Muistatko, kun koulun liikuntatunneilla oli opeteltava kymmeniä urheilulajeja? Nyt pakollisia lajeja on enää yksi

Samalla kun koko Suomi on saanut vankan lumipeitteen, on kouluikäisten ulkoliikuntavälineiden kysyntä räjähtänyt äärimmilleen. Uusia suksia, monoja ja pulkkia etsitään myymälöistä, mutta vähintään yhtä kiihkeää on kaupankäynti internetin kirpputoriryhmissä.

Halukkaita suksien ostajia on yllin kyllin. Osa vanhemmista kyselee kavereiltaan suksia tai monoja lapsille lainaan varsinkin, jos lapsi ei ole osoittanut minkäänlaista mielenkiintoa talvilajeja kohtaan.

Koulussa ongelmaa varusteiden puuttumisesta ei kuitenkaan pitäisi syntyä, sillä kouluilla pääsääntöisesti on lainavarusteita niille, joilla ei syystä tai toisesta omia ole.

– Meillä on koululla hyvä tilanne suksien ja luistimien osalta. Niitä on pikku hiljaa hankittu koululle ja niistä on pidetty hyvää huolta, kertoo Haminan Pappilansalmen yläkoulun liikunnan opettaja Petri Kotro.

Muutamana viime talvena sekä luistelu että hiihto jäivät leutojen talvien takia monelta lapselta kokematta. Opettaja huomaa sen nyt, kun lapsilla ei ole hiihto- tai luistelutaitoa. Välineitäkään ei välttämättä ole omasta takaa.

Opettaja Petri Kotro toivoo monen muun liikunnan opettajan lailla, että oppilailla olisi liikuntatunnilla asianmukaiset liikuntavarusteet. Ne tekevät liikuntatunnista oppilaallekin mielekkäämmän.

Kotrolta riittää kuitenkin sympatiaa perheille, jotka eivät esimerkiksi suksia parin käyttökerran takia halua hankkia.

– Kyllä minä ymmärrän, että nämä säät vaikuttavat siihen, mitä liikuntavälineitä kotiin hankitaan. Toivon toki, että vanhemmat tukevat lapsiaan välinehankinnoissa, sanoo Kotro.

Vain yksi pakollinen laji

Hiihdon opettelu ei enää muutamaan vuoteen ole ollut pakollinen laji peruskoulussa. Opetushallituksen koululiikunnasta vastaavan opetusneuvos Matti Pietilän mukaan yksi syy on sää.

– Eihän sellaista vaatimusta voi tehdä. Suomi on suuri maa, jossa ilmastolliset vaihtelut ovat mittavia. Jos meillä olisi kirjattu, että täytyy hiihtää tai täytyy luistella, niin Opetushallitus ylittäisi toimivaltansa. Ei meillä ole valtaa määrätä jokaista kuntaa rakentamaan hiihtotunnelia tai jäähalleja, sanoo Opetushallituksen opetusneuvos Matti Pietilä.

Vuosikymmenien ajan perusopetuksessa oli vallalla ajattelu, jossa liikunnan tarkoitus oli opetella eri urheilulajeja. Esimerkiksi vielä vuoden 2004 peruskoulun opetussuunnitelmassa kerrotaan, (siirryt toiseen palveluun)että 8.-luokkalaisen tulee muun muassa hallita hiihdon harrastamiseen vaadittavat perustekniikat, osata voimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä sekä osata luistella sujuvasti.

Nyt ainoa peruskoulun opetussuunnitelmaan kirjattu liikuntamuoto on uinti ja siihen liittyvät vesipelastustaidot. Mitään muuta lajia siellä ei ole nimetty.

Vuoden 2016 syksystä lähtien peruskouluissa alettiin noudattaa uutta opetussuunnitelmaa. Tuolloin lajilähtöisyys purettiin.

Samalla tehtiin irtiotto kilpaurheilusta kohti hyvinvointia ja terveyttä edistävään ajatteluun ja arvopohjaan.

– Mitä suurempi määrä ihmisiä me saadaan kokemaan liikunta mielekkäänä, sitä parempi se Suomelle on, sanoo opetusneuvos Matti Pietilä.

Motoriset taidot kaikille

Nyt peruskoulu tähtää siihen, että lapselle tulee antaa liikuntatunnilla motoriset perustaidot. Ne ovat taitoja, joiden avulla oppilas selviää arkipäivän liikkumista vaativista tarpeista.

– Tällaisia arjen motorisia taitoja ovat esimerkiksi tasapainon ylläpitäminen, liikkuminen paikasta toiseen ja välineiden käsitteleminen, kertoo opetusneuvos Matti Pietilä.

Pietilän mukaan on tärkeää, että lapsi oppii perustaidot. Niitä oppitunneilla alaluokilta lähtien vahvistetaan ja automatisoidaan. Sen jälkeen lapsen on helpompi oppia uusia taitoja.

