200 miljoonaa euroa jäi saamatta – koronan kuritus on vienyt itärajalla 900 työpaikkaa, eikä loppua näy

Lappeenrannan Rauhassa sijaitsevan Holiday Club Saimaan aulassa kuuluisi nyt käydä kova kuhina ja puheensorina.

Yleensä näihin aikoihin kylpyläosastoilla on tunkua, hoitoihin jonoja ja henkilökunta valmistuu vuoden kiireisimpiin viikkoihin. Uutenavuotena on aina järjestetty gaalaillallinen, jonka osallistujat ovat pääosin venäläisiä turisteja.

Tänä vuonna on kuitenkin hiljaista.

Holiday Club Saimaalla on lähes 2 000 vuodepaikkaa, ja uudestavuodesta loppiaisen tienoille ne myydään täyteen. Tuolloin kylpylään saapuvat venäläiset, jotka juliaanisen kalenterin mukaan viettävät joulua vasta 6. tammikuuta.

– Nyt venäläiset puuttuvat kokonaan, ja heidän lomakautensa on selvästi hiljaisempi. Normaalisti pyhät vaikuttavat koko tammikuun myyntiin, Holiday Club Saimaan johtaja Anne Kaarnijärvi kertoo.

Holiday Club Saimaa ei ole Etelä-Karjalan ainoa kylpylähotelli. Vain seitsemän kilometrin päässä siitä sijaitsee Imatran kylpylä. Tavallisesti turisteja riittää molemmille.

— Normaalisti uusivuosi on ihan täynnä, mutta nyt se ei sitä ole. Joulu on kotimaan matkailijoille tärkeämpi ja se on varauksien puolesta parempi. Mutta venäläisillä on pitkät vapaat tammikuun alussa, kertoo markkinointipäällikkö Maija Saajanlehto Imatran kylpylästä.

Imatran kylpylän allasosasto.
Joulunpyhiksi riittää vielä kotimaisia matkailijoita kylpylähotelleihin, vaikka peruutuksiakin on tullut. Uusivuosi on kuitenkin perinteistä paljon hiljaisempi ilman venäläisturisteja. Tommi Parkkinen / Yle

200 miljoonan tappiot

Ennen koronaa venäläiset vierailivat tiheään Kaakkois-Suomessa. Lappeenrannasta on lyhyempi matka 6 miljoonan asukkaan Pietariin kuin Helsinkiin. Rajanylityspaikalta on Lappeenrannan keskustaan noin 20 kilometriä.

Suomen ja Venäjän väliset rajanylityspaikat sulkeutuivat koronarajoitusten takia maaliskuussa. Keväällä harva osasi kuvitella, miten kauan tilanne voi vielä kestää. Nyt raja on ollut kiinni yli yhdeksän kuukautta, eikä loppua toistaiseksi näy.

Rajan pinnassa sijaitsevassa Etelä-Karjalan maakunnassa vaikutukset ovat valtavat.

Ulkomaalaiset, joista 98 prosenttia saapui Venäjältä, toivat Etelä-Karjalaan viime vuonna 310 miljoonaa euroa. Maaliskuun jälkeen itärajaa on ylittänyt lähinnä joukko rekkakuskeja ja kaksoiskansalaisia, joilla on jokin painava syy ylittää raja. Maalis-lokakuun aikana ulkomaalaiset kuluttivat Etelä-Karjalassa yhteensä 18,7 miljoonaa euroa.

– Käytännössä kaikki matkailijoiden tuomat tulot ovat jääneet saamatta. Rajojen sulkeminen on aiheuttanut noin 20 miljoonan euron tulon menetyksen matkailijoita palvelevissa yrityksissä kuukausittain, Tutkimus- ja analysointikeskuksen (TAK) toimitusjohtaja Pasi Nurkka kertoo.

Autoja Nuijamaan raja-asemalla.
Imatran raja-aseman kautta saapui marraskuussa 3500 venäläistä, kun vuosi sitten määrä oli 54 000. Nuijamaalla vastaavat luvut olivat 6 000 ja 119 000.Mikko Savolainen / Yle

Maalis-joulukuun aikana välittömät tulonmenetykset ovat lähes 200 miljoonaa.

Raskaimmat menetykset ovat kokeneet vähittäistavarakaupat, seuraavaksi matkailuyritykset. Rajan pinnassa on useita liikkeitä, joiden asiakaskunta on koostunut lähes täydellisesti venäläisistä asiakkaista.

