Thursday, 22 October 2020
Facebook
Twitter

Onnellisten saari: Hailuoto sai pienillä muutoksilla sairauspoissaolot laskuun ja säästi 350 000 euroa

Oulun edustalla sijaitseva Hailuoto on poikkeuksellinen paikka.

Se on Perämeren suurin saari ja kuuluisa valkeasta 149-vuotiaasta majakastaan.

Lomakaudella sen hiekkadyyneillä parveili turisteja ruuhkaksi asti, yrittäjien mielestä koronakesä oli kaikkien aikojen paras.

Mutta on Hailuodossa onnistuttu muussakin.

Saarella asuu tuhat ihmistä, joista joka kymmenes on töissä Hailuodon kunnalla.

Kuntaa vuodesta 2017 johtanut Aki Heiskanen on tehnyt tempun, josta moni työnantaja haaveilee. Hän käänsi etenkin mielenterveydestä johtuvat sairauslomat laskuun.

Säästöä syntyi 350 000 euroa ja samalla pelastui kunnan talous.

Koko maassa mielenterveydestä johtuvien sairauspäivärahojen (siirryt toiseen palveluun)saajat ovat lisääntyneet 43 prosenttia vuodesta 2016. Eniten poissaoloja (siirryt toiseen palveluun)on Pohjois-Pohjanmaalla, jossa Hailuoto sijaitsee.

Kuvassa on Hailuoto syyskuussa 2020.
“Hailuodon ihme” tehtiin ilman ulkoistuksia ja irtisanomisia. Antti J. Leinonen

Yhteiskunnalle sairauspoissaolot maksavat(siirryt toiseen palveluun) joka vuosi 3,5 miljardia, mielenterveydestä johtuvien poissaolojen osuus on siitä noin kolmannes. Jos mukaan lasketaan työkyvyttömyyseläkkeet, nousee työkyvyttömyyden hintalappu pitkälti yli 10 miljardin.

Koronavuonna kaikki sairauslomat, myös mielenterveyssyistä johtuvat, ovat vähentyneet(siirryt toiseen palveluun). Tilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, koska sairauslomaetuudet näkyvät Kelan rekisterissä jopa kuukausien viiveellä.

Pandemian aikana avun hakeminen matalan kynnyksen palveluista, kuten kriisipuhelimista, on noussut ennätystasolle. Neljän seinän sisällä voi siis pahimmassa tapauksesa tikittää mielenterveyden aikapommi.

Hailuodossa, jossa ei ole toistaiseksi ollut yhtään koronatapausta, kehitys on ollut päinvastaista.

Vielä kaksi vuotta sitten kunnan työntekijät sairastivat keskimäärin 26 kalenteripäivää, viime vuonna 19 ja tänä vuonna enää kuusi.

Henkilöstökulut ovat pienentyneet niin paljon, että kuluvana vuonna Hailuoto alittaa budjettinsa. Ja toisin kuin moni muu kunta, se ei koronan vuoksi lomauta ketään.

Kelan tilastojen valossa sairauslomien ja työllisyyden välillä vallitsee käänteinen kohtalonyhteys.

Kun työllisyys kasvaa, myös sairauslomat lisääntyvät. Silloin työpaikkoihin tulee enemmän osatyökykyisiä, jotka myös sairastavat enemmän.

Kun taloustilanne heikkenee ja työttömyys kasvaa, sairauslomat vähenevät.

Hailuodossa syntyi hyvän kierre. Miksi se onnistui?

Kunnanjohtajan mukaan mielenterveysperusteisten sairauslomien kasvu johtuu siitä, että työstä on kadonnut hallinnan tunne.

– Kun joku on poissa, työt kaatuvat jonkun toisen niskaan. Se rasittaa, ja pian hänkin uupuu. Sitten tarvitaan sijaisia, sanoo Heiskanen.

Tätä kehitystä vastaan Hailuodossa taistellaan kaikin tavoin.

Kuvassa on Maria-Theresa Vähäkangas koirineen Hailuodossa syyskuussa 2020.
Lähihoitaja Maria-Theresa Vähäkangas saa tehdä koiralenkin työajalla. “Se on mun juttu.” Antti J. Leinonen

“Metsässä ei tarvita kuonokoppaa – ei minulle eikä koirille”

Englanninvinttikoirat Piki ja Kupla pinkovat metsätietä kuin hurmoksessa.

Vanhusten kotihoidossa työskentelevä lähihoitaja Maria-Theresa Vähäkangas aloittaa päivänsä lenkillä, kuten lähes aina.

Viime vuonna Suomessa jäi mielenterveyssyistä ennenaikaiselle eläkkeelle yli 6000 ihmistä – se on kuusi kertaa Hailuodon kunnan asukasmäärä.

Vaaravyöhykkeessä ovat Vähäkankaan lailla kutsumusammateissa työskentelevät hoitajat, opettajat ja varhaiskasvattajat. Masennus runtelee etenkin nuoria, alle 35-vuotiaita naisia.

