Thursday, 1 October 2020
Facebook
Twitter

Onko Suomen koronalinja oikea? 7 asiantuntijaa kertoo näkemyksensä siitä, mikä on hyvin ja mitä voisi muuttaa

Viikko sitten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen sanoi IS:lle, että korona-altistumiset ovat lisääntyneet dramaattisesti.

Samaan aikaan Lapin sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri Markku Broas sanoi Helsingin Sanomille, että ”Tilanne on pääosin rauhallinen” ja THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja ja tutkimusprofessori Mika Salminen samassa jutussa, että ”Voidaan puhua [epidemian] suvantovaiheesta. Uhka ei ole poistunut, sillä virusta on maailmalla hyvin runsaasti.”

Loppuviikosta HUSin lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalo sanoi puolestaan, ettei vakavia tautitapauksia tällä hetkellä ole. ”Alkuperäinen pelko, että ihmisiä joutuu teholle ja tauti olisi tappavan katastrofaalinen, niin sitä kuvaa täytyy muuttaa.” Hirvensalo ei halunnut väittää pahimman koronatilanteen olevan takanapäin, mutta toivoi keskustelua koronastrategian mahdollisesta muuttamisesta.

Tilastot osoittavat, että tartunnat ovat nousussa. Toisaalta samaan aikaan testaaminen on moninkertaistunut kevääseen verrattuna. Sairaaloissa on koronan osalta lähes tyhjää, eikä tehohoidossa ole kuukausiin ollut kuin yksittäisiä potilaita.

IS kysyi seitsemältä asiantuntijalta, missä tällä hetkellä mennään, ja pitäisikö heidän mielestään nykyistä strategiaa koronaepidemian hoidossa muuttaa. Näin he vastasivat.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Taneli Puumalainen

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen.

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen.­KUVA: OLIVIA RANTA

1. Onko Suomen koronastrategia oikea?

– Hallituksen hybridistrategia on toiminut kesän ja alkusyksyn ajan oikein hyvin, eli on pyritty löytämään laboratoriotestauksella kaikki koronatartunnat ja on päästy tartunnan jäljitykseen ja tartuntaketjujen katkaisuun.

– Tilanne on muihin EU-maihin verrattuna tällä hetkellä huomattavan paljon parempi. Eli vaikka tapausten määrä on jonkin verran noussut, niin nousu on ollut paljon maltillisempaa kuin muualla.

2. Mitä mahdollisia muutoksia pitäisi tehdä tai harkita tehtäväksi?

– Tällä hetkellä pyritään siihen, että jos epidemia alueellisesti kiihtyy, niin tehdään alueellisia toimenpiteitä ja sitten nämä koko maata käsittävät, viime kevään kaltaiset rajoitustoimet olisivat sitten se viimesijainen toimenpide, jos epidemian leviämistä ei muuten pystytä ehkäisemään.

3. Onko merkkejä siitä, että virus olisi heikkenemässä/muuttumassa vähemmän tappavaksi?

– On liian aikaista ottaa kantaa tähän kysymykseen. Nyt on testattu erittäin matalalla kynnyksellä ja löydetty niitä hyvin lieväoireisia ihmisiä, erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia ja voi olla, että se taudinkuva näyttää lievemmältä ainoastaan sen takia, että tällä hetkellä tautitapauksia ei ole ollut ikääntyneillä ja vakavan taudin riskiryhmillä vastaavassa määrin kuin viime keväänä.

4. Ollaanko Suomessa liian varovaisia?

– On järkevää, että me kaikki yhdessä torjumme tätä epidemiaa mahdollisimman tehokkaasti. Kannattaa muistaa se, että tässä kuitenkin valmistaudutaan ja toivotaan, että rokote olisi vuodenvaihteen jälkeen saatavilla, niin kyllä tässä varmasti kannattaa syksyn aikana tehokkaasti pyrkiä siihen, että tartuntoja olisi mahdollisimman vähän.

5. Voiko Suomen varovaista strategiaa perustella sillä, ettei koronavirustaudin kaikkia terveysvaikutuksia vielä tiedetä?

