Hallitus on ensi viikolla kovan päätöksen edessä: Pitääkö maahan julistaa poikkeustila, jotta sairaalat selviävät joulusta?

HALLITUKSELLA on viimeistään ensi viikon puolivälin tienoilla jokseenkin pakko päättää, ottaako se tänä vuonna käyttöön kansalaisten normaaleja perusoikeuksia kaventava valmiuslaki vai ei.

Aikataulu johtuu joulusta.

Sairaalat ovat nopeaan tahtiin täyttyneet koronaviruspotilaista. Tartunnat lisääntyvät jokseenkin kaikissa maakunnissa. Mikäli tilanne ei rauhoitu, sairaaloissa ei riitä henkilökuntaa hoitamaan koronaviruspotilaita jouluna.

Johtajalääkärit toivovat valmiuslakia, sillä lain turvin työnantaja voi osin unohtaa normaaliaikojen työehdot ja määrätä henkilöstöä töihin myös jouluna ja vuodenvaihteessa.

Lisäksi sairaaloiden ei tarvitsisi välittää hoitotakuusta, jolloin vuode- ja tehohoitopaikkoja jää enemmän koronaviruspotilaille.

PÄÄMINISTERI Sanna Marin (sd) sanoi keskiviikkona hallituksen neuvottelujen jälkeen, että sairaanhoitopiirien pitää ensisijaisesti turvata henkilöstön riittävyys muilla keinoin kuin valmiuslailla.

Sairaaloiden pitää siis ensin neuvotella henkilöstön kanssa työvuoroista ja palkata lisää henkilökuntaa ja toimia normaaliolojen mukaisesti. Sairaaloilta säästyisi paljon vaivaa ja ehkä rahaakin, jos ne voisivat vedota valmiuslakiin ja määrätä vuoroihin ihmisiä.

Hoitoalan liitot eivät luonnollisesti halua valmiuslakia voimaan.

Työjärjestelyiden ei pitäisi olla kiinni rahasta, sillä hallitus on lupautunut kustantamaan koronaviruksesta aiheutuvat normaalit kustannukset. Se tarkoittaa vaikkapa henkilöstön rekrytointia ja ylitöitä, mutta ei bonuksia.

Rahakaan ei välttämättä auta, sillä koronaviruksen hoitoon erikoistuneista on pulaa ja hoitajat ovat loman tarpeessa.

HALLITUS piti keskiviikkona kokouksen, jossa se sai kuvauksen epidemian etenemisestä.

Kokouksessa esiteltiin myös virkakunnan valmistelema hahmotelma ensi kevään koronavirustoimista.

Skenaarioissa on katsottu, mitä tapahtuu jos 1) tehdään ajoissa voimakkaita ja toistuvia rajoituksia, 2) tehdään rajoituksia, jotka vain hidastavat epidemiaa ja 3) tehdään toimia vasta, kun tilanne on jo erittäin paha.

Hahmotelma on karkea ja tehty hallituksen taustapaperiksi eikä se ole toimintasuositus. Silti se on erittäin mielenkiintoinen ja voi myös nopeuttaa valmiuslakien käyttöönottoa.

TEKIJÖIDEN mukaan paras tapa toimia ensi keväänä on kohta yksi. Se tarkoittaa ajoissa tehtyjä vahvoja rajoituksia, joita toistetaan tarpeen tulleen 2–4 kertaa aina kun virus rajoitusten hölläämisen jälkeen alkaa taas levitä.

Tässä vaihtoehdossa myös taloudella menee paremmin kuin esimerkiksi siinä vaihtoehdossa, että kaikkien toimiin ryhdytään vasta sitten kun sairaalat ovat täynnä.

Virkamiesten viesti siis on, että kipeitä toimia pitää tehdä, vaikka kaikki ei vielä näe, että ne ovat tarpeen.

Hahmotelmassa ei oteta kantaa, millaisia toimien pitää olla. Selvitys loi kuitenkin pohjaa päätökselle, että valmiuslaki kannattaa ottaa käyttöön pikemmin nopeasti kuin liian myöhään, vaikka varmuuden vuoksi lakia ei voi käyttää.

HALLITUS ei voi kuitenkaan ottaa valmiuslakia käyttöön pelkästään sairaanhoitopiirien pyynnöstä. Valmiuslait ovat hyväksyttäviä vain, jos viranomaisten tavanomaiset toimivaltuudet eivät ole riittäviä. Lisäksi toimien on oltava välttämättömiä ja oikeasuhtaisia.

Monilla alueilla on jo aika lailla kaikki keinot käytössä, mutta hallituksella ei ole vielä varmaa tietoa, miten ne ovat vaikuttaneet.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun tiukat rajoitukset tulivat voimaan viikko sitten maanantaina. Rajoitusten pitäisi alkaa näkyä tartuntaluvuissa selvästi kahden viikon kuluttua rajoituksen alkamisesta. Tämä olisi siis ensi viikon alussa.

Valmiuslakia onkin vaikea ottaa käyttöön ennen sitä, ellei tautitilanne jostain syystä räjähdä käsiin jo viikonlopun aikana.

”Voidaan sanoa, että olemme veitsenterällä. Seuraavat viikko, kaksi kertovat, mihin suuntaan ollaan menossa”, kuvaili tilannetta sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki torstaina.

HS:N tietojen mukaan hallituksen on tarkoitus neuvotella tartuntatilanteesta ja valmiuslaista ensi keskiviikkona.

Jos näyttää siltä, etteivät rajoitukset ole purreet, hallitus mahdollisesti alkaa valmistautua valmiuslain käyttöönottoon. Se voi tapahtua nopeasti, sillä kassakaapissa on jo valmiit esitykset eri vaihtoehtoja varten.

Ensiksi hallitus kuulee oikeustieteilijöitä ja kutsuu kaikki eduskuntapuolueet koolle keskustelemaan tilanteesta.

Tämän jälkeen hallitus toteaa yhdessä tasavallan presidentin kanssa poikkeustilan, joka on edellytyksenä valmiuslain soveltamiseen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi jo 23. marraskuuta HS:n haastattelussa, että hän on valmis toteamaan poikkeustilan, mikäli hallitus näkee sen tarpeelliseksi.

Sen jälkeen valtioneuvosto antaa eduskunnalle valmiuslain käyttöönottoasetukset siitä, mitä valmiuslain toimivaltuuksia se haluaisi alkaa käyttää ja soveltaa.

Hallitus voi saada valmiuslain voimaan jo viikon kuluttua, mikäli tarve on.

Lähde: Helsingin Sanomat