Thursday, 1 October 2020
Facebook
Twitter

Ihmiskunta tienristeyksessä – YK:n jättiraportti maapallon tilasta: Tarvitaan kahdeksan massiivista muutosta luonnon tuhon pysäyttämiseksi

“Ihmiskunta seisoo nyt tien risteyksessä sen päätöksen kanssa, millaisen perinnön haluamme jättää tuleville sukupolville.”

Näin kuvaa YK:n biodiversiteettisopimuksen pääsihteeri Elizabeth Maruma Mrema tänään julkaistun jättimäisen biodiversiteettiraportin esipuheessa sitä miten ratkaisevia hetkiä juuri nyt elämme maapallon luonnon, eliö- ja eläinlajien sekä koko ekosysteemien pelastamiseksi.

YK:n viidennen biodiversiteettiraportin mukaan luonnon suojeleminen sinällään ei riitä. Tarvitaan massiivisia taloudellisia, sosiaalisia, poliittisia ja teknisiä muutoksia, jotta maapallon luonto saadaan käännettyä oikealle kurssille.

Raportin keskeiset viestit ovat:

  • Vuonna 2010 asetetuista 20 luonnon monimuotoisuuden suojelutavoitteesta vain kuusi on saavutettu osittain vuoden 2020 takarajaan mennessä, yksikään ei kokonaan
  • Kahdeksan eri massiivista muutosta pitää hidastua, jotta luonnon kiihtyvä rappeutuminen saadaan pysäytettyä
  • Raportti summaa, mitä kiireellisiä toimia tarvitaan tästä eteenpäin
  • Iloisiakin uutisia on: Suojelulla on pystytty estämään lajien sukupuuttoja, suojelualueiden määrä maa- ja merialueilla on lisääntynyt ja kalakannat ovat elpyneet vesialueilla, joilla kalastus on kestävällä pohjalla.

Huolimatta suojelutoimien valonpilkahduksista ja joidenkin lajien parantuneesta tilanteesta, maapallon luonto kärsii pahasti ja tilanne pahenee.

– Monia hyviä asioita tapahtuu, ja niistä kannattaa iloita. Joka tapauksessa biodiversiteetin hupenemistahti on ennennäkemätön ihmiskunnan historiassa, ja paineet voimistuvat. Maapallon elämänmuodot kokonaisuudessaan on vaarannettu, Mrema sanoo raportissa.

Toimenpiteet, joita hallitukset ovat tehneet, ovat oikeansuuntaisia, mutta täysin riittämättömiä, sanoo myös Suomen luontopaneelin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho.

– Sillä määrällä toimenpiteitä mitä on tehty ei päästä kovin pitkälle.

Kun luonto taantuu, Mreman mukaan koronaviruksen kaltaiset taudit saavat uusia mahdollisuuksia levittäytyä ihmisiin ja eläimiin.

– Aikaa on käytettävissä vähän, mutta pandemia on osoittanut, että massiiviset muutokset ovat mahdollisia, kun niitä on pakko tehdä.

Global Biodiversity Outlook -raportti luonnon monimuotoisuudesta, lajien tilanteesta ja tarvittavista toimista luonnon pelastamiseksi on verrattavissa IPCC:n raportteihin ilmastonmuutoksesta. Se antaa kattavan kuvan maapallon luonnon tilasta.

Savannikorppikotka
Savannikorppikotka (Gyps africanus) on afrikkalainen haaskoja syövä petolintu. Se on äärimmäisen uhanalainen eli sillä on erittäin suuri välitön uhka hävitä luonnosta.Joel Sartore / National Geographic Photo Ark

Ihmisten toiminnot pitää panna uusiksi

YK:n raportti vaatii, että “business as usual” ei voi enää jatkua suuressa osassa ihmisten toimintoja. Se varoittaa, että tarvitaan kahdeksaa massiivista muutosta, jotta turvataan ihmisten hyvinvointi ja pelastetaan planeetta.

Kaikki kahdeksan muutosta huomioivat luonnon monimuotoisuuden arvon ja tarpeen korjata ekosysteemejä. Kaikki ihmistoiminta on niistä riippuvaista.