– Se me tiedetään viime keväästä ja nyt syksyn aikana valitettavasti muista maista, että jos tartunta lähtee nopeasti leviämään väestössä, niin sen torjuminen on erittäin hankalaa. Näin ollen on järkevää yrittää pitää tartuntatapausten määrä mahdollisimman pienenä ja totta kai tämä täytyy suhteuttaa siihen, kuinka paljon haittoja tulee muulle yhteiskunnalle, mutta tällä hetkellä ollaan tässä onnistuttu aika hyvin.

HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen

HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen.

HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen.­KUVA: EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

1. Onko Suomen koronastrategia oikea?

– Strategia on hyvä ja se toimii. Otamme esimerkiksi HUSin alueella viisinkertaisesti näytteitä toukokuuhun verrattuna. Löydämme nyt herkemmin sairastavat ihmiset, ja saadaan heidät hoitoon ja pois levittämästä tautia. Vakavimmat aina löytyvät, koska he sairastuvat niin pahasti.

– Sairautta ei saa kokonaan kitkettyä, mutta nykykeinoilla yritetään pitää yhteiskuntaa mahdollisimman hyvin auki siihen saakka kun syntyy muita suojia, vaikkapa rokotteita. Siihen saattaa mennä vielä jokin aika.

– Mutta nyt on oikeasti tärkeää, että valtiovalta pitää lupauksensa. Että resurssit myös saadaan.

2. Mitä mahdollisia muutoksia pitäisi tehdä tai harkita tehtäväksi?

– Pitää olla huolellinen, että kun lisääntyneillä testimäärillä löydetään paljon sairaita ja altistuneita ihmisiä, myös testit ja kohdennus tehdään oikealla tavalla. Ei kaikkia voida kuitenkaan testata.

– Kun tulevaisuudessa tieto sairaudesta lisääntyy, voisi miettiä myös esimerkiksi karanteenin kestoa. Että onko 14 vuorokautta oikein. Joissakin maissa on lyhyempiä karanteenikäytäntöjä. Mitä jos se olisi vaikkapa 13 päivää? Tai 10–13? Tuplatestaamista voisi silloin myös miettiä. Jos joku on altistunut ja joutuu karanteeniin, häntä voitaisiin testata vaikkapa nyt ja viiden päivän päästä. Silloin voitaisiin mahdollisesti lyhentää karanteenia. Se toki vaatisi [nykyistä] nopeampaa testitulosten analysointia

3. Onko merkkejä siitä, että virus olisi heikkenemässä / muuttumassa vähemmän tappavaksi?

– Ei ole viestiä, että virus tai koronatilanne olisivat heikkenemässä. Monessa maassa tilanne ollaan saamassa hallintaan, mutta toisaalta monessa muussa maassa tapausmäärät kasvavat voimakkaasti. Alkukeväästä tapauksia jäi toki monessa maassa enemmän piiloon kuin nyt. En halua lietsoa pelkoa, mutta huolellisuutta.

4. Ollaanko Suomessa liian varovaisia?

– Ei me olla liian varovaisia strategian kanssa. Mutta iso juttu on se, että jos raha on pois pelkästään terveydenhuollosta, se syö muuta hoitoa. Meillä on nyt jonoja, ja meidän pitää saada myös ne hoidettua.

– Kannan vastuuta siitä, että saadaan hoidettua kaikki kiireelliset ja puolikiireelliset hoidot. Se tarkoittaa sitä, että tarvitsemme luvatut taloudelliset resurssit.

5. Voiko Suomen varovaista strategiaa perustella sillä, ettei koronavirustaudin kaikkia terveysvaikutuksia vielä tiedetä?

– Kyllä. Tästä elävä esimerkki on Ruotsi. Ei Ruotsin tämänhetkisessä tilanteessa ole mitään moitittavaa. Mutta alussa siellä ei saatu kansalle kriisitietoisuutta. Siellä syntyi turhia kuolemia, koska alussa ei tiedetty vaikkapa taudin veritulppavaikutusta. Hoito viilautuu koko ajan paremmaksi.

