Valtio tukee kannattamattomia lentovuoroja Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin ja Kokkolaan ensi vuoden loppuun asti, mutta sen jälkeen kuntien ja maakuntien on ratkaistava, miten nopeat yhteydet pääkaupunkiseudulle järjestetään.
– Nyt on hyvä hetki ajatella kotimaan matkustamista, reitityksiä, kulkuneuvoja ja ennen muuta matkaketjuja, sanoo Finnairin vastuullisuusjohtaja Anne Larilahti.
Yksi toimiva matkaketju on jo syntynyt Joensuun ja Kuopion välille.
Koronapandemian seurauksena Joensuun ja Helsinki-Vantaan väliset lennot on karsittu kahteen edestakaiseen viikkovuoroon. Muina arkipäivinä asiakkaat voivat varata paikan yhteyskoneeseen, joka vie matkustajat Kuopiosta lähtevälle Finnairin lennolle.
– Meillä on tiivis aikataulu, ja tällä yhteydellä pääsee nopeammin Joensuusta Helsinkiin kuin millään muulla kulkuneuvolla, pohtii lentoja operoivan JS Aviationin toimitusjohtaja Mikko Lahti.
Kuopion kentällä matkustaja voi kävellä suoraan Finnairin koneeseen, sillä turvatarkastus on tehty jo Joensuussa. Yhteyskone kuljettaa myös Helsingistä Kuopion kautta Joensuuhun tulevia matkustajia.
Lentoon voi yhdistyä pian liikelento, bussi- tai junamatka
Monella maakuntakentällä kannattavat lentovuorot ovat harvassa. Aamuisin matkustajia riittää lennolle, jolta pääsee jatkamaan Helsinki-Vantaalta Euroopan lennoille. Vastaavasti illan viimeinen paluulento tuo työmatkalaiset takaisin kotiin.
Tappiollisimpia ovat keskipäivän molemmin puolin lennettävät vuorot.
Matkaketjujen toteutuessa matkustajia voitaisiin kuljettaa päivällä liikelennoilla, busseilla tai junilla alueellisille solmukentille, joista lähtisi lento Helsinki-Vantaalle. Tämä alentaisi merkittävästi lentoliikenteen tuen tarvetta, kun jokaiselta kentältä ei enää lennettäisi puolityhjää konetta Helsinki-Vantaalle.
Esimerkiksi Kemille koronapandemiaa edeltäneen reittiliikenteen ylläpitäminen maksaisi vuodessa yli kaksi miljoonaa euroa.
– Tällä hetkellä tuollainen kunnan talouteen tuleva lisärasite tuntuu vaikealta ajatukselta, sanoo Kemin vs. kaupunginjohtaja Jukka Vilén.
Kemissä toivottaisiinkin valtiolta sitoutumista kotimaan liikenteen kehittämiseen koronapandemian yli. Vilén muistuttaa, että sähköinen lentoliikenne tulee mullistamaan lentomatkustamisen vuosikymmenen puolenvälin jälkeen.
Mikäli osa Kemi-Tornion kentän lennoista korvautuisi matkaketjuna esimerkiksi junan ja lennon yhdistelmänä, parasta olisivat nopeutuvat yhteydet Helsinkiin.
– Neljässä tunnissa jos pääsisimme junalla Helsinkiin, niin se olisi sama aika, minkä me nyt käytämme lentomatkustamiseen turvatarkastuksineen, pohtii Vilén.
Valtioneuvosto ja eduskunta käsittelevät ensi keväänä uutta liikenneverkkosuunnitelmaa(siirryt toiseen palveluun), jossa vauhditetaan erilaisten matkaketjujen ja joukkoliikenteen kehittämistä. Lentoliikenteessä se tarkoittaisi muutaman alueellisen solmukentän syntymistä Suomeen.
Kaukojunat Helsinki-Vantaan kentälle
Matkaketjujen suunnittelua helpottaisi, mikäli kaukojunat pysähtyisivät Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Tuolloin alle 400 kilometrin pituiset lennot voitaisiin korvata suurelta osin junalla.
– Lentomatka alkaisikin silloin bussilla tai junalla, ja vasta Helsinki-Vantaalta jatkettaisiin lentäen, pohtii Finnairin vastuullisuusjohtaja Anne Larilahti.
Tämä edellyttäisi sekä VR:ltä että bussi- ja lentoyhtiöiltä tiiviimpää yhteistyötä. Aluksi pitäisi ratkaista eri yritysten varausjärjestelmien väliset yhteydet. Aikataulut tulisi myös sovittaa yhteen niin, että matkustaja pääsee vaihtamaan sujuvasti kulkuvälineestä toiseen.
– Samalla pitäisi ratkaista vastuukysymykset. Jos asiakas myöhästyy lennolta siksi, että juna tai bussi on myöhässä, kuka huolehtii siitä, että asiakas reititetään uudelleen. Asiakkaan ei tarvitse huolehtia tästä, pohtii Larilahti.
Finnairilla on hyviä kokemuksia matkaketjuista Saksassa. Yhtiö myy lippuja moniin sellaisiin kaupunkeihin, joihin se ei itse lennä. Tuolloin lentomatkan viimeisen osuuden matkustaja kulkee junalla.
Lähde: Yle
