Thursday, 3 December 2020
Facebook
Twitter

Maksaisitko sinä vaellusreitin kulkemisesta tai tulipaikan käytöstä? Kansallispuiston kävijämäärä kasvoi, mutta se ei näy luontoyrittäjän tuloissa

Vaikka Ilomantsissa sijaisevan Petkeljärven kansallispuiston kävijämäärät nousivat tammi–heinäkuussa 69 prosenttia aikaisemmasta vuodesta, ei Petkeljärvi Centerin yrittäjä Nina Tähti huomannut muutosta liiketoiminnassaan.

Majoituskapasiteetti ei ole kasvanut ja puolta kahvilapaikoista jouduttiin pitämään rajoitusten takia suljettuna.

Koska majoitusyrittäjille annettiin tiukat, esimerkiksi siivousta koskevat hygieniamääräykset, yrittäjälle tuli kolme kertaa enemmän töitä. Kuitenkaan työstä ei saa kolme kertaa enemmän korvausta.

Tähden pyörittämä leirintäalue sijaitsee kansallispuiston reittien kupeessa. Suomalaiset matkailijat ovat mieltäneet leirintäalueen käytön ilmaiseksi. Näin ei kuitenkaan ole.

– Kansallispuisto ja retkeilykeskus automaattisesti mielletään Metsähallituksen kohteeksi. Mielletään, että leirintäalueen käyttö olisi ilmaista, että se olisi verorahoilla rahoitettua toimintaa. Nykyään monet retkeilykeskukset ovat yrittäjävetoisia, sanoo Tähti.

Nina Tähti, yrittäjä, Petkeljärvi Center
Petkeljärven kansallsipuiston yrittäjä Nina Tähti suunnittelee ensi vuodelle pyöräreittejä.Ari Haimakainen / Yle

Yrittäjä Päivi Lehtinen Koihu Advetures -yrityksestä sanoo, että haluttomuus maksaa luontomatkailusta liittyy suomalaisten luontosuhteeseen – lapsuudesta asti ilmaiset asiat tuntuvat itsestään selviltä.

Yhä useammassa luontokohteessa palveluista vastaavat yrittäjät valtion sijaan, joten jatkossa maksuja muodostuu useammasta asiasta. Olisitko sinä valmis maksamaan vaellusreitin kulkemisesta tai tulipaikan käytöstä?

Matti Jokisalo, Vantaa
Vantaalainen Matti Salojoki retkeili Petkeljärven kansallispuistossa.Ari Haimakainen / Yle

Asiakas rakastaa puhtautta ja terveellisyyttä

Petkeljärvellä matkaillut helsinkiläinen Tuulia Malinen sanoo, että hän on valmis maksamaan aktiviteeteista samalla tavalla kuin ulkomailla matkaillessa. Esimerkiksi välinevuokraus kiinnostaa häntä luontoreissulla. Vessa ja peseytymismahdollisuudet on hänen mielestään hyvä olla käytössä ilmaiseksi.

–Katsoin ennen matkalle lähtemistä, että Petkeljärvellä voi käyttää yleisiä vessoja ja suihkuja ilmaiseksi tai pienellä korvauksella, hän sanoo.

Vantaalainen Matti Jokisalo ja kiihtelysvaaralainen Niina Vatanen ovat valmiita maksamaan siitä, kohteessa on puhdasta ja turvallista olla.

– Ei tarvitse jatkuvasti miettiä, onko se virus täällä, Jokisalo sanoo.

Luonnonvarakeskus Luke arvioi, että jatkossa ihmiset haluavat matkustaa paikoissa, joissa ei ole vaaraa saada tauteja, joissa korostuu trendikäs terveydestä huolehtiminen ja jonne pääsee muilla keinoilla kuin lentäen. Ihmiset kiintyvät entistä enemmän kotinsa lähialueeseen ja kotimaahansa, koska lentäminen todennäköisesti kallistuu, Luke arvioi.

Niina Vatanen, Kiihtelysvaara
Kiihtelysvaaralainen Niina Vatanen viihtyy kansallispuistossa. Kotoa Petkeljärvelle on lyhyt matka.Ari Haimakainen / Yle

Virtuaalimatkalle Ilomantsiin?

