Saturday, 5 December 2020
Facebook
Twitter

Raportti: Luonnon monimuotoisuus heikentynyt ja vain joka neljännen lajin tilanne suotuista Euroopassa – linnuille uhkana maatalous

Vain 15 prosenttia EU:n luontotyypeistä on suotuisalla suojelutasolla, Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö kertovat. Suojelutaso on riittämätön tai huono 81 prosentilla Euroopan luontotyypeistä.

Euroopan komissio on julkaissut hiljattain koosteen EU:n luonnon tilasta. Tulokset pohjautuvat jäsenmaiden vuosia 2013–2018 koskeviin raportteihin. Luontotyyppien suojelutaso ei ole parantunut edelliseen raportointikauteen verrattuna.

Luontotyyppiryhmistä heikoimmin menee meren ja rannikon luontotyypeillä. Myös soista, niityistä ja dyyneistä valtaosa on alle suotuisan tason.

Noin neljännes luontodirektiivin lajeista, eli muista kuin lintulajeista, on suotuisalla suojelutasolla. Suojelutaso on riittämätön tai huono 63 prosentilla lajeista.

Matelijoiden ja putkilokasvien tilanne on lajiryhmistä paras EU:ssa. Suotuisella suojelutasolla olevien lajien osuus on niissä korkein, noin 40 prosenttia. Sen sijaan noin 30 prosentilla nilviäis- ja kalalajeista suojelutaso on huono.

Linnuissa suotuisassa suojelutasossa olevien lajien määrä pieneni viisi prosenttiyksikköä edellisestä raportointikaudesta.

EU:n alueella esiintyvistä yi 400 lintulajista noin puolella tilanne on suotuisa eli kantojen koot ovat riittävän suuria. Runsastuvia lajeja ovat muun muassa jalohaikara, kurki, merikotka, isohaarahaukka, kuningaskalastaja ja lunni.

Vastaavasti 39 prosentin tilanne on heikko tai huono. Pesimälajien suurimpana uhkatekijänä on maatalous. Taantuneita lajeja ovat kiuru, tervapääsky ja haarapääsky.MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

Boreaalisella alueella – johon myös Suomi kuuluu – 15 prosenttia luontotyypeistä oli suotuisalla tasolla. Erityisesti sammalissa, kovakuoriaisissa ja perhosissa on suhteessa vähän suotuisassa suojelutasossa olevia lajeja.

Suotuisaan suojelutasoon nousi euroopanmajava, metsäjänis sekä metsäpeura. Suojelutaso heikkeni epäsuotuisaksi jokiravulla ja kirjopapurikolla. Lisäksi punakeltaverkkoperhosen ja lietetatarin kannat heikentyivät.

Suomen linnuista taantuvat erityisesti pyy ja hömötiainen, jotka kärsivät voimaperäisestä metsänkäsittelystä. Myös maatalousympäristöön erikoistuneiden lintulajien määrä on puolittunut 1980-luvun alusta lähtien. Esimerkiksi räystäspääskyn kannat ovat heikentyneet voimakkaasti.

EU:n lintu– ja luontodirektiivillä pyritään varmistamaan EU:n tärkeinä pitämien lajien ja luontotyyppien suojelu.

Jäsenvaltioiden on luontodirektiivien mukaisesti säilytettävä lajien ja luontotyyppien suotuisa suojelutaso tai palautettava se ennalleen.

Lähde: Maaseudun tulevaisuus