15 kysymystä koronarokotusten ajanvarauksesta – näin Hus vastaa

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus avasi koronarokotusten ajanvarausjärjestelmän tällä viikolla. Ensimmäisessä vaiheessa varausjärjestelmä on suunnattu vain sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Itsepalveluna toimiva ajanvarausjärjestelmä otetaan muun väestön käyttöön jo tammikuun lopussa, kun ikääntyneiden ja riskiryhmien rokotukset alkavat. Husin oman henkilöstön rokotukset ovat jo pitkällä.

Joukkorokotuksiin siirryttäessä auki on se, tehdäänkö rokotukset osin tai kokonaan ajanvarauksen kautta vai ei. Tai käytetäänkö kunnan ajanvarausta vai sairaanhoitopiirin. On mahdollista, että tulossa on laajempiin tiloihin järjestettäviä joukkorokotuksia, jos rokote sopii sellaiseen jakeluun.

Kunnissa on aloitettu jo valmisteluita massarokotuksista erityisesti Oxfordin yliopiston ja lääkeyhtiö AstraZenecan käteväkäyttöisen rokotteen varalta. Sitä on yhtiöllä varastoissa kymmeniä miljoonia rokoteannoksia valmiina heti käyttöön, kun myyntilupa heltiää.

Näin Husista vastattiin rokotevarauksia koskeviin kysymyksiin.

1. Keille järjestelmä aukeaa tammikuun lopulla?

Uudenmaan asukkaille. Palvelu aukeaa tammikuun lopussa erikseen sovittavalle kohderyhmälle, joka tarkentuu. Tarkempi päivämäärä tiedotetaan, kun se vahvistuu.

2. Miten siihen kirjaudutaan?

Pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Palvelun käyttöoikeus avataan aluksi kuntien päättämälle kohderyhmälle.

3. Mikä on varaussivuston nimi?

Osoite uutisoidaan sitten, kun palvelu on käytettävissä.

4. Tunnistaako järjestelmä, missä riskiryhmässä kirjautuja on vai kerrotaanko tieto itse?

Palveluun tulee esitietolomake, jolla tarkistetaan kuuluminen rokotettavien ryhmään.

5. Mistä rokotuspaikoista aikoja jaetaan?

Kukin kunta vastaa rokotuksista ja rokotuspaikoista. Kunnat laittavat järjestelmään omat rokotuspaikkansa. Rokotustoiminta on tällä hetkellä logistisista syistä keskitetty tavanomaista suurempiin ja jopa kuntayhteistyöllä järjestettyihin rokotuskeskuksiin.

Rokotelogistiikan helpottuessa rokotuksia pyritään tarjoamaan mahdollisimman helposti kuntalaisille.

6. Onko mukana yksityisiä rokottajia?

Tämä riippuu siitä, ovatko kunnat sopineet yhteistyöstä yksityisten palveluntarjoajien kanssa.

7. Saadaanko järjestelmä varmuudella toimimaan, kun on näin lyhyt aika?

Aika on lyhyt, mutta parhaamme teemme. Samat tahot ovat tehneet ajanvarausjärjestelmän koronanäytteenottoon eli aivan tyhjältä pöydältä ei tarvinnut aloittaa. Ajanvarausjärjestelmä otettiin rajatusti käyttöön jo viime vuoden lopussa sote-ammattilaisten ajanvarauksiin.

Tällä viikolla sen käyttöä sote-ammattilaisten ajanvarauksiin laajennettiin. Järjestelmä saatiin siis käyttöön hyvin nopeasti.

8. Ovatko potilasjärjestelmät yhteydessä varausjärjestelmään ja kulkeeko tieto myös THL:n rokotusrekisteriin?

Järjestelmä ei ole yhteydessä potilastietojärjestelmään. Kyse on ajanvarausjärjestelmästä. Rokotustiedot kirjataan potilastietojärjestelmään, ja näistä tieto siirtyy THL:lle.

9. Jos ei osaa tai pysty tekemään varausta netissä, miten silloin saa ajan?

Kunnilla tulee olemaan myös puhelinpalvelu, josta ajan voi varata. Ainakin osa kunnista kutsuu rokotuksiin myös kirjeitse.

10. Varausjärjestelmän hinta?

Suorahankintailmoituksessa on arvioitu palveluostojen ylärajaksi it-toimittajalta noin 500 000 euroa. Kyse ei ole järjestelmän hankinnasta, vaan palveluostosta (toimittaja on Netorek Aika Oy).

It-toimittajalta hankitaan valmis palvelu sekä asiantuntijatyötä, jotta hyvin nopealla aikataululla voidaan muuntaa ajanvaraustoimintoja rokotteiden saatavuuden ja eri väestöryhmien rokotusvaiheiden mukaiseksi.

11. Onko muissakin kunnissa tai sairaanhoitopiireissä tulossa kuntalaisten varauspalveluita, THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio?

– En osaa sanoa millaisia järjestelmiä eri kunnissa on. Varmasti suurin osa käyttää jo influenssarokotuksiin pystytettyä järjestelmää.

12. Miten kunnat ja sairaanhoitopiirit varautuneet massarokotuksiin? Onko alueellisia eroja?

Kunnat ovat varautuneet hyvin ja laajasti, kuten influenssarokotuksissa. Alueellisia eroja on varmasti, kuten aina. Rokottajia riittää.

13. Onko kuntien varausjärjestelmiä muutettu vastaamaan koronarokotusten tarpeita?

Varmasti, niitä joudutaan uudistamaan kahden annoksen takia.

14. Miten rokotteiden jakelun vastuut on jaettu?

Jakelua rokotevalmistajalta varastopisteisiin koordinoi THL, siitä eteenpäin sairaanhoitopiirit ja kunnat yhdessä.

15. Miten tieto rokotuksista liikkuu sähköisesti?

Sairaanhoitopiirien ja kuntien tietojärjestelmät eivät ole suorassa yhteydessä THL:n rokoterekisterin kanssa. Tiedot tulevat rokotusrekisteriin osana niin kutsuttua avohilmo-tiedonsiirtoa automaattisesti.

Suomessa on suuri määrä erilaisia potilastietojärjestelmiä. Ne kaikki ovat erilaisia, ja niistä täytyy rakentaa yhteys avohilmoon.

 

Lähde: Ilta-Sanomat