– Ymmärrän, että tasapainoilu yhteiskunnan resurssien kanssa on haastavaa, ja siihen pitää suhtautua vakavasti.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki

Sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki.­KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO

1. Onko Suomen koronastrategia oikea?

– Hybridistrategiaa toimeenpannaan nyt uuden toimintasuunnitelman mukaisesti. Siinä todetaan, että päätöksenteko tarvitsee tuekseen jatkuvasti päivittyvää tietoa epidemiasta sekä arviota rajoitustoimien vaikutuksista. Strategian perusperiaatteet ja tavoitteet pysyvät, mutta käytännön toimeenpanoa on oltava valmis tarkistamaan tiedon kertyessä.

2. Mitä mahdollisia muutoksia pitäisi tehdä tai harkita tehtäväksi?

– Jatkossa painottuu alueellisen epidemiologisen tilanteen seuranta ja päätöksenteko. Yhdenvertaisista päätöksenteon perusteista ja kokonaiskuvan ylläpidosta on jatkossakin huolehdittava valtakunnallisesti.

3. Onko merkkejä siitä, että virus olisi heikkenemässä / muuttumassa vähemmän tappavaksi?

– Tartuntoihin liittyvä kuolleisuus näyttää nyt pienemmältä, mutta ilmiön taustasyitä ei vielä varmuudella tunneta. Riskiryhmien paremmalla suojaamisella on varmasti osuutensa asiassa.

4. Ollaanko Suomessa liian varovaisia?

– Toimintasuunnitelmassa sanotaan selvästi, että oikeus terveyteen velvoittaa julkista valtaa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja erityisessä riskissä olevien ryhmien suojeluun. Tästä näkökulmasta emme ole liian varovaisia.

5. Voiko Suomen varovaista strategiaa perustella sillä, ettei koronavirustaudin kaikkia terveysvaikutuksia vielä tiedetä?

– Kyllä voi, ja tulevia päätöksiä joudutaan siitä huolimatta tekemään osin ennakoivasti ja parhaan asiantuntija-arvion varassa.

Sosiaali-ja terveysministeriön kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Anni Virolainen-Julkunen

1. Onko Suomen koronastrategia oikea?

– Hallituksen hybridistrategian mukaiset toimet ovat onnistuneet pitämään Suomen epidemiatilanteen toistaiseksi varsin maltillisena, etenkin verrattuna muun Euroopan kehitykseen.

– Tilanteen kehitystä on kuitenkin seurattava tarkasti. Jatkossakin on oltava valmius tehdä ratkaisuja, jotka estävät mahdollisimman tehokkaasti uusien tartuntojen leviämisen. Kokonaisuudessaan eri maiden tekemien toimien arviointi on mahdollista vasta jälkikäteen.

2. Mitä mahdollisia muutoksia pitäisi tehdä tai harkita tehtäväksi?

– Muutostarpeita on syytä tarkastella aina suhteessa kulloiseenkin epidemiatilanteeseen sekä Suomessa että Suomen ulkopuolella. Lisäksi Suomessa epidemiatilanne vaihtelee eri alueilla jatkuvasti.

– Jatkossa toimenpiteitä on syytä tarkastella ja toteuttaa kansallisen tason lisäksi myös aluekohtaisesti, kuten nyt on jo toimitaankin. Epidemiatilanteen lisäksi on tarpeen seurata myös itse viruksesta ja sen aiheuttamasta taudinkuvasta kertyvää tietoa.

3. Onko merkkejä siitä, että virus olisi heikkenemässä / muuttumassa vähemmän tappavaksi?

– Tässä vaiheessa ei asiasta ole vielä riittävää näyttöä. Kevääseen verrattuna vähäisempää sairaalaan joutuneiden tai kuolemantapausten määrää koko Euroopassa selittänee moni tekijä, esimerkiksi se, että loppukesästä tartunnan saaneet ovat keski-iältään nuorempia kuin keväällä. Aika näyttää, kun tutkittu tieto karttuu.

