Friday, 23 October 2020
Facebook
Twitter

“Palaamme tilanteeseen, joka oli 20 vuotta sitten” – Riittääkö kotimainen matkailu paikkaamaan Lapin yrittäjien ja kuntien ahdinkoa?

LAPISSA Meeri ja Toivo Qvistin yöunet kotona Ylläksellä ovat jääneet viime aikoina vähiin. Hereillä on pitänyt ahdistus ja epätietoisuus siitä, miten matkailualan yrityksen käy, kun sähköpostiin on satanut peruutuksia ulkomaisilta asiakkailta.

Qvistien käsissä on perheyritys majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalveluita tarjoava Ylläshumina, joka on tarjonnut elannon heidän lisäkseen kahden pojan perheelle ja talvisesonkina noin 30 muulle työntekijälle.

”Puolet koko sesongista lähti kerralla pois, kun hallitus ilmoitti karanteeni- ja testaussäännöt viikko sitten. Ne varmistivat sen, etteivät charter-lennot toteudu”, sanoo Toivo Qvist.

BRITISH AIRWAYSIN Concorde laskeutui Rovaniemen lentokentälle ensimmäisen kerran jouluna 1984. Unelma Lapista kansainvälisen matkailun merkittävänä kohteena lähti vähitellen lentoon ja kasvoi miljardin bisnekseksi.

Samalla Lapista tuli koko Suomen matkailun veturi ja yksi merkittävimmistä vientituotteista. Koronaepidemian ja matkustusrajoitusten kourissa sen pelätään nyt murentuvan.

Moni matkailun toimija pohtii, palaavatko aasialaiset Lappiin koskaan. Ja palaavatko edes keskieurooppalaiset siinä mittakaavassa, jota tarvittaisiin?

Ylläshuminassa iso ranskalaisryhmä perui juuri äsken joulun, ja samoin ovat tehneet lukuisat kanta-asiakkaat Britanniasta ja Saksasta.

”Vaikka Saksa kuuluu vihreisiin maihin, sieltäkin on peruttu. Eivät luota matkan onnistumiseen ilman karanteenia. Yksi matkanjärjestäjä kertoi siirtyvänsä myymään Ruotsin Lappia”, Toivo Qvist sanoo.

Ylläshuminassa uhkana on, että ainakin ravintola joudutaan sulkemaan kokonaan osaksi talvikautta.

”On täysin arvoitus, voimmeko palvella esimerkiksi tammikuussa lainkaan. Palaamme tilanteeseen, joka oli 20 vuotta sitten”, Meeri Qvist kuvaa.

SYYSKUUN puolivälissä Lapin luonto hehkuu ruskan tuhansissa sävyissä. Länsi-Lapin isoissa matkakohteissa Ylläksellä ja Levillä liikkuu kotimaisia matkailijoita, joista lähes kaikki ovat tulleet paikalle omilla autoillaan.

Suomalaiset ovat selvästi löytäneet Lapin matkakohteena uudelleen, ja osa myös ensimmäistä kertaa.

Pohjois-Karjalassa Polvijärvellä asuva Heidi Mikkola ei ollut käynyt Lapissa koskaan, mutta Levillä Kittilässä astellessaan koko olemus huokuu ihastusta.

”Päätin, että nyt on aika tulla vihdoin Lappiin. Olen lomautettuna, joten nyt on aikaa tulla ja mennä ilman aikataulua.”

Täti Pirkko Happonen seuranaan Mikkola kertoo käyneensä Inarissa ja Utsjoella.

”Parasta on vain ruskan ihastelu, mutta olemme kyllä menossa myös porotilalle. Muista palveluista minua voisi kiinnostaa huskyajelut”, kertoo Mikkola.

LAPIN matkailupalveluiden nopeasta räätälöinnistä kotimaisten asiakkaiden makuun sopiviksi puhutaan yrittäjien kesken nyt paljon. Visit Levin toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari on seurannut puheita ”sydän karrella”.

”Suomalaiset ohjelmapalveluyrittäjät haluavat uskoa siihen, että suomalaiset haluavat ostaa heiltä jotain. Heillä on toivon pilke silmäkulmassa”, Kivisaari sanoo.

Tosiasia kuitenkin Kivisaaren mukaan on, että hallituksen antamilla säännöillä Lapin matkailua ei voida pelastaa.

Kittilässä arvioidut luvut ovat valtavia ja ne kertovat edessä olevan romahduksen syvyydestä.

