Friday, 23 October 2020
Facebook
Twitter

Pomot käyttävät työmatkoihin enemmän aikaa kuin duunarit – etätyöt tasasivat työmatkat

Työntekijä asuu useimmiten lähempänä työpaikkaansa kuin pomonsa.

Etenkin pääkaupunkiseudulla erot ovat isoja. Näin voi päätellä Tilastokeskuksen vuoden 2019 tilastoista.

Suomalaisten keskimääräinen työmatka-aika on 23 minuuttia.

Tarkkaanottaen tilastot kertovat, että palkansaajista ylemmät toimihenkilöt tekevät keskimääräisesti pidempiä työmatkoja (26 min) kuin alemmat toimihenkilöt ja työntekijät (23 min).

– Ylemmät toimihenkilöt tekevät pidempiä työmatkoja kuin työntekijät, summaa yliaktuaari *Jere Immonen *Tilastokeskuksesta.

Työmatkan kesto sosioekonomisen aseman mukaan
Samuli Huttunen / Yle

Joka kolmas pääsee kymmenessä minuutissa töihin – tai nopeammin

Lähes joka kolmas työntekijä on töissä viimeistään kymmenen minuutin kuluttua siitä, kun lähtee kotiovelta.

Ylemmistä toimihenkilöistä alle kymmenen minuutin työmatkaan pääsee vain 21 prosenttia.

Ylemmistä toimihenkilöistä neljännes tekee yli puolituntisia työmatkoja, kun vastaava osuus työntekijöistä ja alemmista toimihenkilöistä on noin viidennes.

Palkansaajien työmatkojen kesto
Samuli Huttunen / Yle

Pisimmät työmatkat Uudellamaalla

Maailmalla nyrkkisääntönä on usein se, että mitä suurempi kaupunki, sitä pidemmät työmatkat.

Lontoo, Shanghai, Los Angeles ja Tokio tunnetaan pitkistä työmatkoista.

Suomessa pisimmät työmatkat ovat pääkaupunkiseudulla, tai oikeastaan pääkaupunkiseudun ympäristössä Uudellamaalla.

– Pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Uudenmaan työmatkat asettui keskiarvoltaan jopa yli 30 minuuttiin, Tilastokeskuksen Jere Immonen kertoo.

Selitys on siinä, että töissä käydään kaupungeissa, mutta väestö levittäytyy niiden ulkopuolelle.

Lähes kaikki Uudenmaan alueet ovat kiinteässä yhteydessä suurempiin kaupunkeihin, työssäkäyntialueet ovat laajemmat kuin muualla Suomessa ja pendelöinti yleisempää.

Siinä missä työmatkaan käytetty mediaaniaika vaihtelee muissa maakunnissa 11–20 minuutin välillä, se asettuu pääkaupunkiseudulla asuvilla 21–25 minuuttiin ja muualla Uudellamaalla 26–30 minuuttiin.

– Muualla Suomessa työmatkat ovat melkoisen tasaisia. Tampereen seudulla, ison kaupungin luona hieman pitenevät, mutta sielläkin. Isojen kaupunkien ympärillä työmatkat ovat pidempiä, Immonen kertoo.

Asiantuntijat pendelöivät töihin kaupungista toiseen

Tilastokeskuksen aiempien työssäkäyntitilaston tietojen mukaan oman paikkakuntansa ulkopuolella käyvät töissä erityisen paljon asiantuntija-ammateissa työskentelevät.

Erityisasiantuntijoista 185 000 ja asiantuntijoista 165 000 henkilöä kävi töissä oman asuinkuntansa ulkopuolella vuonna 2017. Erityisasiantuntijoita oli eniten, noin 23,5 prosenttia kaikista pendelöijistä, kun asiantuntijoita heistä oli noin 21,0 prosenttia.

Vähintään 100 000 työpaikan kaupungeista Helsinkiin, Espooseen ja Tampereelle pendelöi eniten systeemityön erityisasiantuntijoita, Vantaalle pendelöi eniten myyjiä ja kauppiaita ja Turkuun pendelöi eniten sairaanhoitajia ja kätilöitä.