Toimet, joilla luonnon monimuotoisuuden kato saadaan käännettyä.
Mikään korjausliike ei yksin saa YK:n raportin mukaan luonnon köyhtymistä pysähtymään. Kaikki toimet yhdessä tarvitaan, jotta maapallon luonto elpyy ja se mitä siitä on jäljellä, saadaan voimaan paremmin.Jyrki Lyytikkä / Yle

Kahdeksan muutosta:

  1. Maa ja metsät: Tarvitaan koskemattomien ekosysteemien, kuten ikimetsien, suojelua, kärsivien metsäekosysteemien ennallistamista, taistelua luonnon rappeutumista vastaan ja satelliittitason suunnittelutyökalujen käyttöä, jotta vältetään, vähennetään ja sopeutetaan maankäytön muutoksia.
  2. Kestävä maatalous: Maatalouden toiminnot on muotoiltava uudelleen agroekologian eli esimerkiksi ruokajärjestelmien kestävyyden peruskysymysten ja muiden innovatiivisten lähestymistapojen avulla, joilla lisätään tuottavuutta ja vähennetään negatiivisia vaikutuksia biodiversiteettiin.
  3. Kestävä ruokajärjestelmä: Kestävät ja terveelliset ruokavaliot pitää mahdollistaa ja ohjata ihmisiä pääasiassa kasvisruuan syömiseen ja lihan ja kalan maltilliseen käyttöön. Myös ruokahävikin dramaattinen pienentäminen ruoan toimitusketjussa sekä kulutuksessa on välttämätöntä.
  4. Kestävä kalastus ja meret: Merien ja rannikoiden ekosysteemiejä pitää suojella ja ennallistaa. On jälleenrakennettava muun muassa kalastusjärjestelmät ja vesiviljely, jotka takaavat merten ja kalakantojen kestävän käytön ja lisäävät ruokaturvaa ja elinkeinoja.
  5. Kaupungit ja infrastruktuurit: Otetaan käyttöön “vihreä infrastruktuuri”, tehdään tilaa luonnolle rakennetuissa ympäristöissä, jotta kaupunkilaisten terveys ja elämänlaatu paranevat. Kaupunkien ja infrastruktuurin ympäristöjalanjäljen pienentäminen on myös tärkeää.
  6. Kestävät makean veden alueet: Makean veden alueet (joet ja järvet) tarvitsevat sellaiset yhteneväiset toimet, jotta ihmiset ja luonto voivat elää rinnakkaiseloa näillä alueilla. Se tarkoittaa esimerkiksi veden laadun parantamista, kriittisten elinympäristöjen suojelua, vieraslajien torjuntaa ja vesireittien katkeamattomien yhteyksien takaamista vuoristoista rannikoille.
  7. Kestävät ilmastotoimet: Otetaan käyttöön luontopohjaisia ratkaisuja (yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuja, jotka tukeutuvat luontoon ja tuottavat samanaikaisesti ekologista, sosiaalista ja taloudellista hyötyä). Samaan aikaan ajetaan fossiilisten polttoaineiden käyttö alas ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämiseksi.
  8. One Health: Lähestytään monimuotoisuutta kokonaisvaltaisesti, mikä auttaa sekä ekosysteemejä että ihmisiä voimaan hyvin. Luonnon monimuotoisuudella ja ihmisten terveydellä on monia kytköksiä toisiinsa.
Kaksi punasutta
Punasusi (Canis rufus) hävisi jo kertaalleen luonnosta 1980-luvulla metsästyksen ja elinalueen supistumisen takia, mutta suojelutoimilla se on saatu taas luontoon takaisin. Yhdysvaltain itäosissa elävä punasusi on edelleen äärimmäisen uhanalainen. Kuvan punasusipari elää etelädakotalaisessa Great Plains -eläintarhassa Yhdysvalloissa.Joel Sartore / National Geographic Photo Ark

Miksi nämä muutokset?

Ykkösmuutostarpeeksi YK nostaa metsäkadon ja metsien raivauksen vähentämisen. Maankäytön muutokset, kuten metsien raivaaminen pelloiksi, on suurin suora syy maanpäällisten eläin- ja kasvilajien katoon.

