Thursday, 22 October 2020
Facebook
Twitter

Finnairin toimitusjohtaja matkustusrajoituksista: “Jos emme pian pysty lisäämään lentoja kuten kilpailijat, yhtiö pienenee pysyvästi”

Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner katselee harmissaan yhtiön pääkonttorin ylimmän kerroksen terassilta avautuvaa näkymää Helsinki-Vantaan kentälle.

Joka puolella kenttää näkyy pysäköityinä yhtiön koneita. Finnair käyttää laivastostaan nyt vain 25 konetta, moottorit huputettuna pysäköitynä on 36 konetta. Valtaosan lennoista hoitaa Finnairin osittain omistama Nordic Regional Airlines Oy, tutummin Norra.

Tällä hetkellä Finnair kuljettaa vain noin kymmenen prosenttia siitä matkustajamäärästä, joka sillä oli vuosi sitten. Ensi kevääseen mennessä yhtiön pitää päästä jälleen lentämään kilpailijoiden tahtiin, tai Finnair ei ehkä palaa entiselleen.

– Jos meillä on edelleen keväällä tiukemmat matkustusrajoitukset kuin muualla, menetämme pysyvästi markkinoita, jolloin Finnairista tulee nykyistä pienempi lentoyhtiö, sanoo Topi Manner.

Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner
Finnairin toimitusjohtajan Topi Mannerin mukaan lentoliikenne voisi Helsinki-Vantaalla nopeasti kolminkertaistua, jos Suomi ottaisi matkustusrajoituksissa käyttöön EU:n yhteiset suositukset.Mikko Ahmajärvi / Yle

Euroopassa kyse on lentoyhtiöille arvokkaista sloteista eli lähtö- ja saapumisajoista. Ruuhkaisille kentille on vaikea lisätä vuoroja, ja yhtiöille ainoa keino säilyttää jo myönnetyt slotit on lentää vähintään 80 prosenttia suunnitelluista vuoroista.

Koronapandemian takia EU:n komissio on perunut väliaikaisesti lentoyhtiöitä koskevan vaatimuksen(siirryt toiseen palveluun) slottien käyttämisestä. Päätös on voimassa maaliskuun loppuun asti(siirryt toiseen palveluun), jonka jälkeen käyttämättömiä aikoja aletaan jakaa niille yhtiöille, jotka lentävät.

Finnairin kannalta suuri tappio olisi slottien menettäminen Amsterdamin, Lontoon Heathrow’n, Frankfurtin ja Pariisin kaltaisilta kentiltä. Niiden kautta Finnair saa runsaasti kauttakulkumatkustajia Aasian lennoille.

– Jos verkostomme kapenee slottien menetysten takia Euroopassa, silloin menetämme matkustajavirtoja myös Aasian kaukoreiteiltä, harmittelee Manner.

Finnairin lentokonetta siirretään Helsinki-Vantaan lentoasemalla
Finnairin kaukoreiteistä jäljellä ovat lennot Tokioon, Souliin, Shanghaihin, Nanjingiin, Hongkongiin ja Bangkokiin. Mikko Ahmajärvi / Yle

EU:n yhteiset matkustusrajoitukset lentoliikenteeseen

Keski-Euroopan ilmatilassa lennetään tällä hetkellä noin puolet lennoista, joita operoitiin ennen koronapandemiaa. Poikkeuksen tekee Suomi, jossa lentäminen on vähentynyt peräti 80 prosenttia.

– Suomen matkustusrajoitukset ovat olleet Euroopan tiukimpia, ja siksi lennämme vähemmän kuin muut eurooppalaiset yhtiöt, selittää Topi Manner syytä lentojen vähäisyyteen.

Tosin myös Keski-Euroopassa lentäminen vähenee loppuvuodesta. Esimerkiksi Euroopan suurin lentoyhtiö Ryanair lensi syyskuussa vuoden takaiseen verrattuna noin puolet lennoista, mutta yhtiö on ilmoittanut leikkaavansa tarjontaa loppuvuodesta. Myös saksalainen Lufthansa arvioi, että sen paikkatarjonta vähenee loppuvuonna noin 30 prosenttiin edellisvuoden määrästä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

British Airwaysin ja Iberian omistavan IAG:n juuri eläköitynyt toimitusjohtaja Willie Walsh sanoi Eurocontrollin webinaarissa, että matkustajien luottamusta lentomatkustamiseen vähentää erityisesti epävarmuus kohdemaiden matkustusrajoituksista. Keski-Euroopassa lentojen määrää on voitu lisätä, kun yhä useammat maat ovat ottaneet käyttöön EU:n yhteiset suositukset(siirryt toiseen palveluun).

