Thursday, 3 December 2020
Facebook
Twitter

Vuoden matkailuyritys on kasvanut jo 362 vuotta – “Jatkuvasti rakennetaan ja liikutaan 60 metriä per sukupolvi Saimaalle päin”

“Olen aina nähnyt pitkän ajan vision siitä, minkälainen Järvisydän olisi valmiina. En elä hetkessä enkä katso uutisia, en mieti laskukausia, näen vain nousukauden.”

Teksti voisi olla runoilijan kynästä, mutta on hotellinpitäjän Markus Heiskasen.

Hän jatkaa Rantasalmella 1658 alkanutta perheyritystä jo 11. polvessa. Paikka alkoi tuolloin kestikievarina, kun Venäjän tsaari ja Ruotsin kuningas sopivat Suomen halki menevistä Karjalan viittateistä. Teillä piti olla hevosille vaihtopaikat 30 kilometrin syöttövälein ja ihmisille krouvit ja kestikievarit.

Myös Heiskasen esi-isä sai 600 hehtaaria, tosin kiitoksena hyvästä sotilaspalveluksesta, mutta ehtona oli niinikään pitää kestikievaria. Alue oli maatalouden kannalta hankalaa, suorastaan hylkymaata, kallioineen ja suurien korkeuseroineen.

Kievaria ei enää ole, mutta sitäkin hulppeampi kylpylä- ja majoituskompleksi. Ensimmäiset mökit rakennettiin tähän Saimaan rantaan Haukivedelle 1980-luvulla, ja viereen on sittemmin ja etenkin Markus Heiskasen vuonna 2005 alkaneella aikakaudella noussut paljon muuta, pelkästään 2017 vuodesta eteenpäin hotelli, kylpylä, lasikattoisia mökkejä ja kelomökkejä.

Järvisydän palkittiin keväällä tämän vuoden parhaana kotimaisena matkailukohteena Kotimaan Matkailumessujen yhteydessä.

”Palkinto osui juuri oikeaan aikaan, Heiskanen kiittelee.

”Tämän vuoden piti olla meille kansainvälisen matkustamisen läpimurtovuosi, mutta yhdessä yössä ulkomaisista matkailojoista katosi 60 prosenttia. Yhtään ulkomaalaisvarasta ei ole voimassa.”

Sen sijaan suomalaisia on riittänyt ja korona-aika täyttänyt tilauskirjat kesäkuusta lokakuun loppuun. Buumia on auttanut luonto, sillä lomakeskuksen rannasta alkaa Haukivesi ja Linnasaaren kansallispuisto.

Tänä vuonna yrityksellä on ollut 11 tasavahvaa kuukautta ja yksi ylitse muiden: asiakasmäärä kasvoi heinäkuussa 30 prosenttia viime vuodesta. Koko vuoden tuloksesta tulee 10 prosenttia viime vuotta vahvempi. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 14 miljoonaa euroa.

”Olemme ehkä toimialan kärkipään onnistujien listalla. Mutta uskon, että Lapissa tule käymään vielä samoin. Haluan rohkaista, että. ei tarvitse pelätä, että paikat jäisivät tyhjäksi”, Heiskanen tsemppaa.

“Tämä on kotimaisen matkailun ja ennen kaikkea maaseudun uusi mahdollisuus. Korona muuttaa ihmisten käyttäytymistä, ajattelua ja matkailua pysyvästi. He eivät ole enää mielellään ruuhkaisissa paikoissa ja haluavat ehkä aiempaa vähemmän henkilökohtaista palvelua.”

Järvisydämen majoitustiloja, kylpylää, ravintolan ruokalistaa ja oheispalveluja tutkiessa kaikki vaikuttaa viimeisen päälle harkitulta ja suunnitellulta: on satamaa, vaunuparkkia, hotellia ja huippumökkejä, veneretkiä, lähiruokaa, sähköistä läskipyörää ja sup- ja hot-joogaa, kylpylässä hamam-saunaa ja Aira-myrskysuihkua, kaunista kiveä ja sopivan rosoista puuta, kaikki maustettuna savon murteella.

Heiskanen kiistää tietoisen laskelmoinnin savolaiseen tyyliin.