Luken tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen sanoo, että yritysten täytyy kehittää uusia palveluita. Virtuaalimatkalla asiakas voisi esimerkiksi verkkokaupan kautta ostaa matkan Ilomantsiin luontoon, laavulle ja melontamatkalle – poistumatta kotoa.

–Kannattaisi keskittyä kotimaisen luontomatkailukysynnän hyödyntämiseen, virtuaalimatkailun ja muiden digitaalisten palvelujen mahdollisuuksiin ja sopivien palvelujen kehittämiseen eri kohderyhmille, kuten etätyöhön sekä sosiaali- ja terveysalalle palveluiksi, sanoo Tyrväinen.

Koska matkailu toimii pääosin pienyritysten varassa, alalle tarvitaan julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämisrahaa, arvioi Luke. Luontomatkailun kehittäminen lisää matkailualan kilpailukykyä.

Petkeljärvi Center, päärakennus
Petkeljärven retkeilykeskus tarjoaa muun muassa majoitus- ja kahvilapalveluja.Ari Haimakainen / Yle

18–35-vuotiaat innokkaimpia

Kiinnostuneimpia matkailusta ovat 18–35-vuotiaat, sanoo Suomalaisen matkailun Suoma ry :n toiminnanjohtaja Hannu Komu.

He hakevat elämyksiä ja aktiviteetteja: esimerkiksi sup-lautailu, luontosafarit tai maastopöyräily kiinnostavat nuoria ikäluokkia.

Komun mukaan harva matkailija lähtee matkalle yhden yrityksen perässä, vaan alueelta pitää löytyä kokonaisuus aktiviteeteista, majoituksesta, viihtymisestä ja ruokailusta.

Yrityksen pitää markkinoida alueellaan riittävän voimakkaasti. Lisäksi palvelu täytyy paketoida ostettavaan muotoon. Esimerkkinä Komu mainitsee Hotelli Punkaharjun sieniretket ja sieniviikonloput, jotka ovat olleet suosittuja.

Tänä kesänä ovat onnistuneet ne matkailualueet, jotka ovat lähteneet rohkeasti markkinoille. Huonosti menestyneet yritykset ovat eläneet koronarajoitusten varjossa.

–Menestyneet yritykset ovat saavuttaneet uutta kotimaanmatkailupotentiaalia. Meillä on kotimaassa ihmisryhmä, joka ei tunne kotimaan matkailupalveluita.

Sopiva reittimaksu auttaa palveluissa

Yrittäjä Päivi Lehtinen sanoo, että koronan aikana on jo tehty suomalaisille sopivampia tuotteita. Suomalaiset viipvät alueella yleensä lyhyemmän aikaa ja ovat kiinnostuneita lyhyemmistä aktiviteeteista, kuten muutaman tunnin vaelluksista.

–On tarvinnut tuunata matkoja lyhyemmiksi suomalaisten tarpeisiin. Alueella mökkeilevät haluavat lyhyitä päivämatkoja, Lahtinen sanoo.

Selkeät verkkosivut ovat ehdottomat yrityksen menestyksen kannalta. Ilomantsin alueella matkailuyhdistys markkinoi yrityksiä isona ryhmänä.

–Yrittäjän pitää miettiä, kuinka voidaan rikastaa asiakkaan kokemusta. Välinevuokrauksesta ja kanooteista maksamista ei kukaan kyseenalaista. Esimerkiksi kalastus on sellainen harrastus, josta ollaan valmiita maksamaan, sanoo Ilomantsin matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Eero Tuomisto.

Tuomisto kehottaa Metsähallitusta ja yrittäjiä asettamaan rohkeasti vapaaehtoisen reittimaksun reiteille. Maksun tuotto käytettäisiin palvelujen, kuten vessojen ja tulipaikkojen ylläpitoon. Jo nyt monilla Metsähallituksen alueilla reittien kunnostus on lopetettu, koska rahaa ei ole.

– Uskon, että tällaisesta asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Samoin hiihtoladuilla kerätään korvaus, jotta päästään hiihtämään hoidettua latua, Tuomisto sanoo.

Lähde: Yle.fi