Friday, 18 September 2020
Facebook
Twitter

Työpaikka meni alta – mille alalle nyt kannattaa kouluttautua? Uusi ammatti saattaa löytyä yllättävän läheltä

Syksyn alku on pudottanut suuren määrän irtisanomisuutisia. Edessä on monille työnhakua ja alanvaihtoa.

Jos haluaa vaihtaa alaa, mihin nyt kannattaa suuntautua?

Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen Työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että työmarkkinoiden muutosta seurataan, mutta ennusteita yksittäisille aloille on vaikea tehdä.

– Sitä on erittäin vaikea sanoa, kun se vaihtelee eri aikaväleillä. Jos ajatellaan pidemmän aikavälin kuvaa, niin väestön ikääntyminen näkyy siinä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa, hän sanoo.

Lyhyellä aikavälillä taas on helpompi ennustaa. Tai sitten ei. Viime keväänä oli yhtäkkiä hirveä kysyntä maatalouden kausityövoimasta, kun ulkomailta ei päästy Suomeen töihin. Sitä oli vaikea ennakoida, Räisänen toteaa.

– Työmarkkinoilla on jatkuvasti uudelleenkoulutukselle tarvetta. Ihmiset vaihtavat ammattia myös muista syistä, Räisänen sanoo.

– Yksilötasolla kannattaa lähteä opiskelemaan sitä, mihin on motivaatiota ja kiinnostusta.

Työpaikkoja syntyy eri tavoin: aivan uudet alat ovat oma lukunsa kokonaan uusien työpaikkojen ohella, mutta eläköitymiset ja työpaikanvaihdot avaavat myös työpaikkoja. Siksi osa tulevaisuuden työpaikoista on ennustettavissa, osa ei.

Siksi on vaikea sanoa, mille yksittäiselle alalle juuri nyt kannattaisi kouluttautua. Työvoimaa kysytään kaikilla, myös supistuvilla aloilla.

Shakingtechup -tapahtumassa ohjelmoitiin sykemittari
Uudet työpaikat syntyvät joskus yllättäville aloille. Kuvassa ohjelmoidaan sykemittaria.Juha Kivioja / Yle

Juuri nyt on töitä myynnissä ja julkisella sektorilla, siivouksessa ja terveydenhuollossa

Millaisia työpaikkoja on auki juuri nyt? Esimerkiksi töitä välittävä Duunitori seuraa, minkä alan työpaikkoja (siirryt toiseen palveluun)sen sivuilla on viikottain eniten avoinna. Vaikkapa viime viikolla nousussa olivat henkilöstöalan työt ja laskussa kesätyöt.

Seuraavilla kymmenellä toimialalla on tällä hetkellä eniten avoimia työpaikkailmoituksia Duunitorin palvelussa:

  1. Myynti ja kaupan ala
  2. Julkinen sektori ja järjestöt
  3. Asennus, huolto ja puhtaanapito
  4. Terveydenhuoltoala
  5. Ravintola- ja matkailuala
  6. Sosiaali- ja hoiva-ala
  7. Hyvinvointi- ja henkilöpalvelut
  8. Kuljetus-, logistiikka- ja liikenneala
  9. Tieto- ja tietoliikennetekniikka
  10. Asiantuntijatyöt ja konsultointi

Se, mitä nyt on tarjolla, ei kuitenkaan välttämättä kerro, mihin alalle tulevaisuudessa kannattaa suuntautua.

Uusi ura tulee usein yllätyksenä

Alan vaihtaminen on erittäin yleistä, sanoo työllisyysasiantuntija ja tutkimusyrittäjä Mikko Kesä.

Kesä teki vuonna 2017 Sitran kanssa tutkimuksen alanvaihdosta ja uudelleenkouluttautumisesta.(siirryt toiseen palveluun)

Sitran työelämätutkimuksen mukaan yli puolet työntekijöistä on opiskellut työuransa aikana uuden tutkinnon tai ammatin.