“Kukaan ei ole suunnitellut sitä paikkaa, vaan se on kasvanut sitä mukaa, kun sitä on rakennettu. Alkukievari oli 700 metriä sisämaahan päin ja sieltä on tultu 60 metriä per sukupolvi Saimaalle päin. Jatkuvasti rakennetaan, ja niin pitkään kuin minä muistan, isä on rakentanut. Iso osa innostusta ja inspiraatiota on oma visio ja että asiakkaat on tykänneet. Siitä saa liikkeellepanevaa energiaa.”

Heiskanen on koulutukseltaan kokki, tarjoilija ja baarimestari, joka sanoo saaneensa oppinsa isältä, ukilta ja sedältä.

“Sieltä se ydinarkkitehtuurikokemus tulee, kun vuosia laittaa paljon peräkkäin.”

Heiskasen mukaan investoinnit on tehty aina oikeaan aikaan, suhdanteista piittaamatta.

“Kun kuuntelet asiakasta herkällä korvalla, sivutuotteena tulee oikea taloudellinen näkökulma.”

Isoja investointeja ei ole tehty edes venäläismatkailijoita varten.

”Tämä on pikemminkin ollut aina oman kunnan ja maakunnan ihmisten suosima kokoontumis- ja juhlapaikka. Ulkomailta on tullut erittäin tärkeä lisä ja bonus ja vaikka venäläisiä oli tällä alueella merkittävä määrä, he eivät päässeet meillä valta-asemaan. Olemme myös olleet aika optimistia.”

Jos venäläispanostus jossakin näkyy, niin siinä, että isojen 200-neliöisten huviloiden vuokraus suomalaisille on hiukan hankalampaa.

Kompleksin pääomistus ja maapohja ovat Heiskasen ja hänen poikiensa hallussa, mutta liiketoiminnassa on mukana myös sijoittajia.

Ruokaa, palveluita, ohjelmaa ja tavaraa toimittaa 168 yhteistyökumppania siivoojasta hierojaan ja kalastajaan ja lampurista leipuriin ja kuljetuksiin ja kampaajaan, jota tarvitaan vaikkapa häissä.

“Meidän ydinsyymme olla olemassa on ihmisten tarve yhdessä oloon, niin perheiden kuin yritystenkin. Mikäs sen hienompaa, kuin illanvietto omassa porukassa.”

Siksi mökeissä on karaokelaitteet, ja isompaa menoa kaipaaville tunnettujen artistien keikkoja, nyt korona-aikana pihateltassa. Niistä on pidetty asiakkaiden toivomuksesta kiinni.

Asioita voi myös miettiä toisin.

“Ihmettelen, miksi joka paikassa Suomessa on rantasaunoja, mutta ei lämpimiä kiviä, vaikka niiden päällä olisi kiva istua syksyllä.”

Kylpylässä tällaisia norppakiviä tietenkin on.

Heiskaselle kotimaisuus on tärkeää ja siksi rakennusten kivi ja puu on pitkälti Suomesta. Vain allaspuolen lattian liuskekivi on Norjasta, koska piti olla liukkaussertifikaatti, eikä Suomen pienellä luonnonkiviteollisuudella ollut.”

Uusiakaan tavoitteita ei puutu, sillä Heiskanen aikoo rakentaa Järvisydämestä vuoteen 2022 mennessä Suomen ekologisimman matkailukeskuksen. Se tehdään maalämmöllä ja aurinkopaneeleilla.

“Aurinkovoimaan investointi on kallista, mutta turismissa ekomatkailu on tärkeä myyntiargumentti Jatkossa katsomme, että jokaisen uuden rakennuksen katto on etelään päin. Kun säästämme energiaa, säästämme myös rahaa.”

Heiskanen on tehnyt markkinointityötä 20 vuotta, mutta kiittelee erityisesti Visit Finland -ohjelman panosta.

“Sen merkitys on kaikki kaikessa. On ihan hullua lähteä myymään omaa hotellia tai kaupunkina tai edes maakuntaa, kun pitäisi myydä Suomea tai Pohjoismaita.

Järvisydän sai keväällä 46 000 euroa koronatukia, mutta haki Heiskasen mielestä päättäjiltä meni itseltäänkin sekaisin eri tuet ja niiden tarkoitus.

”Oli kehitys- ja tukirahaa. ja jälkikäteen ajatellen mekin olisimme ottaneet mieluummin tukirahaa, vaikka toista suositeltiin.”

Lähde: Maaseuduntulevaisuus.fi