Kaikkiaan kolme kahdeksasta suuresta muutostarpeesta liittyy siihen, mitä me ihmiset syömme ja miten ja missä syömäämme ruokaa tuotetaan. Ruuantuotantoon käytetään jopa 3/4 maapallon pinta-alasta.

– Se tarkoitaa sitä, että muilla lajeilla ei enää ole mahdollisuuksia elää näillä alueilla. Sen takia ruuantuotantoon pitää kiinnittää huomiota. Tähän on helppo keino: jos siirrymme enemmän kasviperäiseen ruokaan, voimme vähentää pinta-alaa, mikä käytetään ruuan tuottamiseen. Tällä hetkellä iso osa pinta-alasta menee niiden eläinten ravinnoksi, jotka me sitten syödään, Kotiaho sanoo.

Monimuotoisuuskriisi ja ilmastokriisi tarvitsevat molemmat samanaikaisia toimia, ettei ilmastonmuutos vesitä monimuotoisuuden eteen tehtyjä toimia. Toisaalta ilmastonmuutosta voi estää suojelemalla luontoa.

– Jopa kolmasosa tarvittavista päästörajoituksista voidaan saavuttaa suojelemalla ja ennallistamalla luontoa. Eli käytännössä suojelemalla luontoa taklaamme myös ilmastonmuutosta, Kotiaho sanoo.

Luonnon suojeleminen maksaa rahaa

GBO-5-raportin mukaan rahaa biodiversiteetin suojeluun on olemassa kansallisista varoista ja kansainvälisistä kehitysrahoista vuosittain 78-91 miljardia US-dollaria. Arviot siitä paljonko rahaa työhön tarvitaan, liikkuvat vähintään sadoissa miljardeissa dollareissa.

Raportin mukaan luonnon pelastamiseksi käytetyt varat kuitenkin hukkuvat biodiversiteetille haitallisten tukien alle. Tällaisia ovat esimerkiksi 500 miljardin US-dollarin vuosittainen tuki fossiilisille polttoaineille.

Suomessakin voidaan Kotiahon mukaan kysyä, olemmeko täysin tosissamme monimuotoisuuden turvaamisessa.

– Koko ympäristöministeriön hallinnonalan budjetti on noin 300 miljoonaa euroa ja vertailun vuoksi maa- ja metsätalousministeriön 2,5 miljardia. Tässä luonnon turvaamisen budjetissa puhutaan niin pienestä määrästä rahaa, että se pitäisi kolminkertaistaa. Se pitäisi olla miljardi vuodessa, jotta oikeasti päästään tekemään kunnollisia toimenpiteitä ja lopettamaan monimuotoisuuden köyhtyminen, Kotiaho sanoo.

Raportin antia käsitellään ensi vuonna

Ensi vuonna maailman maiden on tarkoitus kokoustaa Kiinassa ja sopia yhteisistä toimista maapallon biodiversiteetin suojelemiseksi. Tämä raportti on merkittävä askel ja pohjatyö kohti tuota kokousta.

– Toivottavasti kokous päätyy ottamaan käyttöön suuntaa muuttavan ja innovatiivisen maailmanlaajuisen biodiversiteettiagendan tälle vuosikymmenelle, Mrema sanoo.

Suojelualueiden määrää maailmassa yritetään nostaa 30 prosenttiin seuraavien 10 vuoden aikana. Se on sellainen määrä pinta-alaa, että sillä suuri osa lajeista pystyisi jo jollain tavalla elämään, Kotiaho sanoo.

– Jos alueiden annetaan kehittyä luonnontilaan pitkän ajan saatossa, olemme tilanteessa, jossa luonto pystyy säilymään täällä pallolla sellaisena, että se turvaa jonkun verran palveluja, joita se meille tuottaa eli hyötyjä, joita me saamme luonnosta. Se on kannatettava tavoite, ja se saattaa riittää.

– Päätöksillä, joita teemme nyt, on perustavaa laatua olevat vaikutukset – hyvään tai pahaan – kaikille lajeille, omamme mukaan lukien, Mrema sanoo.

Lähde: Yle.fi