Joka neljäs työntekijä on vaihtanut ammattia tai alaa yhden kerran ja 30 prosenttia 2–4 kertaa. Vastaajia oli Sitran kyselyssä oli kymmenen tuhatta.

Alaa tai ammattia vaihtaneista joka toinen oli opiskellut uuden ammatin. Heistä 85 prosenttia koki, että opiskelu kannatti.

Mikko Kesän mukaan suuri pulma on, että ammatinvaihtotilanteet tulevat ihmisille yllättäen.

– Sitä ei ennakoida millään lailla. Ammatin- ja alanvaihto tulee yleensä esiin muun muutoksen kautta. Ihminen jää työttömäksi, perhetilanne muuttuu tai tulee muu muutos, kuten muutto paikkakunnalta toiselle, Kesä sanoo.

Uuteen ammattiin siis reagoidaan lyhytjänteisesti. Useimmat eivät mieti, millä aloilla on kysyntää ja hyviä työpaikkoja tarjolla. Vaihtoon vaikuttavat pakottavat syyt.

– Toisaalta usein ihmisillä on joku toive- tai unelma-ammatti, Kesä sanoo. Työttömäksi jäänyt tai uudelle paikkakunnalle muuttanut miettii, mitä oikeastaan on aina halunnut tehdä.

Finavian työntekijöitä katsoo saapuvien lentojen aikataulua.
Lentoliikenne on koronapandemian vuoksi ongelmissa. Luvassa on alan irtisanomisia.Arttu Timonen / Yle

Suomi koulunpenkille

Mikko Kesän mukaan koronapandemian aiheuttama kriisi on samalla myös mahdollisuus. Se koskee koko maailmaa. Kaikki joutuvat miettimään töitä uudelleen.

– Jos Suomi keksii jonkin tavan, jolla koko työvoiman osaamista voitaisiin nostaa, se olisi kilpailuetu. Nyt valtiovallan pitäisi tukea uudelleenkouluttautumista vahvasti, Kesä sanoo.

– Nyt pitäisi huolehtia siitä, että kun kouluttaudutaan uusille aloille, nämä uudet työpaikat ovat laadukkaita ja pysyviä, sekä ihmisten kannalta että yhteiskunnan kannalta, jotta ne toisivat verotuloja.

Kesä antaa esimerkin. Jos todetaan, että jotkut metsäteollisuuden työpaikoista ovat auringonlaskun aloja, näiden alojen työntekijöille pitäisi antaa mahdollisuus kouluttautua uudelleen, jopa sillä riskillä, että he jättävät työpaikkansa ennakkoon.

Suurta paperirullaa siirretään paperitehtaalla.
Onko suomalaisella paperiteollisuudella tulevaisuutta?Pirkko Kukko-Liedes / Yle

Toisaalta uudelleenkoulutuksia pitäisi suunnata sellaisille aloille, joilla on varma tai lähes varma työllistyminen.

– Jos ammattiin kouluttaudutaan uudelleen, siihen pitäisi voida jo osoittaa työpaikka. En tiedä, pitäisikö todistusvelvollisuus olla kenellä, kouluttautujalla vai viranomaisella, mutta siinä pitäisi olla työpaikka valmiina, Kesä pohtii.

– Nyt ei pitäisi sortua siihen, että työttömyyttä peitellään varastoimalla ihmisiä koulunpenkille. Siinä pitää olla motiivina uudelleentyöllistyminen.

Kesä nostaa kiinnnostavaksi esimerkiksi Vantaalla tehtävän kokeilun(siirryt toiseen palveluun), jossa on ollut itse mukana. Kokeilussa yrityksiä tuetaan uudistumaan niin, että samalla yritys velvoitetaan miettimään työntekijöiden uudelleenkouluttautumista.

Koronapandemian tuoma talouskriisi on iskenyt Vantaaseen erityisen kovaa. Lentokenttäkaupungille Finnairin laajat irtisanomiset ja koko ilmailualan heikot näkymät ovat vaikea paikka.

