Friday, 23 October 2020
Facebook
Twitter

Osa Lapin matkailuyrittäjistä on jo heittänyt kirveen kaivoon tulevan talven osalta: ”Ulkomaisia matkailijoita ei käytännössä ole tulossa”

TALVI on jo ulkomaalaisten matkailijoiden osalta menetetty.

Näin ajattelee yhä useampi Lapin matkailuyrittäjistä. Koronarajoituksista johtuen on epäselvää, miltä alueilta Suomeen saa tulevana talvena matkustaa.

Se näkyy nyt selvästi ulkomaisten asiakkaiden perumina matkoina. Esimerkiksi Pohjois-Lapin Saariselällä varaudutaan jo siihen, ettei ulkomaalaisia vieraita tule ollenkaan.

”Vaikka kotimaisten matkailijoiden määrä kaksinkertaistuisi, ei se riitä paikkaamaan ulkomaalaisten turistien jättämää aukkoa”, sanoo Ski Saariselän toimitusjohtaja Jarmo Katajamaa.

Hallitus on valmistelemassa uusia matkustusohjeita, jotka mahdollistaisivat HS:n tietojen mukaan matkustuksen ilman useita päiviä kestävää karanteenia.

Sen sijaan matkustajat testattaisiin koronaviruksen varalta lähtömaissaan, ja yli kolme vuorokautta oleskelevilta vaadittaisiin lisäksi toinen koronatesti Suomessa.

Muutos astuisi voimaan 23. marraskuuta, kun nykyiset Schengen-maita koskevat matkustusrajoitukset loppuvat.

HS kysyi kolmelta suurelta Lapin matkailuyhtiöltä, miten ulkomaalaisten asiakkaiden puute vaikuttaisi alueen talouteen.

Yrityksissä ajatellaan laajasti, ettei uusista ohjeista ole talven matkailun pelastajiksi. Esimerkiksi Saariselällä matkailukeskuksen yritystoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 70 miljoonaa euroa vuonna 2019.

”Meillä on koko vuonna ulkomaalaisten asiakkaiden osuus 61 prosenttia, ja talvikuukausina osuus nousee yli 70 prosenttiin. Puhutaan merkittävistä liiketaloudellisista vaikutuksista”, sanoo toimitusjohtaja Marja Kumpuniemi Inari-Saariselkä matkailun alueorganisaatiosta, joka edustaa Pohjois-Lapissa noin 100 matkailuyritystä.

Kun mukaan lasketaan koko Pohjois-Lapin matkailualue, johon kuuluu lisäksi Inari ja Utsjoki, puhutaan noin sadan miljoonan euron liiketoiminnasta.

Kumpuniemi ei halua antaa tarkkaa arviota mahdollisten taloudellisten menetysten määrästä, mutta vahvistaa, että kokoluokka on luultavasti useita kymmeniä miljoonia euroja.

Se on iso summa Pohjois-Lapille, jonka elinkeinorakenteesta yli 80 prosenttia on rakentunut palveluteollisuuden ympärille.

KOLARISSA sijaitsevalla Ylläksellä ulkomaalaisia on tavallisesti hieman alle puolet asiakkaista. Isoimman ryhmän muodostavat britit, joita on noin 14 prosenttia.

Seuraavana tulevat Ranska ja Sveitsi kahdeksalla prosentilla sekä Saksa ja Hollanti neljällä prosentilla. Joukossa on myös uusia, nousevia markkina-alueita, kuten Belgia.

Esimerkiksi jo yksin brittituristien pois jääminen kurittaisi rajusti matkailuyrityksiä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan reilut 90 miljoonaa euroa kaudella 2019.

YLLÄKSELLÄ ei vielä haluta julistaa, että ulkomaalaisia ei tänä talvena Länsi-Lapissa nähdä.

”Emme halua esittää arvioita ennen kuin pelisäännöt ovat selvillä. Vielä on mahdollista saada kansainvälistä liiketoimintaa”, sanoo Visit Ylläksen toimitusjohtaja Janne-Juhani Haarma.

Hänen mukaansa ulkomaiset asiakkaat voidaan vielä houkutella Lappiin, jos ohjeet ovat kohtuullisen selvät. Lisäksi hyvin sujunut kesä ja syksy antaa toivoa, etteivät pahimmat odotukset toteudu talvikaudella.

”Kun ajattelee asiaa kansainvälisen matkailijan silmin, niin moni heistä elää suurkaupungeissa, joihin koronapandemia on vaikuttanut rajusti. Jos heidän on mahdollista matkustaa, on motivaatio siihen korkealla. Tätä tukevat myös useat kansainväliset selvitykset”, Haarma sanoo.

Toisaalta Ylläksellä tiedetään, että turistien puute iskee yrityksiin vaihtelevalla voimakkuudella riippuen niiden toimialoista. Esimerkiksi moottorikelkkasafarit, poroajelut ja koiravaljakkotoiminta ovat vahvasti ulkomaisten asiakkaiden varassa.

Haarman mukaan kansainvälisten asiakkaiden suurin merkitys on siinä, että he liikkuvat myös silloin, kun suomalaiset eivät lomaile. Yritysten näkökulmasta se tarkoittaa, että kassavirta jakautuu tasaisemmin läpi talvikauden.

KITTILÄSSÄ sijaitseva Levi tunnetaan kohteena, joka houkuttelee laajasti matkailijoita Suomesta ja maailmalta. Tilastokeskuksen mukaan alueen matkailuyritysten liikevaihto oli 117 miljoonaa euroa vuonna 2019.

Yritystukiin ja aluekehitykseen keskittyvän Leader Tunturi-Lappi -yhdistyksen mukaan matkailun välittömät vaikutukset olivat Kittilässä jopa vajaat 150 miljoonaa euroa jo vuonna 2017.

Levitunturin ympärille rakentunut yritystoiminta työllistää myös huomattavan määrän paikallisia ja kausityöläisiä. Nyt ensi talvi näyttää vaikealta.

”Arvio on, että menetämme noin 65 miljoonaa euroa liikevaihtoa”, sanoo toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari Visit Levi -yhtiöstä.

Hän muistuttaa, että ulkomaisten turistien kulutus on jopa 70 prosenttia alueen matkailutuloista. Tavallisesti Leville saapuvien turistien liikkeet noudattavat tiettyä vuosikiertoa: joulukuussa paikalle saavutaan Britanniasta, tammikuussa taas Venäjältä ja Ukrainasta.

Nyt monet ensi talvelle varatuista tilauslennoista on peruttu.

KOTIMAANMATKAILUN kasvu on näkynyt myös Levillä, ja joukossa on ollut paljon omatoimimatkailijoita, kuten pariskuntia, nuoria perheitä ja yksin matkustavia.

Sen sijaan ryhmämatkailun myynti on tippunut rajusti.

”Jo kesällä peruttiin kaikki saksalaisten bussimatkat. Visit Levin myynnistä on tavallisesti 80 prosenttia ryhmämyyntiä, joten esimerkiksi kotimaisten yritysryhmien puuttumisella on dramaattinen vaikutus”, Kivisaari sanoo.

Myös hän penää hallitukselta selkeämpiä linjauksia, mutta epäilee silti, voiko talven turistivirtoja enää uusilla testauskäytännöillä palauttaa.

”Kyllä tilanne on se, että ulkomaisia matkailijoita ei käytännössä ole tulossa epäselvien matkustusrajoitusten vuoksi”, Kivisaari sanoo.

Lähde: hs.fi