Vertailun vuoksi esimerkiksi Holiday Club Saimaan asiakkaista 20 prosenttia on venäläisiä ja Imatran kylpylässä noin 40 prosenttia. Venäläisten matkailijoiden puuttuminen kohdistuu myös pääosin sesonkeihin, kuten uudenvuoden tienoille.

Kylpylähotelleissa lomautettiin ihmisiä keväällä, kun palvelut olivat avoinna vain rajoitetusti. Kesällä ja loppuvuodesta toiminta on saatu pyöritettyä normaalimpaan tapaan.

Rajalla sijiatsevat suuret supermarketit ovat olleet lähes tai kokonaan suljettuja keväästä asti.

Lue lisää: Kiersimme itärajan kuolemanhiljaiset ja suljetut kaupat – sinnikäs yrittäjä odottaa asiakkaita yksinäinen poro kauppansa katolla: “Bisnes palaa”

Lue lisää: Koronan kurittama outlet-kylä on hakeutumassa yrityssaneeraukseen – selvitystyö kestää kuukausia

Tulon menetyksellä ja suljetuilla liikkeillä on luonnollisesti kerrannaisvaikutuksia. On arvioitu, että menetetyt miljoonat voivat tarkoittaa jopa 900 henkilötyövuoden vähentämistä Etelä-Karjalassa

Kenen sinnittely kestää?

Koronan tuomaa vaihtelevaa taloustilannetta vaikeuttaa se, ettei kukaan tiedä kauanko matkustusrajoitukset jatkuvat. Yrittäjien on mentävä eteenpäin päivä kerrallaan ilman varmuutta siitä, minne asti ponnistelut kuljettavat.

– Käytännössä kuukausittaiset menetykset jatkuvat saman suuruisina. Jossain vaiheessa varmastikin joitakin kauppaliikkeitä suljetaan, jos tilanne jatkuu pitkään, TAKin toimitusjohtaja Pasi Nurkka arvioi.

— Vaikutukset ovat valitettavasti toteutuneet juuri niin pahasti kuin odotettiin, sanoo Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen yleisesti tilanteesta.

Heinonen epäilee, että vaikka vielä konkurssiaaltoa ei ole Etelä-Karjalassa nähty, voi tilanne olla toinen, kun konkurssisuoja tammikuussa poistuu.

Konkurssisuojalla tarkoitetaan hallituksen lakimuutosta, joka muutti konkurssilakia väliaikaisesti. Siinä velallisen asettamista konkurssiin velkojan hakemuksella rajoitettiin. Tarkoitus on ollut varmistaa, ettei konkurssiin aseteta yrityksiä, joiden taloudellinen ahdinko johtuu koronaviruspandemiasta.

– Vaikka yritykset eivät ole kokonaan joutuneet lopettamaan, henkilökuntaa on jouduttu vähentämään, Heinonen sanoo.

Kaakkois-Suomen TE-toimiston tietojen mukaan Etelä-Karjalassa on käyty yt-neuvotteluja on käyty maaliskuun jälkeen 250 yrityksessä. Neuvottelujen piirissä on yhteensä noin 1 800 henkilöä.

– Tähän mennessä päättyneistä neuvotteluista valtaosa on johtanut lomautuksiin, kertoo tietojohtamisen asiantuntija Toni Vesanen Kaakkois-Suomen TE-toimistosta.

Nuijamaan Disas Fish -kalakaupan ovessa lappu, jossa ilmoitetaan liikkeen olevan siljettu koronaviruksen takia 23.3.2020 lähtien.
Moni yritys on joutunut lomauttamaan työntekijöitään. Jos tilanne jatkuu pitkään, voivat lomautukset vaihtua irtisanomisiin. Työ on loppunut myös monelta keikkatyöläiseltä. Mikko Savolainen / Yle

Työttömien työnhakijoiden ja kokoaikaisesti lomautettujen tilanne on heilahdellut pitkin vuotta, mutta tasaantunut vuoden loppua kohden. Pahin tilanne Etelä-Karjalassa oli huhtikuussa, jolloin työttömiä työnhakijoita oli lähes 10 500 ja kokoaikaisesti lomautettuja reilut 3 600. Vuonna 2019 vastaavat luvut olivat noin 5700 ja 380.

Jo viime keväänä kunnat Etelä-Karjalassa toivoivat apua EU-tukien muodossa. Aluepoliittinen taisto siitä, minne tuloja pitäisi ohjata, on kuitenkin säilynyt vaikeana. Alueellisten EU-tukien jaossa Etelä-Karjalan katsotaankuuluvan vauraampaan Etelä-Suomeen, eikä itärajan kiinni oleminen ole muuttanut linjaa.

