Thursday, 3 December 2020
Facebook
Twitter

Uusi laskelma julki: näin sähkönsiirtoyhtiöt tienasivat ”oikeasti”

Sähköverkkoyhtiöt saivat veloittaa asiakkailta viime vuoden palveluista runsaat 480 miljoonaa euroa enemmän nykykäytännön perusteella, jossa Energiavirasto oikaisee lukuja, kuin jos malli perustuisi yhtiöiden todellisiin tilinpäätöslukuihin.

Luku sisältää arvioidun 190 miljoonan euron alijäämän, jota yhtiöt saavat veloittaa tulevina vuosina.

Kokonaissumma oli 18 prosenttia asiakasmyynnin liikevaihdosta. Näin paljon enemmän asiakkailta siis veloitettiin nykyisen sääntelyjärjestelmän takia.

Energiavirasto käyttää valvonnassa tiettyjä laskennallisia arvoja kohtuullisen tuoton ja investointien laskennassa, ei yhtiöiden todellisia taselukuja.

Todellisista tilinpäätöksistä laskettuna niin kutsuttu sijoitetun pääoman tuotto oli 12 prosenttia, alijäämä mukaan lukien. Se oli lähes kaksinkertainen verrattuna Energiaviraston laskemaan kohtuulliseen tuottoasteeseen eli 6,2 prosenttiin nähden.

Tiedot käyvät ilmi perjantaina julkaistavista konsulttiyhtiö Bastiat Consultingin tuottolaskelmista ja asiakasveloituksista, jotka se teki Suomen Sähkönkäyttäjät ry:lle (Elfille). Laskelmat laati konsultti, ekonomisti Roger Wessman.

Elfi on teollisuuden, kaupan ja palvelualan sähkönkäyttäjien edunvalvojajärjestö, jonka osuus Suomen vuosittaisesta sähkönkäytöstä on noin viidesosa.

Elfin toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen sanoi Taloussanomille, että pelkona on, että sähkömarkkinalain uudistuksessa ei puututakaan siirtoyhtiöiden kohtuuttoman korkeaan tuottoon vaan vain seurauksiin eli hintoihin.

”Kyse on maksajien rahoista”

Hallitus valmistelee lakiuudistusta, jonka on tarkoitus tulla eduskunnan käsittelyyn marraskuussa. Samaan aikaan kritiikki lakimuutoksen puutteista on kasvanut, ja arvostelijat käyvät vääntöä poliittisten päättäjien suuntaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö ajaa lakiuudistusta, ja muutoksille on sinänsä laaja yleinen tuki. Hallituksen esityksessä korotuskatto laskee nykyisestä, ja Energiavirastolle annetaan parempi mahdollisuus valvoa, ettei sähköverkkoihin yli-investoida.

– Maksajilla on oikeus kysyä, mikä merkitys kohtuullisen tuoton arvolla on, kun 87 siirtoyhtiöstä 69 ylitti sen vuonna 2019? Kyse on maksajien rahoista ja siitä, ettei kohtuullisuus nykyisessä regulaatiossa toteudu. Kohtuullisuus, jolla on ollut keskeinen rooli lain valmistelussa, loistaa poissaolollaan, Kuokkanen toteaa Elfin kannanotossa.

Vastaavia muhkeita tuottolukuja on aiemmin laskenut vuoden 2018 osalta myös LUT:n (Lappeenrannan teknillisen yliopisto) strategisen rahoituksen professori Mikael Collan, joka on vastikään nimitetty Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajaksi.

Myös Collan moittii lakiesitystä riittämättömäksi ja ihmettelee temin ja Energiaviraston haluttomuutta uudistaa laskentamallia siten, että se purisi aidosti isoihin tuottoihin.

– Tässä lakiesityksessä on sellainen piirre, että se vain vyöryttää kustannuksia tulevaisuudessa maksettaviksi. Siinähän ei oteta voimakkaasti kantaa siihen, että kohtuullisen tuoton laskentaperusteet muuttuisivat.

Energiavirasto on todennut, että kokonaisuudessaan valvontamenetelmät ovat toimineet tarkoituksenmukaisella tavalla. Toimitusvarmuus on viime vuosina parantunut merkittävästi, ja siirtohinnat ovat Suomessa yhä kohtuutasolla.

Wessmanin laskelmassa oleva 480 miljoonaa euroa ei vielä ota huomioon, että Energiaviraston laskema kohtuullinen tuottoaste on myös perusteettoman korkea. Käyttämällä kohtuullisen tuoton laskennassa tilinpäätöksen mukaisia painoja omalle ja vieraalle pääomalle kohtuullinen tuotto olisi ainoastaan 4,77 prosenttia 6,2 prosentin sijaan.

Jo tämä muutos alentaisi sallittua tulosta, eli asiakasveloitusta, 225 miljoonaa euroa.

Uudessa laskelmassa vuonna 2019 sähköverkkoyhtiöiden yhteenlaskettu liikevoitto oli 793,3 miljoonaa euroa. Se oli 291,6 miljoonaa suurempi kuin summa, jossa sallittua tuottoa laskettaisiin todellisista tilinpäätösluvuista.

Katso alla yhtiökohtainen lista siirtoyhtiöiden oman pääoman tuotoista viime vuonna.

Wessmanin mukaan sääntelymalli salli käytännössä yhtiöille kohtuullista tuottoastetta korkeampaa tuottoa sijoitetulle pääomalle. Arvio siitä, onko yrityksen tekemä tulos kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle, tehdään monella tavalla oikaistun pääoman ja tuloksen perusteella.

Vuodelle 2019 Energiavirasto ei ole vielä julkaissut omaa laskelmaa oikaistusta tilinpäätöksestä. Viime vuosina verkkoyhtiöiden tulokset ovat olleet pääosin sallittua pienempiä, jolloin yhtiöille syntyi alijäämää. Nykyisen sääntelyn mukaan yhtiöt saavat tulevina vuosina veloittaa alijäämät asiakkailta ja tehdä korkeampaa tulosta kuin mitä sääntely muuten sallisi.

Lähde: taloussanomat.fi