4. Ollaanko Suomessa liian varovaisia?

– Kohtuullinen varovaisuus on viisautta ja lienee yksi syy sille, etteivät tartunnat ole Suomessa levinneet nyt yhtä kovaa vauhtia kuin joissakin muissa Euroopan maissa on loppukesästä käynyt.

5. Voiko Suomen varovaista strategiaa perustella sillä, ettei koronavirustaudin kaikkia terveysvaikutuksia vielä tiedetä?

– Uusiin taudinaiheuttajiin liittyy aina epävarmuutta eikä kaikkia vaikutuksia voida etenkään alkuvaiheessa tietää. Maamme toimintaa perustelee jo lainsäädäntö, jonka mukaisesti eri viranomaisten velvoite on turvata väestön terveyttä ja hyvinvointia muun muassa estämällä yleisvaaralliseksi luokitellun taudin leviämistä mahdollisimman tehokkaasti.

Jyväskylän tartuntataudeista vastaava lääkäri Ilkka Käsmä

Jyväskylän tartuntataudeista vastaavaa lääkäri Ilkka Käsmä.

Jyväskylän tartuntataudeista vastaavaa lääkäri Ilkka Käsmä.­KUVA: JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

1. Onko Suomen koronastrategia oikea?

– Onhan tämä ihan toimiva strategia ollut. Ainahan jotakin muutoksia ja toiveita voisi esittää, mutta kyllä tämä pääsääntöisesti on ollut ihan toimiva.

2. Mitä mahdollisia muutoksia pitäisi tehdä tai harkita tehtäväksi?

– Kyllä se varmaan on tuo testaamispolitiikka nimenomaan maahan tulijoiden suhteen. Jos ajatellaan meidän työperäistä muuttamista, niin kyllä näiden työntekijöiden koronatestaaminen pitäisi olla yksi sellainen asia, mikä pitäisi sisällyttää lakiin. Eli ei olisi asiaa maahan, jos ei ole testattu koronavirusta, eli negatiivisen tuloksen pitäisi olla yksi edellytys maahan pääsylle.

– Meillä on tästä omakohtaista kokemusta Jyväskylässä näiden runsaiden koronavirustapausten myötä, että se on sellainen akilleen kantapää, että he voivat työluvalla tulla eikä ole olemassa minkäänlaista rajavalvontaa koronaviruksen suhteen.

3. Onko merkkejä siitä, että virus olisi heikkenemässä / muuttumassa vähemmän tappavaksi?

– No kyllähän selvästi sairaalahoidon ja tehohoidon tarve on alhaisemmalla tasolla kuin keväällä, mutta tässä tietysti voi olla valheellinen tunne siitä, että meillä keväällä oli tautia huomattavan paljon enemmän kuin mitä koskaan kuviteltiinkaan.

– Olisin hyvin varovainen sen näkemyksen kanssa, että onko tästä tullut jotenkin lievempi tai vähemmän tappava.

4. Ollaanko Suomessa liian varovaisia?

– Ei olla liian varovaisia missään nimessä. Kokonaisuutena jos ajatellaan tätä meidän koronastrategiaa, mikä meillä tässä on verrattuna muuhun Eurooppaan, niin hyvinhän tämä on toiminut, jos ajatellaan sitä, että meillä on ollut huomattavan vähän sairastuneita ja vähän kuolleita.

– Se taloudellinen isku, mikä tähän maahan on toistaiseksi tullut, on jäänyt hyvinkin pieneksi. Hyvinhän me ollaan pärjätty monella mittarilla näissä koronakinkereissä.

5. Voiko Suomen varovaista strategiaa perustella sillä, ettei koronavirustaudin kaikkia terveysvaikutuksia vielä tiedetä?

–  Kyllä se on varmasti yksi peruste sille, koska sitä tietoa ei varmaan kenelläkään ole, mitä muuta haittaa tästä tulee vielä olemaan.