Euroopan vihreimmän kaupungin titteliä ensi vuoden alusta kantava Lappeenranta uskoo omiin vahvuuksiin EU:n elvytyspaketin kohdalla. Suomi voi saada elvytyspaketista kaikkiaan 2,9 miljardia euroa avustuksia. Niistä ainakin kolmannes on tarkoitus sijoittaa ympäristö- ja ilmastotoimiin.

– Lappeenrannan kannalta on tärkeää, että vihreä kasvu huomioidaan, ja siihen meillä on erinomaisia edellytyksiä. Rahaa pitää ohjata investointeihin ja kehitystyöhön. Ei pelkkää suunnittelurahaa vaan konkreettisia investointeja, Markku Heinonen sanoo.

Lue lisää: Näin Suomi aikoo käyttää EU:n reilun 2 miljardin elvytyseurot: ilmastopolitiikassa otetaan uusi vaihde, hoitojonoja lyhennetään

Kesä antoi tekohengitystä

Vaikka nyt eletään vuoden synkintä aikaa, on koronavuoteen mahtunut pieniä valonpilkahduksia. Niiden avulla vaikeassa tilanteessa on selvitty tänne asti.

Kesä rikkoi osassa matkailuyrityksistä jopa ennätyksiä.

– Olemme saaneet suomalaisia uusia asiakkaita. Sillä ei ole korvattu koko määrää, mutta varsinkin heinäkuussa oli ennätyskuukausi, markkinointipäällikkö Maija Saajanlehto Imatran kylpylästä kertoo.

– Heinäkuu oli meillä parempi kuin viime vuonna. Ihmisillä oli patoutunut matkailun tarve, kun ulkomaille ei päässyt. Se näkyi. Venäläisiä olisi muutenkin ollut vähemmän alkukesästä, mutta normaalisti he olisivat jatkaneet sesonkia elokuussa, kun suomalaiset palasivat töihin, johtaja Anne Kaarnijärvi Holiday Club Saimaasta jatkaa.

Italiasta tulleita ihmisiä kasvomaskeissa kävelee lentokoneesta Lappeenrannan lentoasemalla 1.7.2020.
Kesä piristi matkailua itärajan tuntumassa. Lappeenrannan lentokentälle lennettiin muutamasta Euroopan maista. Suomen ja Venäjän raja on ollut suljettu maaliskuusta alkaen. Mikko Savolainen / Yle

Etelä-Karjalassa on kantapään kautta myös opittu, ettei venäläisten matkailijoiden tuloihin voi koskaan luottaa sokeasti. Edellisen kerran venäläisten matkailijoiden määrä romahti vuonna 2014, jolloin vaikuttivat Ukrainan kriisi, talouspakotteet ja Venäjän vastapakotteet. Vaikka koronakriisi tuli yllättäen, moni yrittäjä oli paremmin varautunut.

Holiday Club Saimaalla venäläisiä asiakkaita oli huippuvuosina noin 45 prosenttia. Nykyistä 20 prosenttia on helpompi paikata kotimaan matkailulla.

Suomessa koronavirusrokotuksia on tarkoitus alkaa jakaa heti tammikuun alussa. Se ei vielä kuitenkaan takaa sitä, että koronavirusepidemia olisi pois pyyhitty ja matkailu palaisi heti ennalleen.

– Ensi vuoden suunnitelmissa ei ole huomioitu venäläisten osuutta. Jos he voivat matkustaa tänne, se on mukava lisä. Mutta emme laske heidän varaansa, Anne Kaarnijärvi sanoo.

Myös venäläiset matkailijat kaipaavat Suomeen. Kaarnijärvi sanoo, että osa asiakkaista on pitänyt varaukset voimassa läpi vuoden ja vain siirtäneet niitä eteenpäin.

Myös Tutkimus- ja analysointikeskus TAKin haastattelututkimuksissa käy ilmi, että Suomea pidetään houkuttelevana kohteena.

– Olemme tehneet Suomessa aiemmin käyneiden venäläisten keskuudessa pari kyselyä, joilla on tiedusteltu heidän matkustushalukkuuttaan ja -suunnitelmiaan. Halukkuus matkustaa Suomeen on edelleen kova, toimitusjohtaja Pasi Nurkka TAKista sanoo.

Lähde: Yle