Kaikkein yleisimmin kaupungin ulkopuolelta käytiin töissä Helsingissä, yhteensä 158 500 pendelöijää. Eniten työpaikkoja omaavista kaupungeista, joissa oli työpaikkoja 100 000, kaupunkiin sisäänpäin pendelöijien osuus kaupungin kaikista työpaikoista oli suurinta Vantaalla, 58,1 prosenttia.

Muissa kaupungeissa vastaavat osuudet olivat: Espoossa 47,1 prosenttia, Helsingissä 39,9 prosenttia, Turussa 38,2 prosenttia ja Tampereella 35,2 prosenttia. Näihin viiteen kaupunkiin pendelöitiin myös määrällisesti kaikkein eniten.

Suunnittelija Elina Mikkelä Tilastokeskuksen väestö ja elinolotilastot -yksikössä kertoo, että tässä tilastossa pendelöinnillä tarkoitetaan sitä että asuinkunta ja työssäkäyntikunta on eri. Laajasti pendelöinnillä (sukkuloinnilla) tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinalueen ulkopuolella.

Korona tasoitti työmatkoihin kuluvaa aikaa

Etätyö on tasoittanut työmatkaan kuluvaa aikaa. Ylemmät toimihenkilöt ja toimihenkilöt kun tekevät työntekijöitä enemmän etätöitä.

– Vuoden 2018 työolotutkimuksessa on huomattu, että etätyö on sosioekonomisen aseman mukaan jakautunutta, Jere Immonen muistuttaa.

Paremmin toimeentulevat tekevät enemmän etätöitä.

Poikkeusvuosi on tehnyt etätyöt mahdolliseksi aiempaa useammalle.

Työvoima­tutkimuksen mukaan esimerkiksi toukokuussa 2020 kotona työskenteli säännöllisesti 36 prosenttia ja vähintään silloin tällöin 48 prosenttia työllisistä. Aiemman tiedon valossa on oletettavaa, että tämä joukko on sosio­ekonomiselta asemaltaan painottunut etenkin ylempiin mutta myös alempiin toimihenkilöihin.

Vuoden 2018 työolotutkimuksen mukaan 59 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä teki etätöitä ja yli puolella (52 prosenttia ) niistä, jotka eivät tehneet, olisi siihen mahdollisuus.

Alemmista toimihenkilöistä etätöitä teki 22 prosenttia ja työntekijöistä 3 prosenttia.

Ihmisiä odottamassa bussia Mannerheimintiellä.
Kohta työmatkailu saattaa olla taas tätä. Talvi tulee. Kuvassa ihmisiä odottamassa bussia Mannerheimintiellä.Derrick Frilund / Yle

Suomalaiset työmatkat Euroopan keskitasoa

Suomessa työmatkat ovat eurooppalaista keskitasoa, ainakin OECD:n vuoden 2015 tilastojen mukaan. Yhdysvalloissa työmatkat ovat selvästi lyhyempiä kuin keskimäärin Euroopassa, esimerkiksi Kiinassa taas pidempiä(siirryt toiseen palveluun).

Samaa kertovat tuoreet Eurofoundin kootut tilastot.(siirryt toiseen palveluun) Eurofound on Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö.

– Kun vertaa luokiteltuja työmatkoja niin Suomi on aikalailla EU:n keskitasoa. Hieman enemmän meillä on alle puolen tunnin jääviä työmatkoja, kuin EU:ssa keskimäärin. Kaikkein pisimpiä, yli tunnin mittaisia työmatkoja on suhteellisesti vähemmän täällä, Jere Immonen sanoo.

Euroopan unionissa alle 14 minuutin työmatkoja on 28 prosentilla työssäkyvistä, 15-29 minuuttia matkaan käyttää 32 prosenttia. Ja 29-44 minuutin työmatka on 20 prosentilla väestä. Yli tunnin matka on yhdeksällä prosentilla EU:n työntekijöistä – työmatkaa ei lainkaan viidellä prosentilla.

Vuoden 2019 työvoimatutkimuksen lisäosassa kysyttiin yhtenä työaika­järjestelyjen osa-alueena työllisten yhdensuuntaisten työmatkojen pituuksista. Tutkimukseen vastasi noin 11 200 henkilöä eri ikäryhmän, alueen ja sukupuolen mukaan. Tulokset on yleistetty koskemaan Suomessa vakinaisesti vuonna 2019 asuvia 15–74-vuotiaita työllisiä.

Lähde: Yle.fi