– Kyllä sellainen turvallisuuden tie on kuitenkin hyvä, koska kuolleisuus on paljon isompi suhteessa influenssaan. Onhan se (korona) huomattavan vaarallinen tauti ja jälkivaikutuksista ei ole vielä minkäänlaista näkymää kenelläkään, että kuinka paljon vaikutuksia tulee.

Lapin keskussairaalan infektiolääkäri Markku Broas

Lapin sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri Markku Broas.

Lapin sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri Markku Broas.­KUVA: VESA MOILANEN

1. Onko Suomen koronastrategia oikea?

– Kyllä se on mielestäni ihan oikea. Strategian tärkein työkalu on laaja testaaminen, se on tärkein tapa havaita näitä tautitapauksia mahdollisimman nopeasti ja estää lisätartuntojen ja epidemian leviäminen. Kasvomaskisuosituksen ja hygieniaohjeiden noudattamisella voidaan vähentää tartuntoja.

2. Mitä mahdollisia muutoksia pitäisi tehdä tai harkita tehtäväksi?

– En lähtisi paljon käytäntöjä muuttamaan. Näen, että näillä työkaluilla voidaan tehokkaasti estää epidemiaa.

3. Onko merkkejä siitä, että virus olisi heikkenemässä / muuttumassa vähemmän tappavaksi?

– Kun katsoo tutkimuksia läpi, niin ei ole vahvaa näyttöä siitä, että se olisi muuntunut tai mutatoitunut niin, että se olisi vähemmän vaarallinen tauti.

– Se mikä on muuttunut viime kevääseen verrattuna on se, että tämä epidemiologinen tilanne niin muualla Euroopassa kuin meillä näyttää siltä, että nyt tämä tauti on nimenomaan tarttunut nuorempaan väestöön ja tällä hetkellä iäkkäämpien tartunnansaantiriski on vähäisempi. Tätä on selitetty sillä, että nuorilla ikäryhmillä on enemmän kontakteja, kun on purettu rajoituksia. Sitä kautta on syntynyt tartuntoja enemmän nuoremmille ikäryhmille, joille tauti ei ole niin vaarallinen.

4. Ollaanko Suomessa liian varovaisia?

– Sanoisin, että tämänhetkisen tiedon perusteella emme ole liian varovaisia. Toki tilannetta tulee arvioida uudelleen, kun saadaan lisää tietoa.

5. Voiko Suomen varovaista strategiaa perustella sillä, ettei koronavirustaudin kaikkia terveysvaikutuksia vielä tiedetä?

– Ilman muuta sillä ja myöskin sillä, että tauti on selkeästi vaarallinen riskiryhmiin kuuluville. Näissä ryhmissä tauti aiheuttaa merkittävää tehohoidon tarvetta sekä ylikuolleisuutta ja tältä osin, jos tämä lähtisi leviämään, niin tämä aiheuttaisi suuria paineita myöskin terveydenhuollon toimivuudelle.

– Mielestäni on parempi olla varovainen kuin muuttaa kokonaan strategiaa näin lyhyellä aikaperspektiivillä. Me olemme olleet tämän tautiepidemian kanssa tekemisissä Euroopassa noin 7 kuukauden ajan, niin on tärkeää ja on tärkeää, että emme lyhytjännitteisesi muuta strategiaa.

– Hybridistrategia valittiin toukokuun alussa, eli se on ollut käytössä neljä kuukautta ja se on toiminut. Pitää olla selkeä näyttö ja aikajänne, jotta strategiaa voidaan muuttaa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Esa Rintala

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Esa Rintala.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Esa Rintala.­KUVA: ESA RINTALAN KOTIALBUMI

1. Onko Suomen koronastrategia oikea?

– Kyllä se tällä hetkellä on oikea siinä mielessä, että me pyrimme estämään tartuntoja ja sitä kautta estämään sitä, ettei virus leviä riskiryhmiin, koska riskiryhmissä tauti aiheuttaa korkeaa kuolleisuutta ja sairaalahoidon tarvetta. Eli siinä mielessä näen strategian oikeana.