– Olennaisinta olisi, että myös Suomi siirtyisi matkustusrajoituksissa kokonaisuudessaan EU-komission linjalle, jolloin meille tulisi nykyisten punaisen ja vihreän lisäksi keltainen kategoria, sanoo Topi Manner.

Tuolloin ilman karanteenia Suomeen voisi matkustaa myös sellaisista maista, joissa on ollut alle 50 uutta koronatapausta 100 000 ihmistä kohden kahden viikon aikana.

– Tämä tarkoittaisi sitä, että myös riskimaista olisi mahdollista tulla Suomeen yhdellä testauksella. Kun testin tulos on negatiivinen, silloin myöskään karanteenia ei tarvittaisi, vaan matkustaminen olisi mahdollista turvallisesti.

Lentokoneita Helsinki-Vantaan lentokentällä
Finnair käyttää laivastostaan nyt vain 25 konetta, pitkäaikaisesti pysäköitynä on 36 konetta.Mikko Ahmajärvi / Yle

Helsinki-Vantaan lentoasemalla on testattu elokuun jälkeen yli 6 500 matkustajaa, joista noin prosentti on todettu koronapositiiviseksi. Lapissa hiljattain vierailleet elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) sanoivat, että hallitus kertoo pian matkailuun liittyvien matkailurajoitusten muutoksia.

– Matkailutoimiala on metsäteollisuuden kokoinen toimiala Suomessa, ja työllistää yli 140 000 ihmistä. Meidän on löydettävä keinot, joilla matkailuala selviää talven yli, muistuttaa Manner.

Jääkö Helsinki-Vantaan laajennus tarpeettomaksi

Kauttakulkumatkustuksen väheneminen johtaisi vuorojen harventamiseen tai pahimmillaan joidenkin kaukoreittien lopettamiseen kokonaan. Ennen koronapandemiaa Finnairin matkustajista 60 prosenttia oli muita kuin suomalaisia.

Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner on huolissaan siitä, että jääkö Helsinki-Vantaan lentoaseman miljardi euroa maksava laajennus silloin tarpeettomaksi, jos Suomen kautta tapahtuva lentomatkustus pysyvästi vähenee. Laajennuksen jälkeen kentän kautta pystyy kulkemaan vuodessa 30 miljoonaa matkustajaa, noin 10 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2019.

– Tammikuussa Helsinki-Vantaasta tuli Pohjoismaiden suurin lentokenttä kaukoliikenteen matkustajamäärissä mitattuna, kun ohitimme Kööpenhaminan. Meidän täytyy toimia oikein, jotta se on sitä myös pandemian jälkeen.

Helsinki-Vantaalle lentävistä yhtiöistä pelkästään Finnairin reittiverkostossa oli ennen koronapandemiaa 135 kohdetta, joista noin sata Euroopassa ja parikymmentä Aasiassa. Myös Pohjois-Amerikan ja Intian välisessä matkustuksessa Helsinki-Vantaan osuus oli kasvussa.

– Me keräämme matkustajat kaukolennoille suuresta määrästä eurooppalaisia kaupunkeja, ja verkoston ylläpitämiseen tarvitsemme eurooppalaisia ja aasialaisia matkustajia.

Helsinki-Vantaan lentoasema, rakennustyömaa
Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennus valmistuu vuonna 2023, jolloin otetaan käyttöön uusitut terminaali 2:n lähtöselvitys- ja matkatavaranluovutustilatTerhi Liimu / Yle

Matkustusrajoitusten höllentäminen kolminkertaistaisi lentomatkustamisen

Vielä syyskuussa Finnair lensi päivittäin hieman yli 80 lentoa, mutta matkustuksen vähentyessä lentojen määrää on vähennetty. Vuosi sitten päivittäisiä lentoja oli 350.

