Voiko rokotejonon ohittaa, jos on valmis maksamaan? Ylilääkärin mukaan Helsinki on jo varautunut ”käsirysyyn”

Suomi on EU:n mukana ostamassa koronarokotteita yhteisostoissa. Lääkärikeskukset toivovat, että ne voisivat tarjota työterveyden asiakkailleen rokotuksia jo alkuvuodesta.

Tällöin ainakin rokote olisi ilmainen, koska se kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan.

– Epidemian hoito on kuormittanut julkista terveydenhuoltoa ja hoitovelka kasvaa. Heti kun Suomeen alkaa tammikuun jälkeen tulla isompia eriä rokotetta, pitäisi työterveyden olla mukana, sanoo EK:n johtaja Riikka Heikinheimo.

Hänen mukaansa mitään päätöksiä ei ole tehty. EK:lla on sovittuna tapaamisia muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä, jolla on keskeinen rooli rokotushankinnoissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan rokotteiden jakelu yksityisessä työterveydessä on mahdollista. Päätökset tehdään kunnissa tai kuntayhtymissä.

– Kunta voi tehdä sopimuksen yksityisen toimijan kanssa ja luovuttaa valtion kustantamia rokotteita muille toimijoille. Näin on tehty esimerkiksi edellisen pandemian aikana, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Sari Ekholm.

EU:LLA ON ENNAKKOSOPIMUKSET 2 miljardista rokotteesta. Niitä valmistavat PfizerModernaAstra ZenecaCureVacJanssen sekä SanofiGSK, kaikki tunnettuja lääkeyhtiöitä. Osa rokotteista, kuten Pfizerin ja Astra Zenecan tuotteet, saavuttavat täyden tehonsa kahden rokotuskerran jälkeen.

Pfizerin, Modernan ja Astra Zenecan rokotteet ovat valmiita tai lähes valmiita. Niitä tulee Suomeen arviolta 7,5 miljoonaa annosta, jotka riittävät yli 50 prosentin rokotuskattavuuteen mutta eivät välttämättä laumasuojaan.

Muiden rokotteiden osalta tehosta ja turvallisuudesta on vielä vähän tietoa. Kaikkiaan Suomen osuus EU:n ennakko-ostoista on noin 24 miljoonaa annosta.

Ensimmäisenä rokotetaan koronapotilaiden hoidossa työskenteleviä ammattilaisia, terveydenhuollon ammattilaisia sekä riskiryhmiä. Tämän jälkeen rokotukset siirtyvät laajempaan väestöön.

Tämän jälkeistä rokotusjärjestystä ei ole vielä päätetty. Heikinheimon mukaan järjestystä tulisi pohtia myös yhteiskunnan ja talouden huoltovarmuuden näkökulmasta.

Tarkoittaako tämä sitä, että tärkeän yrityksen toimitusjohtaja saa työterveydestä rokotteen aiemmin kuin henkilö, joka tekee samassa yrityksessä vähemmän kriittistä työtä?

– Käsittääkseni aiemmassa tapauksessa, eli sika-influenssan kohdalla, asema yrityksessä tai yhteiskunnassa ei vaikuttanut rokotusjärjestykseen.

Pfizerin rokote vaatii erittäin tehokasta kylmäketjua eli säilytystä –70 asteessa. Modernan rokote säilyy kuusi kuukautta –20 asteessa ja viisi viikkoa jääkaapissa.

– Asioista on sovittava etukäteen, jotta yritykset voivat valmistautua rokotteiden jakeluun, sanoo Heikinheimo.

ROKOTUKSIA ODOTETAAN malttamattomasti. Helsingin terveysasemien ylilääkäri Timo Lukkarinen kertoi Ylellä, että kaupunki on varautunut jopa ”käsirysyyn”.

Tulevaisuudessa rokotetta on todennäköisesti tarjolla myös rokotusohjelman ulkopuolisena maksullisena tuotteena. Niitä voisivat tarjota Mehiläisen ja Terveystalon kaltaiset yritykset.

– Luultavammin vasta sen jälkeen rokotteita on laajemmin ostettavissa. Käsitykseni mukaan rokotteiden tuottajat ovat ensisijassa sitoutuneet täyttämään tehtyjen sopimusten mukaiset toimitukset, sanoo Sari Ekholm.

THL tuo maahan rokotusohjelmaan kuuluvat koronarokotteet. Logistiikasta huolehtivat todennäköisimmin lääketukut Oriola ja Tamro. Ne ovat huolehtineet jo nyt kansallisessa rokotusohjelmassa olevien rokotteiden jakelusta.

– Siihen, että rokotusohjelman ulkopuolelta tarjottaisiin rokotteita, on pitkä matka. Lääkeyritykset eivät ole olleet meihin yhteydessä tämän asian tiimoilta, sanoo Oriolan viestintä- ja yritysvastuujohtaja Tuula Lehto.

Lähde: Mediuutiset