Nykyajan Nurmijärvi-ilmiö on erilainen kuin 2000-luvun ryntäys omakotitaloihin – uutta ilmiötä vauhdittavat ulkomaalaistaustaiset

Vieraskieliset kannattelivat viime vuosikymmenen aikana Helsingin seudun kehyskuntien muuttovoittoa, ilmenee Helsingin kaupunkitutkimuksen laskelmista.

Helsingin seudun kehyskuntia ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti, Mäntsälä ja Pornainen.

Selvä enemmistö pääkaupunkiseudun kehyskuntien muuttovoitosta tuli 2010-luvulla vieraskielisestä väestöstä.

Helsingin kaupunkitutkimuksen järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori kuvailee muutosta jyrkäksi.

”Muutoksen jyrkkyys tuli itsellenikin uutena tietona”, Vuori sanoo.

Uusi Nurmijärvi-ilmiö

2000-luvulla Suomessa jylläsi Nurmijärvi-ilmiö, jolla kuvattiin lapsiperheiden muuttoa kaupungista kehyskuntien omakotitaloihin. 2000-luvulla kehyskuntiin muuttaneet olivat enimmäkseen kotimaisia kieliä puhuvia henkilöitä.

Kehyskuntiin muuttaminen hidastui vuosikymmenen lopulla. Vuori arvioi, että hidastumiseen vaikutti finanssikriisin aiheuttama työllisyyden heikentyminen ja energian hinnan kallistuminen. Lisäksi pääkaupunkiseudulla saatiin asuntotuotantoakin vauhtiin.

“Kantaväestön muutto kehyskuntiin hidastui, mutta se on osittain korvautunut ulkomaalaistaustaisella väestöllä”, Vuori kertoo

Vuoren laskelmista käy ilmi, että ulkomaalaistaustaisten henkilöiden määrän kasvoi enemmän pientalovaltaisissa kehyskunnissa kuin kerrostalovaltaisissa kehyskunnissa.

Vuori huomauttaa, että se ei välttämättä tarkoita, että he olisivat muuttaneet kehyskuntien omakotitaloihin. Näillä alueilla on nimittäin valmistunut viime vuosina paljon uusia kerrostaloasuntoja.

Asuntojen hintojen kallistuminen ajaa pois

Miksi ulkomaalaistaustaiset muuttavat kehyskuntiin? Siihen tilastot eivät vastaa suoraan. Vuori arvioi, että taustalla voivat olla hintaerot kehyskuntien ja pääkaupunkiseudun välillä.

Asuntojen hintojen kallistuminen pääkaupunkiseudulla työntää pois ja kehyskuntien halvemmat hinnat houkuttelevat.

Ulkomaalaistaustaisten tulot ovat tilastojen mukaan tyypillisesti kantaväestöä pienemmät. Asuntojen hinnat ja vuokrat kasvoivat 2010-luvulla pääkaupunkiseudulla runsaasti.

Puskeeko asumisen kallis hinta pienituloisia pois Helsingistä?

”Ilman muuta. On vaara, että pienituloiset työssäkäyvät joutuvat asumaan kaukana, ja työmatkat tulevat kohtuuttoman pitkiksi. Palkka ei välttämättä riitä asumiskustannuksiin ytimessä.”

Vuori näkee kehityksessä myös hyviä puolia. Kotoutuminen voi hänen mukaansa onnistua paremmin seuduilla, joihin ei ole valmiiksi kasautunut runsaasti ulkomaalaistaustaisia.

Hän korostaa, että vaikka ulkomaalaistaustaisia on muuttanut kehyskuntiin, he ovat edelleen pieni vähemmistö kunnissa. Ulkomaalaistaustaista väestöä on pääkaupunkiseudulla 18 prosenttia ja kehyskunnissa 7 prosenttia.

Lähde: Talouselämä