Vähäkangas ja muut Hailuodon kunnan työntekijät saavat käyttää tunnin työaikaa liikuntaan joka viikko. Lisäksi heillä on 75 euron arvoiset liikuntasetelit ja ilmainen kuntosali. Osa pääsi maksuttomalle kehonhallinnan kurssille.

Vähäkankaan liikunta-aika kuluu metsässä. Mukana ovat joko koirat, marjaämpäri tai lintukiikarit.

– Täällä ei tarvitse puhua, jos ei halua. Hälytin ei piippaa. Eikä tarvita kuonokoppaa (maskia), ei minulla eikä koirilla.

Tehyn jäsenille syyskuussa tehdyn kyselyn mukaan lähes puolet hoitajista pelkää työssään koronan aiheuttamia terveysriskejä. Vähäkangas ei kuulu heihin.

Vaikka Hailuodossa ei ole ollut vielä koronaa, tauti kurittaa henkisesti. Vanhusten luona käy vähemmän vieraita ja heillä on ihmisen ikävä. Sitä hoitajat paikkaavat parhaansa mukaan.

Vähäkangas on käyttänyt “kuonokoppaa” yli puoli vuotta jokaisessa työvuorossa. Hengitysilma maskin alla on hiilidioksidipitoisempaa ja se kostautuu iltaisin.

Kotona lima nousee kurkkuun. Yskittää.

– Olen huomannut, että maskien kemikaalit ärsyttävät ihoa. Työvuoron jälkeen olo on voimaton: jalat ja kädet väsyvät.

Vastapainoksi Hailuodossa voi onneksi liikkua merentuoksuisessa ilmassa.

Sen lisäksi kunnassa on keksitty muitakin keinoja lisätä työntekijöiden henkistä hyvinvointia.

“Olen itse vuoroni valinnut ja niiden takana seison”

Kaksivuorotyötä tekevä lähihoitaja Maria-Theresa Vähäkangas haluaa tehdä töitä kolme tai neljä päivää putkeen ja pitää sitten vapaata.

Työn pätkiminen antaa hänelle “pelimerkkejä jaksamiseen”.

Hailuodossa se on mahdollista, koska saarella pyritään eroon hierarkioista. Kunnan kaikki parikymmentä lähihoitajaa suunnittelevat omat työvuoronsa itse.

– Kun olen itse vuoroni valinnut, myös seison niiden takana. Se on voimaannuttava tunne.

Hailuodossa systeemi on ollut käytössä vuoden päivät. Jos hoitajilla on päällekkäisiä vapaatoiveita, he neuvottelevat niistä keskenään. Esimies saa eteensä valmiin ehdotuksen, jonka hän naputtelee järjestelmään.

Lopputuloksena on työvuorolista, johon kaikki ovat tyytyväisiä koska ovat voineet vaikuttaa siihen. Työterveyslaitoksen mukaan(siirryt toiseen palveluun) tämä on yksi tapa vähentää masennusoireita.

Samalla se asettaa työntekijät uuteen rooliin. Kunnanjohtaja Ali Heiskasen mukaan vastuu voi aluksi pelottaa. Hoitajillakaan listojen tekeminen ei mennyt heti niin kuin Strömsössä.

– Esimiehen pitää tehdä pohjatyötä. Ensin on saatava aikaan luottamus ja turvallisuuden tunne.

Vasta sitten alkaa tapahtua.

Kuvassa on Hailuoto syyskuussa 2020.
Liikunta, itselaaditut työvuorot ja hallinnan tunne – ne ovat Hailuodon muutoksen kulmakivet. Antti J. Leinonen

“Saan keskittyä täysillä omaan työhöni”

– Onks toi koivu? Eikun ananas, huutavat eskarilapset.

Kankaalla tömisevät pienet kumisaappaat. Mättäät ovat punaisenaan puolukoista ja kuusi pipopäätä ihmettelee polulle osuvaa tainta.

Hailuodossa lastentarhanopettajista ei ole pulaa, toisin kuin esimerkiksi Oulussa ja pääkaupunkiseudulla. Saarella ryhmäkoot ovat pieniä ja vastuuta on jakamassa työpari.

Mantereen puolella 20 vuotta työskennelleelle hailuotolaiselle Kaarina Taskiselle vakipaikka kotikunnassa oli onnenpotku: aiemmin hänellä meni työmatkoihin kolme tuntia, nyt kolme minuuttia.

Hailuodossa saa myös tehdä etätyötä, mikä on lastentarhanopettajalle luksusta. Monissa kunnissa opettajat tekevät suunnittelutyöt hälyn keskellä päiväkodissa. Hailuodossa osan viiden tunnin suunnittelusta voi tehdä kotona.

– Se aika käytetään oikeasti suunnitteluun eikä sitä ole kirjattu työvuorolistaan vain huvin vuoksi.

