Tuesday, 29 September 2020
Facebook
Twitter

Pisin, paksuin vai tilavin? Nämä ovat Suomen suurimmat puut

Puuharrastaja Jukka Lehtonen kertoo, että Dendrologian seuralla on parhaillaan meneillään suurten puiden ja pensaiden mittaus ja kartoitus, jonka tulokset on tarkoitus julkaista sekä kirjana että nettiversiona.

“Aiemmin pääpaino on ollut puiden paksuudessa, mutta uusissa mittauksissa on otettu mukaan myös puiden korkeus sekä lisäksi mitattu myös pensaita.”

Puiden korkeus mitataan lasermittarilla tai hypsometri-korkeusmittarilla ja paksuuden mittaus suoritetaan perinteisellä mittanahalla.

“Yksirunkoisista puista mitataan mittanauhalla rungonympärys 130 cm korkeudelta, mutta jos puu haaroittuu alempaa, niin mitta otetaan alempaa ja ilmoitetaan mittauskorkeus, haarat mitataan erikseen 130 sentin korkeudelta.”

Dendrologian seuran mittaustietojen mukaan Suomen pisin puu on Punkaharjulla kasvava, hieman yli 47-metrinen euroopanlehtikuusi. Suomen pisin mänty, Kontiolahden legendaarinen Lehmon jätti sijoittuu 42 metrin korkeudellaan sijalle 4.

Paksuin tunnettu puumme on kuollut ja pahoin tuhoutunut tammivanhus Kaarinan Piikkiössä, sen ympärysmitta on 778 cm. Elävistä puista kärkisija menee 709 sentin ympärysmitalla majesteetilliselle tsaarinpoppelille.

Tilavuudella mitattuna Suomen suurimpana puuna pidetään Heinolan rantapuistossa kasvavaa tsaarinpoppelia.

Puut voivat yllättää myös iältään. “Pohjois-Suomesta on löytynyt yli 900-vuotiaita mäntyjä ja katajia”, Jukka Lehtonen kertoo. “Piikkiön jättitammen iäksi on arvioitu jopa 1000–1200 vuotta, mutta se on pelkkä arvio ja voi heittää paljonkin.”

Pelkkä koko ei kuitenkaan ole kauneuden tai erikoisuuden mittari, vaan puusta voi tehdä poikkeuksellisen kiehtovan myös jokin kasvuhäiriön tai mutaation aikaansaama oikku.

Suomen kauneimmaksi puuksi on tituleerattu Lohjan mahtavaa Paavolan tammea, mutta kun kauneudesta on kyse, vaikuttavat valintaan katselijan omat mieltymykset, joita ei voi mitata tieteellisin keinoin.

Lähde: maaseuduntulevaisuus.fi