”Tulevan sesongin aikana saamme arviolta noin 60 miljoonaa euroa vähemmän matkailutuloa, joka on viime vuosina ollut noin 150 miljoonaa vuodessa. Kunnallisverotuloa jää Kittilässä saamatta noin kaksi miljoonaa euroa. Menetettyjä henkilötyövuosia on noin viisisataa”, Kivisaari luettelee.

Kittilän kunnalla on jonkin verran puskuria, koska viime vuosina on taottu matkailussa ennätyksiä. Työllisyys on ollut huipussaan ja tilinpäätökset ylijäämäisiä.

Puskuria antaa sekin, ettei Kittilässä eletä yksin matkailusta. On myös Euroopan suurin kultakaivos, joka on ainakin vielä takonut talouteen perustuksia.

Kunta on silti rajun muutoksen edessä, jos koronaviruksen aiheuttaman matkailun äkkipysäyksen vaikutukset jäävät pysyviksi. Ja niin ovat muutkin Lapin kunnat, joista monelle matkailu on tärkein elinkeino.

”Kittilästä lähtee 60 miljoonaa, ja se on vasta yksi kunta. Lappiin tulee kerralla 4 000 työtöntä lisää”, Kivisaari muistuttaa.

Kittilän matkailijoista ulkomaalaisia on keskimäärin lähes puolet ja esimerkiksi joulukuussa osuus on noin 80 prosenttia. Noin 70 prosenttia matkailutulosta tulee kansainvälisiltä asiakkailta.

LAPIN MATKAILUN isoja, rahakkaita toimijoita on moitittu verkkokeskusteluissa koronakriisin keskellä myös ahneiksi. On kysytty, mikseivät yritykset nyt laske hintoja ja kauppaa palveluita isolla volyymilla kotimaisille matkailijoille.

”Lapin yritysten katteet ovat normaalilla suomalaisella tasolla. Rahat tehdään säästöön talvella ja käytetään laskuihin vuoden aikana”, Kivisaari sanoo.

Lapissa on noin 4 500 rekikoiraa. Koira-ajeluiden kysynnän laskiessa uhkana on, että osa koirista joudutaan myymään tai lopettamaan.

Lapissa on noin 4 500 rekikoiraa. Koira-ajeluiden kysynnän laskiessa uhkana on, että osa koirista joudutaan myymään tai lopettamaan.­KUVA: ANTTI J. LEINONEN

Husky-yrittäjä Pauliina Tirkkosella on matkailutila All Huskies Levin kupeessa. Asiakkaat ovat tähän asti olleet lähes yksinomaan ulkomaalaisia, ja tuotepaketit on tehty heidän toiveisiinsa.

”Nyt uudistamme ohjelmistoa suomalaisten tarpeisiin ja toivomme, että he löytävät meidät”, Tirkkonen toteaa.

Kolmen tunnin safariohjelma kyydityksineen Leviltä on maksanut kansainvälisille turisteille 140 euroa. Omalla autollaan tilalle saapuville suomalaisille Tirkkonen on pohtinut 70 euron hintaista lyhyempää safaripakettia.

”Elantoa me emme kotimaisten asiakkaiden varassa saa.”

Kulut juoksevat 69 koiran yrityksessä koko ajan, eivätkä ne ole vähäiset.

”Koirien ruokinta, madotus, eläinlääkärikulut, tarvikkeet, tarhojen kunnostus, vakuutukset ja muut liiketoiminnan kulut sekä päälle vielä työntekijöiden palkat”, Tirkkonen listaa.

”Pelkästään ruokinta maksaa 300-500 euroa per koira vuodessa”, hän lisää.

Tirkkonen on valmistautunut siihen, että osalle koirista joudutaan etsimään uusi koti tai pahimmassa tapauksessa lopettamaan. Lapissa on noin 4 500 rekikoiraa ja viitisenkymmentä alan yrittäjää, joista monen Tirkkonen tietää olevan samassa tilanteessa.

Lue lisää: Lapin matkailukriisi voi johtaa rekikoirien lopettamiseen: ”Viimeiseen saakka yritämme, ettei siihen tarvitsisi mennä”

LAPIN kauppakamarin ja LME:n matkailuyrittäjille tekemän kyselyn mukaan noin 60 prosenttia yrityksistä ei selviä tulevan talvikauden yli. Konkursseja tullaan näkemään paljon.

Parhaiten pärjäävät palvelut, jotka saavat tuottonsa lähinnä suomalaisilta. Tähän sektoriin kuuluvat laskettelurinteet, murtomaaladut, ruokakaupat ja osa majoituksesta.

