Saturday, 5 December 2020
Facebook
Twitter

Moni baari on nyt ”yö­kahvila”, jossa alkoholia ei myydä mutta juhlat jatkuvat aamuun – Avin tarkastajien mukaan ”ihmiset juovat limua umpi­päissään”

HELSINGISSÄ monet baarit ja yökerhot avaavat nyt oviaan ”yökahviloina”, joissa juhlitaan aamuun asti – ilman alkoholitarjoilua.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) on kuitenkin saanut poliisilta tietoja, joiden mukaan ainakin osassa yökahviloista asiakkaat ovat olleet tukevassa humalassa, eikä turvaväleistä ole piitattu.

Yökahvilatoiminta on seurausta sosiaali- ja terveysministeriön marraskuun alun linjauksesta, jonka mukaan nykyisten rajoitusten kohteena olevat ravitsemisliikkeet saavat pääsääntöisesti avata yhden tunnin kiinniolon jälkeen.

”Jos esimerkiksi ravitsemisliikkeen anniskelu on päättynyt kello 24 ja liike on suljettava kello 01, liikkeen saa avata uudelleen esimerkiksi yökahvilana kello 02”, kerrottiin ministeriön tiedotteessa 5. marraskuuta.

Samalla ministeriö tähdensi, että alkoholin anniskelun saa aloittaa vasta aamuseitsemältä. Baarit saavat siis avata yhden tunnin kiinniolon jälkeen, mutta ennen kello seitsemää niissä saa myydä korkeintaan ykkösolutta tai vastaavan eli 2,8 prosentin vahvuisia alkoholijuomia.

HELSINGIN baarit ovat tarttuneet tilaisuuteen.

Aleksis Kiven kadulla sijaitseva tunnettu karaokebaari Populus ilmoitti Facebook-sivuillaan heti ministeriön ilmoituksen jälkeen aloittavansa yökahvilatoiminnan:

Tämän jälkeen muutkin baarit näyttävät seuranneen esimerkkiä. Helsingin keskustassa Erottajalla sijaitseva Erottaja Bar mainostaa toimivansa yökahvilana kello 24–04.30. Mainoksen mukaan yökahvilatoiminta on alkanut 13. marraskuuta.

Helsingin Simonkadulla sijaitseva El Patrón club & lounge puolestaan järjesti viikonloppuna ”techno-lauantai”-nimisen tapahtuman. HS:n paikalta näkemän valokuvan mukaan ihmiset myös löysivät paikalle: kauppakeskus Forumin edessä kiemurteli pitkä jono.

TÄLLÄ hetkellä voimassa olevat ravintolarajoitukset liittyvät meneillään olevaan koronaepidemiaan.

Baareja ja yökerhoja koskevat tiukemmat rajoitukset kuin ruokaravintoloita, ja syynä tähän on alkoholitarjoilu. Päihtymystila yhdistetään korkeampaan tartuntariskiin.

Olennainen kysymys onkin, juhlivatko ihmiset uusissa yökahviloissa selvin päin.

Kuinka mallikkaasti yökahvilatoiminta on sujunut, Etelä-Suomen aluehallintoviraston (avi) alkoholihallintoyksikön päällikkö Riku-Matti Lehikoinen?

”Ei kovin mallikkaasti.”

Lehikoinen kertoo, että avi on saanut viikonloppuna poliisilta ilmoituksia useista helsinkiläisistä baareista, joissa ihmiset vaikuttivat olevan erittäin humalassa siitä huolimatta, että ravintolat noudattivat ohjeistuksia eivätkä myyneet alkoholia.

”Anna K -karaokebaarissa ihmiset olivat paikalla käyneen poliisin mukaan umpipäissään, limua juoden. Turvavälejä ei noudatettu ja paikka oli täynnä”, hän sanoo.

”En olisi odottanut, että tällaisia ilmoituksia tulee. Eihän tämä ole se, mitä lainsäätäjä tarkoitti. Jokin tässä ei täsmää, ja vaikea sanoa, mikä se on.”

Lehikoisen mukaan poliisi on kertonut samanlaisesta toimintamallista myös ainakin ainakin El Patronissa ja Alcatrazissa. Kaikista yökahviloista vastaavaa toimintaa ei siis ole havaittu.

Virallisten baarien lisäksi avia huolettavat nyt myös yksityisbileet eli juhlat, joita pidetään virallisten anniskelupaikkojen ulkopuolella. Niitä avi ei pysty valvomaan.

MUUN muassa ravintola Kaivohuoneen ja Wallis’-karaokebaarin omistavan Night People Groupin toimitusjohtaja Antti Raunion mukaan yökahvilatoiminnassa on myös mahdollisuuksia. Yritys ei vielä ole avannut yhtäkään ravintoloistaan yökahvilana, mutta asia on hänen mukaansa harkinnassa.

Ihmiset tulevat hänen mukaansa keskimäärin yökerhoon puolenyön jälkeen, joten ministeriön linjaus mahdollistaa sinänsä yökerhotoiminnan jatkumisen.

”Pohdinnassamme on toiminnan kannattavuus ja toisaalta mahdollinen imagohaitta”, hän sanoo.

Imagohaitta voisi Raunion mukaan liittyä siihen, jos yökahvilatoiminnasta aiheutuisi koronatartuntoja.

Kannattavuus ei sen sijaan Raunion mukaan ole aivan yksinkertainen asia. Vaikka voisi kuvitella, että pelkän ”ykkösen” myyminen on yökerholle kannattamatonta, näin ei Raunion mukaan ole.

”Itse asiassa se on aika kannattavaa. Lisäksi pitää ottaa huomioon, että omien tilastojemme mukaan yökerhoissa kävijät juovat keskimäärin vain 2,3 alkoholiannosta per asiakas. Meillä käy normaalistikin paljon ihmisiä, jotka eivät tule yökerhoon vain ryyppäämään ja juomaan shottilautoja. Maailma on tässä suhteessa muuttunut paljon omasta nuoruudestani.”

VALTIONEUVOSTO päätti lokakuun lopussa uusista ravintoloiden rajoituksista. Rajoitukset ovat voimassa marraskuun alusta joulukuun puoleenväliin asti. Rajoitusten pohjana on uusi tartuntatautilain muutos, joka taas on voimassa näillä näkymin helmikuun loppuun asti.

Rajoituksissa ravintolat jaetaan kahteen tyyppiin niiden tartuntariskin ja pääasiallisen toiminnan mukaan eli anniskelun ja ruokailun perusteella. Anniskeluravintoloita koskevat tiukemmat rajoitukset kuin ruokaravintoloita. Ravintoloissa, joiden pääasiallisena toiminta on tarjota alkoholijuomia, asiakaspaikat on rajoitettu puoleen normaalista.

Tällaisia ravitsemisliikkeitä ovat valtioneuvoston mukaan tyypillisesti pubit, baarit ja yökerhot. Ravintolat myös määrittelevät käytännössä itse, kuuluvatko ne anniskelu- vai ruokaravintoloihin.

Aluehallintoviraston viranomainen voi puuttua asiaan, mikäli ravintola näyttää luokitelleen itsensä väärään lokeroon eli ruokaravintolaksi vaikka on enemmän anniskeluravintola.

Lähde: Helsingin Sanomat