Lastentarhanopettajista moni miettii alan vaihtoa. Koska henkilökunnasta on vajausta etenkin iltapäivisin, koulutetut opettajat joutuvat tekemään lastenhoitajien töitä: jakamaan välipalaa, luuttuamaan lattioita ja tiskaamaan.

Hailuodossa näin ei Taskisen mukaan ole tapahtunut kertaakaan. Päinvastoin.

– Ei tarvitse miettiä, toteutuuko suunniteltu opetus tai onko aikuisia riittävästi ja lapsilla turvallista. Jokainen saa keskittyä omaan työhönsä ja tehdä sen hyvin.

Kuvassa on mies kuntosalilla Hailuodossa syyskuussa 2020.
Juha Taskinen on Kaarina Taskisen aviomies ja Hailuodon kunnalla kokkina. Hän treenaa kolme kertaa viikossa entiseen valtuustosaliin remontoidussa kuntosalissa.Antti J. Leinonen

”Esimiestyötä ei voi ulkoistaa työterveyslääkärille”

Hailuoto ei ole yksin. Työnantajat ja yksityiset terveyspalveluyritykset kehittelevät kilvan matalan kynnyksen palveluja työntekijöiden kasvaviin mielenterveysongelmiin.

Koronan aikana palvelujen kysyntä on moninkertaistunut.

Yksi edelläkävijöistä on Suomen suurin yksityinen työnantaja S-ryhmä, jonka työntekijät voivat ottaa vuorokauden ympäri yhteyttä Mielen chat -sovellukseen. Se kehitettiin alun perin S-ryhmän nuoria työntekijöitä varten yhdessä Terveystalon kanssa.

Nyt palvelua käyttää jo yli 200 000 Terveystalon työterveysasiakasta. Muun muassa kauppaketju Lidl ja turvallisuuspalveluja tarjoa Avarn Security ovat ostaneet sen työntekijöilleen.

Pandemian aikana kontaktien määrä kolminkertaistui aiemmasta, eniten yhteyttä ottavat naiset. Syitä ovat ahdistuneisuus, uupumus, stressi, ihmissuhteet, vanhemmuuden haasteet ja koronahuolet.

Monissa yrityksissä voi myös päästä työnantajan kustannuksella 10–20 kerran lyhytpsykoterapiaan. Terveystalon lääkärit ovat tänä vuonna kirjoittaneet lähetteitä psykoterapioihin kaksi kertaa enemmän kuin koko viime vuonna.

S-ryhmä on kuluneena vuonna käyttänyt terapioihin 170 000 euroa ja satsaus on tuonut sille suoraa säästöä yli 300 000 euroa vähentyneinä poissaoloina. Psykoterapian teho masennuksen hoidossa on Käypä hoito- suosituksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan vahva.

Hailuoto kulkee kuitenkin omia polkujaa.

Kunnan työntekijöitä työterveyspalveluista on riisuttu kaikki ylimääräinen. Heille kuuluvat vain ennaltaehkäisevät palvelut.

Käänne sairauspoissaoloissa on tehty pikkurahalla. Vaikka kunnanjohtaja on alkuperäiseltä ammatiltaan psykiatrinen sairaanhoitaja, hän kavahtaa työelämän mielenterveysongelmien lääketieteellistämistä.

– Työterveyslääkärille ei pidä ulkoistaa asioita, jotka kuuluvat esimiehelle.

Hänen reseptinsä poissaolojen vähentämiseen on yksinkertainen: ne vähenevät, kun työntekijä voi hyvin ja johtaminen on oikeudenmukaista.

Paljon sairastelleen kanssa nostetaan kissa pöydälle. Kysytään, johtuvatko poissaolot kotiasioista ja mitä niille voisi tehdä tehdä.

Perhetapaamisia, räätälöityjä ratkaisuja, vähemmän työtä. Myös osasairauspäiväraha tai puolipäiväeläke voivat tulla kysymykseen.

– Me haluamme pitää ihmiset töissä keinolla millä hyvänsä. Vaikka niin, että he tekevät lyhyempää päivää.

Kunnanisä elää niinkuin opettaa.

Hän irtautuu työasioista uppoutumalla johonkin ihan muuhun, esimerkiksi neulomiseen.

– Haluan opetella uusia asioita ja tehdä sellaista, mitä en olisi aiemmin voinut kuvitellakaan.

Kuvassa on Aki Heiskanen Hailuodossa syyskuussa 2020.
Kunnanjohtaja Aki Heiskanen on neulonut jo neljä perinteistä hailuotolaista villapaitaa. Antti J. Leinonen

Nyt työn alla on tikkurineule lapsenlapselle.

Tarina kertoo, että tikkuri neulotaan suurella sydämellä tärkeälle ihmiselle. Siksi sitä kutsutaan myös rakkausneuleeksi.

Lähde: Yle.fi