”Kaikki, mikä jää tämän ulkopuolelle, on vaarassa. Ravintolat, tapahtumat, majoitusliiketoiminta ja eniten ohjelmapalvelutoiminta”, Yrjötapio Kivisaari luettelee.

Levin Maailmancupin kilpailut marraskuussa ovat vaarassa nekin. Päätöksiä kisojen kohtalosta on luvassa lokakuun alussa.

PELKÄSTÄÄN Levillä on 25 000 vuodepaikkaa ja 16 500 ravintolapaikkaa. Kaikki on jäämässä täksi sesongiksi vähintään puolityhjiksi.

Sama tilanne on Ylläksellä. Peruutuksia on tullut paljon ihan vain siksikin, ettei viesti Suomesta maailmalle ole ollut selkeä, sanoo Visit Ylläksen toimitusjohtaja Janne-Juhani Haarma.

Hallituksen linjauksen mukaan niin sanotuista punaisista maista – eli maista, joissa ilmaantuvuusluku on yli 25 – tulevien on tehtävä lähtömaatestauksen lisäksi uusintatesti Suomessa, jos oleskelu kestää enemmän kuin kolme vuorokautta.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tulkinnan mukaan uusintatestiä odotellessa matkustajien on oltava karanteenissa.

”Lomalle tuleva ei saisi mennä muualle kuin apteekkiin. Tämä on mahdotonta”, sanoo Haarma.

Ylläksellä matkailijoiden keskiviipymä on Haarman mukaan ollut viime vuosina 4,7 vuorokautta.

”Se on kestävämpää matkailua ja järkevää sekä aluetaloudellisesti että ekologisesti”, Haarma muistuttaa.

Lapin kansainvälistä tilausmatkailua rytmittää lentoliikenteen rotaatio eli se millä tahdilla koneet tuovat asiakkaita ja paluulennolla vievät aiemmin saapuneita pois. Yleisin rotaatio on tähän asti ollut 3–4 päivää.

”Nyt matkailijan olisi oltava koko loma karanteenissa ja mentävä neljäntenä päivänä testiin. Tätä ei ole ymmärretty päättävissä elimissä, ja varmasti edunvalvojienkin on syytä katsoa peiliin”, sanoo Haarma.

Lapin Safarien aluepäällikkö Janne Alaniska esitteli kelkkahaalarivarastoa Levillä.

Lapin Safarien aluepäällikkö Janne Alaniska esitteli kelkkahaalarivarastoa Levillä.­KUVA: ANTTI J. LEINONEN

OHJELMAPALVELUIDEN suurin toimija Lapissa on Lapin Safarit. Tuhansia huskykoiria, sekä omia että alihankkijoiden, yli 600 moottorikelkkaa, 20 000 talvivaatesettiä – kaikki on jäämässä vaille käyttöä, jos asiakkaita ei tule.

Lapin Safareissa, Lapland Hotels -ketjussa ja konsernin muissa yksiköissä on jo meneillään yt-neuvottelut, joiden vaikutuspiirissä on 2 000 työntekijää.

Janne Alaniska, Lapin Safarien aluepäällikkö, tulee tervehtimään talvivaatepinojen takaa Levin toimipisteessään.

Lapin Safarit on varustautunut korona-ajan matkailuun muun muassa uusin varusteiden desinfiointilaittein, mutta tässä vaiheessa on arvoitus, tarvitaanko niitä.

”Fiilis on odottava. Jos kausi vedetään kokonaan alas, moni työntekijä miettii, pitääkö hakea töitä muualta”, Alaniska sanoo.

Lapin Safarien asiakkaista lähes sata prosenttia on tullut ulkomailta.

”Kyllä sitä hyvin vaikea on lähteä korvaamaan kotimaisilla asiakkailla, vaikka kaikkemme nyt teemme, jotta saisimme työpaikkoja pidettyä”, operatiivinen johtaja Rami Korhonen sanoo.

Korhonen muistuttaa, että Lapin matkailutulo tehdään nimenomaan talvella.

”Talvi on lyhyt ja se on kohta menetetty. Seuraavan kerran voimme saada tuloja seuraavana talvena.”

Iso kysymys on, kuinka toimijoiden verkosto saadaan pidettyä pystyssä romahduksen yli.

”Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa ei ole samanlaista palveluinfraa. Jos meillä verkosto romahtaa, olemme samassa kilpailuasetelmassa niiden kanssa. Voi olla, että ne pyyhkivät meistä ohi, koska siellä satsataan markkinointiin aivan eri tavalla”, sanoo Korhonen.