2. Mitä mahdollisia muutoksia pitäisi tehdä tai harkita tehtäväksi?

– Se on aika vaikea kysymys, koska nythän tämä on muuttunut nuorten aikuisten taudiksi. Mutta taudin leviämistä pitäisi pyrkiä estämään näillä esimerkiksi eri joukkotapahtumissa. Niihinkin on kyllä olemassa työkalut, jos halutaan vähentää anniskeluravintoloiden toimintaa tai joukkotapahtumien määrää. Niihin on kyllä olemassa keinot, jos nähdään, että se on alueellisesti tärkeää.

– Matkustaminen näyttäytyy edelleen suurimpana riskinä, en ainakaan lähtisi matkustamisen rajoituksia vähentämään. Pitäisin tämän ennallaan niin kauan kuin tämä tilanne on maailmalla se mikä se on.

3. Onko merkkejä siitä, että virus olisi heikkenemässä / muuttumassa vähemmän tappavaksi?

– Siihen on todella vaikea sanoa, koska tämä sairaus on nyt enimmäkseen 20-40 -vuotiailla. Siinä ikäryhmässä ihmiset ovat enimmäkseen perusterveitä ja tässä ikäryhmässä tauti näyttäytyy lievänä. Toisaalta tässä ryhmässä ei myöskään ole sairaalahoidon tarvetta. Mutta me emme onneksi ole joutuneet siihen tilanteeseen, mikä oli viime keväänä.

– Emme tiedä, millainen tauti olisi immuunipuutteisilla ja vanhuksilla, jos olisi samanlaisia ryppäitä kuin keväällä. Jos virus pääsisi tällaiseen ikäryhmään tai riskiryhmään, niin sittenhän me vasta nähtäisiin, onko se muuttunut lievemmäksi. Tauti voi näyttäytyä heikentyneenä, mutta se voi olla sillä tavalla harhaa, että nyt tämä on nuorten ihmisten tauti.

– Taudin kokonaisvallitsevuuttakin voi olla vaikea arvioida, jos kaikki lieväoireiset eivät hakeudu testiin. Meillä sairaalahoidon tarve on paljon vähäisempää, vaikka tautia ilmenee tälläkin alueella. Mutta se voi johtua tästä, että tämä ikäryhmä, joka matkustaa ja on joukkotapahtumissa, ovat nuoria aikuisia.

4. Ollaanko Suomessa liian varovaisia?

– En sanoisi, että ollaan liian varovaisia. Mielestäni Suomen tilanne on nyt erittäin hyvä ja me saadaan nyt kiinni tartunnan saaneet ja myös kontaktoitua ihmiset.

– Meidän kontaktinjäljitysresurssimme riittävät tartunnan saaneiden kontaktointiin. Lisäksi sairaalajärjestelmät kestävät, kun meillä ei sairaalahoitoa tarvitsevia juurikaan ole. Näkisin, että olemme kyllä hyvässä tilanteessa kaikin puolin.

5. Voiko Suomen varovaista strategiaa perustella sillä, ettei koronavirustaudin kaikkia terveysvaikutuksia vielä tiedetä?

– Se on yksi peruste sille, että meillä on aktiivinen ote tähän virukseen. Me emme tiedä, mitä nyt tapahtuu jos se hakeutuu sellaisiin ikäryhmiin, joille tämä tauti on vakava ja kuolleisuutta aiheuttava ja aiheuttaa myös sairaala- ja tehohoidon tarvetta. Siinä mielessä näen, että meillä on valittu hyvä linja ja kannatan, että tätä linjaa jatketaan.

– Matkailun suhteen en lähtisi tässä kohtaa avaamaan matkailua. Seuraamme tilannetta, että jos näyttää, että massatapahtumissa tai ravintoloissa tapahtuu tartuntoja, niin kyllä meidän täytyy sitten alueellisesti ryhtyä toimenpiteisiin. Se on tietysti elinkeinoelämän kannalta huono asia, mutta jos tapauksia tulee paljon, niin tapahtumia on pakko rajoittaa.

Lähde: is.fi