Thursday, 1 October 2020
Facebook
Twitter

Tiesitkö, että Suomessa ärhäkkä hirvikärpänen ei juuri kiusaa ruotsalaisia?

Ruotsalaiset hirvikärpäset ovat kooltaan pienempiä eivätkä yhtä ärhäköitä kuin suomalaisessa metsässä lentelevät loiskärpäset. Ruotsissa hirvikärpäset eivät myöskään erehdy ihmiseen niin usein kuin Suomessa.

Miten se on mahdollista, vaikka kyseessä on sama laji?

Vuosisadan alussa hirvi oli Suomessa harvinainen ja lähes sukupuuton partaalla. Suojelutoimien ansiosta kanta alkoi elpyä, mutta vasta 1970-luvulla se lähti voimakkaaseen kasvuun.

Idästä Suomeen levinnyt hirvi toi mukanaan myös uuden vitsauksen: hirvikärpäsen.

Ruotsiin hirvikärpänen on levinnyt eri reittejä ja on eri kantaa.

“Ruotsissa hirvikärpäsen päälevinneisyysalue noudattaa metsäkauriin runsaan esiintymisen levinneisyyttä. Hirvessäkin se lisääntyy mutta huonommin”, sanoo Oulun yliopiston professori Arja Kaitala.

Kestää yleensä satoja vuosia ennen kuin isäntä ja loinen sopeutuvat toisiinsa, Kaitala selittää.

“Kun loinen tulee isäntälajiin, se alkaa kehittää myrkkyä sitä vastaan. Loinen taas kehittyy paremmaksi juuri sen isännän myrkkyä vastaan, ja niin kiertokulku vahvistuu”, Kaitala selittää.

Samasta syystä suomalainen hirvikärpänen, joka on erikoistunut hirveen, ei suosi poroa isäntäeläimenään.

Suomessa hirvikärpänen on levinnyt hirvien runsastumisen myötä jo Kemiin saakka.

“Riippuu hirvien liikkeistä, mutta periaatteessa sieltä suomalainen hirvikärpäskanta saattaa levitä Ruotsin puolelle.”

Hirvikärpäsiltä kannattaa suojautua huolellisesti, sillä osa ihmisistä herkistyy puremille ajan kuluessa. Puremajälki saattaa aiheuttaa monilla jopa kuukausia kestävän rajun kutinan.

Piinaa joutuu kestämään myös loisen isäntäeläin hirvi. Yksittäisessä hirvisonnissa kärpäsiä saattaa pesiä kerrallaan jopa 20 000.

Miten hirvi kestää moista kutinaa?

“Kyllä se ihan varmasti aiheuttaa hirveää stressiä, kun ne ovat koko talven turkissa ja imevät verta joka päivä”, Kaitala sanoo.

Tutkijat havaitsivat hiljattain, että hirvikärpäsen hirven turkissa tuottamat kotelot ovat alkusyksystä pieniä ja huonosti menestyviä. Lopputalvesta hirven kunto on usein heikentynyt ja hirvikärpäsen kotelot kookkaampia.

“Epäsuorasti tämä indikoi, että kun hirven kunto menee huonommaksi, hirvikärpänen voi paremmin. Hirvi ei silloin ehkä pysty vastustamaan loisia samalla tavalla”, Kaitala kertoo.

Lähde: maaseuduntulevaisuus.fi