Aasian kohteista jäljellä ovat reitit Tokioon, Souliin, Shanghaihin, Nanjingiin, Hongkongiin ja Bangkokiin. Mutta eurooppalaisten vaihtomatkustajien puuttuessa lentojen täyttöaste on jäänyt Aasian reiteillä keskimäärin 18 prosenttiin. Poikkeuksen tekevät Shanghain ja Nanjingin reitit, joihin Kiina on rajoittanut kaikilta yhtiöiltä lentovuoroja, ja vähät vuorot lentävät täydempinä.

– Tällä hetkellä Aasian lentojen kulujen peittämiseksi tarvittava kassavirta tulee olennaisilta osin rahdin kuljettamisesta.

Finnairin torstaina 8.10. lentämät reitit kartalla
Finnair lentää tulevana talvena 75 matkustajalentoa päivässä, kun vuosi sitten lentoja oli 350.Samuli Huttunen / Yle

Mikäli lentomatkus elpyy loppuvuoden aikana matkustusrajoitusten höllentämisen myötä, Finnair harkitsee lentojen aloittamista uudelleen Japanin Osakaan.

– Tuolloin pääsisimme samalle tasolle, missä eurooppalaiset kilpailijat ovat nyt, ja matkustus nykytasoon voisi jopa kolminkertaistua, pohtii Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner.

Persianlahden maiden lentoyhtiöt vievät asiakkaita

Persianlahdella toimivat suuret lentoyhtiöt, kuten Emirates ja Qatar Airways ovat alkaneet palauttaa koronapandemian takia peruttuja reittejä.

Emirates lentää lokakuussa jo 31 kohteeseen Euroopassa, ja koko reittiverkostossa on 99 kohdetta. Qatar Airwaysista puolestaan tuli koronapandemian aikana ainakin väliaikaisesti maailman suurin lentoyhtiö reittitarjonnalla mitattuna. Loppuvuoden aikana yhtiö kertoo palauttavansa lennot 124 kohteeseen.

Eteläinen reitti Aasian ja Euroopan välillä kulkee Dubain ja Qatarin lentokenttien kautta. Juuri näillä reiteillä Persianlahden lentoyhtiöt vievät nyt markkinaosuuksia eurooppalaisilta ja aasialaisilta yhtiöiltä. Kilpailutilanne vaikuttaa myös Finnairin matkustajamääriin.

– Tämä on keskeinen kysymys meille, koska kilpailemme Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä paitsi eurooppalaisten yhtiöiden kanssa, myös Lähi-Idän yhtiöiden kanssa.

Finnair varautuu jo elpymisvaiheeseen – kestää vuosia

Osa lentoyhteyksistä Suomeen voi palautua nopeastikin, mikäli matkustusrajoitukset muuttuvat. Mutta Finnairissa arvioidaan, että matkustus alkaa lisääntyä enemmän vasta keväällä 2021.

– On tärkeää, että kaikki lennot ovat sellaisia, että niiden tuottama liikevaihto kattaa lennon aiheuttamat suorat kulut, eli henkilöstön palkat ja polttoainekulut, pohtii toimitusjohtaja Topi Manner.

Lentojen palautuminen vuoden 2019 tasolle tullee Finnairissa kestämään kolmisen vuotta. Osa eurooppalaisista yhtiöistä arvioi, että niillä palautumisvaihe voi kestää pidempäänkin. Lentoyhtiöiden kassat ovat tyhjiä koronapandemian pitkittyessä, ja tappiolliset reitit ovat suuri riski.

– Jos lentoyhtiö lisää kapasiteettia liian nopeasti suhteessa kysyntään, niin kassan ulosvirtaus kiihtyy ja lentoyhtiön taloudellinen tilanne heikkenee.

Lentoyhtiöt seuraavat tällä hetkellä hyvin tarkasti, mitä reittejä matkustajat hakevat eri varausjärjestelmistä, jotta liikenteen käynnistyessä uudelleen tarjolla olisivat oikeat yhteydet.

Mutta mikä tuo lopullisesti matkustajille luottamuksen matkustamisen turvallisuuteen ja sen myötä halun matkustaa jälleen?

– Laajasti jakelussa oleva toimiva rokote tai vaihtoehtoisesti toimiva lääkitys, pohtii Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner.

Lähde: Yle.fi