Mitä aloja koronapandemia uudistaa?

Entä ne tulevaisuuden alat? Ennustaminen on vaikeaa, mutta yritetään silti.

– 28 arvostettua tulevaisuudentutkijaa on miettinyt koronakriisin vaikutuksia, Mikko Kesä sanoo.

Kesä listaa joitakin aloja, jotka tulevaisuudentutkijoiden mukaan saattavat olla uusien työpaikkojen luojia.
– Tutkijoiden mukaan esimerkiksi keskitetty tuotanto palaa takaisin hajautettuun tuotantoon. Joitain asioita siirretään lähemmäs ihmisiä. Eli Kiina-ilmiö kääntyy ja pieni osa tuotannosta palaa takaisin ihmisten lähelle. Esimerkiksi perinteisiä aloja, kuten tekstiiliteollisuus saattaa palata Suomeen, Kesä sanoo.

Toinen ala, joka saattaa kasvaa on alkutuotanto. Se on osoittanut kriittisen arvonsa.

– Ruoan tuotannon ja jakelun pitää toimia. Alkutuotantoa tehdään pienimuotoisemmin: myös jakelu tulee lähelle. Ja mikseivät muutkin käsityöammatit.

Kesän mukaan uutiset, joiden mukaan Amazon ja muut kansainväliset logistiikkayhtiöt tulisivat Suomeen, mahdollistavat pienille tuottajille uudenlaisen jakelun. Siksi pienet tuottajat voivat myydä vaikkapa käsitöitään tai muita tuotteita suoraan kuluttajille, ohi jälleenmyynnin.

– Aloja, jotka ovat nostaneet päätään, ovat kaikenlaiset terapeutit. Henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on iso trendi, Kesä sanoo.

– Myös koulutusalalla on tarvetta. Tarvitaan opettajia: monilla ihmisillä on osaamista, jota he voisivat jakaa muille, mutta ei pedagogisia taitoja. Yhä useampi ihminen toimii opettajana siinä asiassa, jota osaa.

Kesä ennustaa, että tulevaisuudessa koulutuspalveluja tarjotaan Netflixin tai Spotifyn kaltaisina palveluina.

– Eli on koulutuskirjastoja, joissa on paljon valinnanvaraa ja joista valitaan vastaavasti koulutuksia, joista valitaan itselle sopiva koulutus.

Perinteiset oppilaitokset tuottavat osan sisällöstä, mutta sitä voivat tuottaa myös muut – kunhan laatuvaatimukset ovat kunnossa. Pedagogisten taitojen kysyntä kasvaa, Kesä sanoo.

Ala, joka myös kasvaa, ovat kaikenlaiset digitaaliset elämykset.

– Musiikki, pelit, taide ja viihde – siellä tarvitaan monenlaista osaamista. Voidaanko vaikka matkailualaa korvata digitaalisesti? Kesä pohtii.

Lisäksi hän listaa esimerkiksi turvallisuusalan ja logistiikan, rakentamisen ja kiertotalouden. Nämä ovat tulevaisuudentutkijoitan mukaan kasvussa.

Työpaikkoja syntyy myös terveydenhoitoon sekä julkiselle sektorille, josta jää paljon väkeä eläkkeelle.

– Yrittäjyys kaikissa muodoissa: ammatit ja alat sirpaloituvat. Yrittäjyys kaikissa muodoissa on tulevaisuuden ratkaisu. Yrittäjyysjoulutuksesta on hyötyä kaikessa, jopa palkkatyössä.

Yhden alan Kesä haluaa nosaa erityisesti esiin.

– Nyt pandemian aikana siivous- ja puhtaanapitoala on keskiössä. Se on aina ammattina aliarvostettu ja näkymätön. Koronakriisissä siivousala ja puhtaanapitoala pitäisi nostaa arvoon samalla tavalla kuin terveysala. Sen arvostuksen ja palkkatason pitäisi nousta, Kesä toteaa.

Lähde: yle.fi