Perustaitoja lapset oppivat hyvinkin perinteisten liikuntamuotojen avulla. On pallopelejä, kuntoilua, juoksemista, liikuntaleikkejä ja monta muuta.

Opetusneuvos Matti Pietilä vertaa eri liikuntamuotoja sovelluksiin, joilla motorisia taitoja opetetaan ja opitaan. Hän korostaa, että peruskoulun tarkoitus ei ole opettaa jonkin lajin erikoistaitoa, täsmällistä rannelaukausta tai lentopallon hihalyönnin polvikulmaa.

– Olennaista on opettaa esimerkiksi havaintomotoriikkaa, jolloin voidaan välttää esimerkiksi onnettomuus liikenteessä, sanoo Pietilä.

Iso maa – isot erot

Haminassa peruskoulun liikunnan opettaja Petri Kotro katsoo ilahtuneena talvista maisemaa. Ensimmäiset oppilaat ovat jo kyselleet, milloin lähdetään hiihtämään.

– Talvilajeista hiihto ja luistelu ylläpitävät tasapaino- ja liukumistaitoja, ja ovat siinä mielessä tärkeitä juttuja, sanoo Kotro.

Opetusneuvos Matti Pietilän puheessa kaikuu useaan kertaan, miten Suomi on iso maa, jossa vaihtelevat niin sääolosuhteet kuin koulujen mahdollisuudet järjestää erityyppistä liikuntaa.

Keskellä kaupunkia sijaitseva koulu ei esimerkiksi voi tarjota samanlaista suunnistusopetusta kuin metsän tuntumassa oleva koulu. Toisaalta maaseutukoulusta lähimpään uimahalliin voi olla kymmenien, Pohjois-Suomessa jopa satojen kilometrien matka. Siksi Pietilän mukaan on paras jättää koulujen ratkaistavaksi, millaisella liikunnalla eri motorisia taitoja harjoitellaan.

– Kouluilla on paras tietämys siitä, millaisia oppimisympäristöjä oma koulu voi käyttää, sanoo Pietilä.

Liikuntavälineiden maksuttomuus

Koska peruskoulun tulee olla maksuton, tarjoaa koulu myös liikuntavälineet maksutta niitä tarvitseville.

Omat sukset ja luistimet ovat yleensä hyvät, koska ne usein ovat jalalle ja vartalolle sopivat. Opetusneuvos Matti Pietilä kannustaa luovuuteen, ellei omia voi tai halua hankkia esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa nyt pitkästä aikaa on lunta.

– Suksia voi lainata tuttavilta ja kierrättää. Kunnat voisivat hankkia varusteita, jotka eri viikkoina ovat eri koulujen käytössä. Myös urheiluseurat vuokraavat liikuntavälineitä koulujen käyttöön niin, että kunta maksaa vuokran. Vanhempainyhdistykset voisivat järjestää liikuntavälineiden kunnostustalkoita, listaa Pietilä esimerkkejä.

Pietilä muistuttaa, että koulun tulee toki lain mukaan hankkia kouluvälineet, mutta tästä harvoin syntyy suurta ongelmaa.

– Ongelmaa ei ole syntynyt, jos sitä ei ole tarkoitushakuisesti yritetty tehdä. Jos aikuisilla on yhteinen ymmärrys siitä, että asiat tehdään lapsen parhaaksi, niin ratkaisut kyllä löytyvät, sanoo Pietilä.

Opetushallituksen opetusneuvos Matti Pietilän näppituntuma on, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä todennäköisemmin oppilailla on omat talviliikuntavälineet.

– Kyllä keksivä keinot löytää. Ainoa todellinen haaste on, kun ei ole lunta. Silloin on aika paha hiihtää, sanoo Pietilä.

Haminassa peruskoulun liikunnan opettajan Petri Kotron mukaan haastetta on useana talvena riittänyt, kun lunta ei ole ollut.

– Hiihtämään ei monena vuotena päästy, kun ei rullasuksiakaan ole. Kekseliäisyyttä vaaditaan, sanoo Kotro.

Haminassa Pappilansalmen yläkoulu on sen verran kaukana jäähallista, että leutona talvena sinne on päästy vain erityisten liikuntapäivän aikana. Mutta ainakin näin korona-aikana on opettaja Petri Kotron mukaan pyrkimys olla ulkona mahdollisimman paljon.

– Saadaan luontevasti väljyyttä ja happea oppilaille, sanoo Kotro.

Kotro on vuosien aikana myös huomannut, miten suuri merkitys asiallisilla varusteilla on. Hän on nähnyt, kuinka koulun hyvillä lainasuksilla moni koululainen on löytänyt hiihtoon aivan uuden vaihteen.

– Kun välineet on asialliset, pääsee hyvin eteen päin, eikä hiihtäminen on tuskaa. Sitten on jopa pyydetty, että mennään uudestaan, kertoo Haminan Pappilansalmen yläkoulun liikunnan opettaja Petri Kotro.

Lähde: Yle