LAPIN matkailun toimijoista moni on sitä mieltä, että huolella valmisteltu ja terveysturvalliseksi arvioitu Matkailijan käytävä -konsepti heitettiin päätöksenteossa ö-mappiin.

Lapin sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri Markku Broas oli mukana, kun sairaanhoitopiirit konsultoivat konseptin suunnittelua, ja pitää sitä toimivana mallina tartuntojen ehkäisyssä.

”Testaus lähtömaassa on olennainen. Jos testi otetaan kaksi vuorokautta ennen lähtöä, siihen sisältyy aina riski, että kaikki tartunnat eivät näy. Toisaalta pienemmän ilmaantuvuuden alueilta tulevia ei testata ollenkaan, ja yhtä paljon tartuttavia henkilöitä voi tulla sieltäkin.”

Broas myöntää, ettei mallien kautta löydy absoluuttista totuutta maahantulovaiheen tartuntariskille.

”Tartuntatautitoimijana olisi helppo laittaa rajat kiinni, mutta samanaikaisesti se voi olla iso vahinko yhteiskunnalle. Meidän tehtävä on pyrkiä minimoimaan tartunnat niin, että yhteiskunta pyörii mahdollisimman normaalisti.”

Jos vaikkapa joulukuussa tulisi Lappiin 50 000 matkailijaa, testaustyömaa olisi valtavan suuri. Urakka vaatisi väistötiloja lentokentille, henkilökuntaa näytteenottoon, paljon laboratoriolaitteita.

Kätevintä olisi Broaksen mielestä hankkia pikatestauslaitteita.

”Niitä tosin on erittäin vaikea saada maailmalta. Jotta testausrumba saataisiin pyörimään, myös henkilökuntaa pitäisi nopeasti kouluttaa lisää esimerkiksi opiskelijoista.”

Kaikki järjestelyt pitäisi Broaksen mukaan aloittaa välittömästi ja selvittää niiden useita miljoonia euroja syövät rahoitusjärjestelyt.

Broas korostaa kasvomaskin käyttöä ja matkailijaryhmien pitämistä omissa kuplissaan.

”Jos maskia käytettäisiin oikeaoppisesti liikennevälineissä ja sisätiloissa, tartuntoja ei pitäisi tapahtua.”

HaliPuu-yrityksen Riitta Raekallio-Wunderink on löytänyt lohtua siitä, ettei vaikea tilanne johdu hänen omista virheistään.

HaliPuu-yrityksen Riitta Raekallio-Wunderink on löytänyt lohtua siitä, ettei vaikea tilanne johdu hänen omista virheistään.­KUVA: ANTTI J. LEINONEN

Kittilässä toimivan HaliPuun Riitta Raekallio-Wunderinkiä on uhkaavan asiakaskadon edellä lohduttanut ajatus siitä, ettei ikävä tilanne johdu omista virheistä.

HaliPuu on myynyt suomalaista outoutta kansainvälisille asiakkaille muutaman vuoden ajan. Puuhalauksen MM-kilpailuja, adoptoitavia puita ja riippumattohoitoa talvisessa metsässä – konsepti on herättänyt maailmalla suurta kiinnostusta.

”Meillä tilanne on sikäli hyvä, ettei yritykseen ole tarvinnut tehdä kalliita investointeja eikä ottaa lainaa. Monella perheyrityksellä on toisin. Suurin pelko on, että ihmisten elämäntyö kaatuu tähän ja ulkomaiset isot omistajat napsivat ne itselleen.”

Meeri Qvistiä ei lohduta tilanteessa mikään.

”Ovet sulkeutuvat, eikä missään tunnu olevan kahvoja, joihin tarttua. Kaikki vaikuttaa olevan pitkälti poliittista peliä. Se harmittaa.”

Oikaisu 20.9. kello 10.55: Koirien ruokintakulut ovat 300–500 euroa koiraa kohti vuodessa, ei kuukaudessa, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.

Kittiläläisen HaliPuu-yrityksen Steffan Wunderink keittää kahvia nuotiolla. Yritys tarjoaa etenkin ulkomaalaisille turistiryhmille elämyksiä metsässä.

Kittiläläisen HaliPuu-yrityksen Steffan Wunderink keittää kahvia nuotiolla. Yritys tarjoaa etenkin ulkomaalaisille turistiryhmille elämyksiä metsässä.­KUVA: ANTTI J. LEINONEN

Lähde: hs.fi