Tulipalosta selvinnyt Syöte nousi uuteen loistoon – ”Pikku-Lappi” lumoaa!

Ei ole liioittelua kutsua Iso-Syötettä kotimaan pohjoisen matkailun yhdeksi helmeksi. Siellä sijaitseva 431 metrin korkuinen tunturi on Suomen eteläisin, ja se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, Pudasjärven lähellä – ei Lapissa, kuten maisemasta äkkiseltään kuvittelisi.

Etelä-Pohjanmaa on pelkkää lakeutta, mutta maiseman korkeuserot muuttuvat ratkaisevasti pohjoisemmaksi mennessä.

Iso-Syötteen rinteillä on kahdeksantoista alkujaan Jorma Terentjeffin omistamaa laskettelurinnettä. Hiihtokeskuksessa tapahtui taannoin sukupolvenvaihdos, ja keskuksen toiminnasta vastaavat nyt Jorman poika Mikko Terentjeff ja hänen sisarensa Heidi Terentjeff-Jaurukkajärvi.

Laskettelun lisäksi alueen kumpuilevassa maastossa on kilometrien pituiset murtomaahiihtoladut, moottorikelkkareittejä ja mahdollisuus lumikenkäilyyn ja läskipyöräilyyn. Aktiviteetteja riittää myös kesällä, sillä vuonna 2000 perustetun Syötteen kansallispuiston alueella kulkee satoja kilometrejä retkeilyreittejä.

HOTELLI Iso-Syötteen tarina on jo sinällään kiinnostava ja koskettava. Vuonna 1984 valmistunut hotelli on nykyään Juha ja Katariina Kuukasjärven omistama. Hotellin mittava remontti spa-osastoineen valmistui vuonna 2018, ja sitä kehuttiin maailman matkailulehdissä. Muun muassa The Telegraph-lehti ylisti hotellin Kotkanpesä-sviittiä yhdeksi kaikkien aikojen romanttisimmaksi hotellihuoneeksi.

– Iso-Syöte ei ole samalla lailla tunnettu kuin Lapin matkailukohteet. Tänne pitää tulla aluksi kuin vahingossa. Lento Ouluun ja sieltä vajaat 150 kilometriä kohti Pudasjärveä, niin perillä ollaan, Juha Kuukasjärvi sanoo.

Joulukuussa 2018, vain pari päivää ennen joulua hotellissa syttyi tulipalo. Ensin luultiin, että ilmastointihuoneessa paloi jokin kone. Tuli oli kuitenkin saanut alkunsa puolenyön jälkeen hotellin Karhunpesä-sviitistä.

– Tuli oli levinnyt takan takarakenteista hotellin välikattoon. Syynä oli se, että takan kuoren sisäpuoli oli aikoinaan rakennettu rakennuksen puurunkoa vasten, Juha Kuukasjärvi kertoo.

Kuukasjärvet eivät lannistuneet, vaikka shokki oli aluksi kova ja menetys valtava. Taivalkoskelta kotoisin oleva pariskunta päätti jatkaa yritystään.

Yrittäjäperheeseen syntynyt Juha Kuukasjärvi on opiskellut matkailualaa Haaga-Heliassa, ja Katariina Kuukasjärvi on käynyt Porvoon matkailuopiston.

– Ajattelimme nuorempina, ettemme jää kotikonnuille, mutta veri veti tänne takaisin. Aloitimme bisneksen aikoinaan melkein puolivahingossa, mutta yrittäjyys ja periksiantamattomuus on niin verissä, että päätimme rakennuttaa palaneen rakennuksen uudelleen, Juha Kuukasjärvi sanoo.

Hotelli valmistui aikataulussa tänä syksynä, mutta sitten koitti toinen takaisku – koronapandemian toinen aalto, joka vei ulkomaiset turistit. Heitä Iso-Syötteelle on tullut muun muassa Ranskasta, Italiasta, Espanjasta, Hollannista ja Saksasta.

– Eniten harmitti, että ennen paloa ja nyt sitten koronan iskiessä, bisnes oli jo hyvällä mallilla, Juha Kuukasjärvi sanoo.

Uudelleen rakennetun hotellin arkkitehtuurista vastaa arkkitehti Asko Lax, joka jo 10-vuotiaana piirsi paperille mielikuviensa hotellirakennuksen!

Sisustuksesta vastaa Tatu Ahlroos, jolla Juha Kuukasjärvi kehuu olevan Suomen parhaan värisilmän.

 

JOULUKUUN alussa Iso-Syötteen maisema on jo talvinen, ja rinteissä riittää jonkin verran kotimaisia matkailijoita. Heidän määränsä ei kuitenkaan korvaa ulkomaisia turisteja.

Kuukasjärvet kertovat toiveikkaina, että maailmalta on jo tullut kyselyitä, milloin Iso-Syötteelle taas pääsee. Luultavasti vasta pandemian hellittäessä, kun koronarokotukset ovat yleistyneet väestössä.

Toiminta jatkuu kuitenkin niiltä osin kuin vain voi. Kolmetoista vuotta Kuukasjärvien bisneksessä mukana ollut hollantilainen Remco Gillesin johdattaa moottorikelkkasafaria tunturilta kohti tykkylumista metsää.

 

Määränpää on seitsemän kilometrin päässä sijaitseva Hanhilammen kota. Metsähallituksen alkujaan omistama kota on nyt Kuukasjärvien.

Kotaa lämmittää iso avotakka, ja takkaa ympäröivät penkit on peitetty porontaljoilla. Erämaassakin tapaa yllättäviä ihmisiä, ja heistä kaksi löytyy kodasta.

Tallink Siljalla sommelierina normaaliaikoina työskentelevä Päivi Laakso-Mattila tarjoilee nuotiopannukahvia ja paistaa makkaraa, ja hänen siippansa Esa Ukonmaanaho tarinoi poroista. Vastuu on kuulijalla, sillä mies on varsinainen tarinaniskijä ja tuttu julkisuudesta Satuhäät-ohjelmasta.

 

Pohjoisen lyhyt valoisan hetki on ohitse, mutta pohjoisen kaamos ei ole yhtä raskas kuin Etelä-Suomen lumettomassa maisemassa. Satelee hiljakseen lunta, ja perillä hotellissa katsastetaan vielä rakennuksesta ulos tunturin laelle johtava polku.

– Tähän valmistuu ensi kesään mennessä näköalaterassi Skywalk ja selfienottopaikka. Parasta näköalan lisäksi on, että täällä ylhäällä ei ole lainkaan hyttysiä, Juha Kuukasjärvi sanoo.

Lähde: IS