heli ja Aki Palsamäki palauttivat Business Finlandin tuen jo keväällä. FANNI PARMA

”Kävi melkein päinvastoin”

Martikaisen Konevuokraamo Oy haki Business Finlandilta tukea asiakaspalvelun parantamiseen tähtäävään projektiin, ja 100 000 euron tuki yritykselle myönnettiin.

Konevuokraamolla ei kuitenkaan ollut aikaa toteuttaa projektia, koska sulamaan kausi lähti käyntiin normaalisti.

– Säikähdimme sitä koronaa, kuten kaikki muutkin. Siinä kävi melkein päinvastoin, että osoittautuikin, että ulkomaan matkailun sijasta ihmiset ryhtyivät laittamaan kotejaan ja katsoimme, että tässä vaiheessa tuki ei olekaan tarpeellista, kertoo toimitusjohtaja Jari Martikainen.

Terveydenhuollon ohjelmistoyritys Kaiku Health Oy haki toimitusjohtaja Lauri Sippolan mukaan Business Finlandin rahoitusta aikana, jolloin yritys olisi tarvinnut tukea jatkaakseen tuotekehitystä syöpäpotilaiden etäseurannan parantamiseksi. Kaiku Health saikin 100 000 euron tuen.

Toukokuussa ruotsalainen pörssiyhtiö Elekta osti kuitenkin Kaiku Healthin osakekannan kokonaan.

– Näin ollen emme enää nähneet välttämättömäksi vastaanottaa tukea, vaan halusimme varmistaa, että jokin muu suomalainen yritys hyötyisi tuesta, Sippola selventää tuen perumista.

Huutokauppakeisari-tv-ohjelmasta tuttu Hirvaskankaan Kauppahuone sai Business Finlandilta 100 000 euron rahoituksen. Aki ja Heli Palsanmäki kertoivat 22. huhtikuuta palauttaneensa koko tukisumman, koska he saivat niin paljon negatiivista palautetta asiasta.

– Nyt tuli meidän mitta täyteen! Jos meidän henkeä ruvetaan uhkailemaan ja talomme uhataan polttaa. Niin raja meni siinä! Palautimme 100 000 euron tuen Business Finlandille, Palsamäet kirjoittivat Facebook-päivityksessään.

Comping Oy ja Kemppi Oy kieltäytyivät kommentoimasta tuen palautuksen syytä.

Lähde: iltalehti.fi