Virtuaalisuus olisi Lapin matkailullekin mahdollisuus, mutta uskalletaanko askel ottaa? Futuristi kannustaa: “Älä anna hyvän kriisin mennä hukkaan”

Viime keväänä Lapin ja koko Suomenkin matkailu sukelsi syvään kuiluun koronapandemian vuoksi. Konkurssiaallon ja massatyöttömyyden ehkäisyssä apu voi olla luovuudessa ja virtuaalitodellisuudessa, kunhan rohkeutta ajatella uudella tavalla löytyy yrityksistä.

Flatlight Creative House -yrityksen luova johtaja Miikka Niemi sanoo, että esimerkiksi Lapin matkailussa digitekniikkaa on käytetty hyväksi vasta murto-osa. Usein toistetaan samoja, tuttuja tapoja markkinoida.

– Rohkeat uudet ideat vaativat uudenlaista ajattelua ja toteutuksia. Kun tehdään jotain täysin uutta, pitää totta kai testata eri työvaiheita ja oppia niistä. Valmiita ratkaisuja ei ole, vaan ne pitää itse keksiä, Niemi täsmentää.

Niemen yritys on luovan suunnittelun Vuoden Huiput -kilpailussa palkitun Sound of Lapland -projektin takana. Siinä Lapin äänimaisemat yhdistyvät kuvituksiin ja 360°-videoihin.

Niemi pitää virtuaalitekniikan tuomia mahdollisuuksia huikeina.

– Nykytekniikka mahdollistaa kokemuksia, joissa kokija pääsee lasien avulla teleporttautumaan ajassa ja paikassa. Tämä on todella kiehtova mahdollisuus ja aletaan olla siinä vaiheessa, että teknologia ei ole enää rajoite luovuudelle.

Virtuaalitodellisuus korvaa tai täydentää fyysistä todellisuutta

Virtuaalitodellisuudessa luodaan todellisia tai kuvitteellisia elämyksiä ihmisille digitaalisella tekniikalla, kuten esimerkiksi virtuaalilaseilla. Helsinki XR Centerin kuraattori Santeri Suominen on yksi niin sanotun tilallisen digitaalitekniikan huippuosaajista.

– Käytännössä virtuaalitodellisuudella voidaan kuvata mitä tahansa mahdollisia tai mahdottomia asioita visuaalisesti, jopa sellaisia, jotka ovat fyysisessä todellisuudessa mahdottomia. Mahdollisuudet ovat todella laajat.

Santeri Suomisen mukaan virtuaalinen digitekniikka kehittyy vauhdilla, laatu paranee koko ajan ja siitä tulee vaikuttavampaa.

Zoan Oy toteuttaa erilaisia virtuaalimaailmoja digitekniikalla. Yhtiön koulutuspäällikön Antti Lähtevänojan mukaan virtuaalitodellisuus mahdollistaa esimerkiksi “aikamatkustuksen”: virtuaalimaailmasta voidaan luoda todenperäinen, kuvitteellinen tai palata esimerkiksi historian tapahtumiin ja paikkoihin.

Hän mainitsee esimerkkinä Helsingin kaupungin virtuaaliesittelyn, jossa voi vierailla Senaatintorilla nykyhetkellä, mutta aikamatkustaa ja palata virtuaalisesti 200 vuoden taakse Senaatintorille.

– Virtuaalisuus on nousussa esimerkiksi tapahtumissa. Matkailussa voidaan tutustua kohteeseen jo ennalta ja enää ei tarvita välttämättä fyysisesti matkaopasta, Lähtevänoja sanoo.

Tekniikan kehitys mahdollistaa VR-laseilla ja lisävälineillä nykyisin näkö-, kuulo-, ja tuntoaistimuksia. Ekstralaitteistolla voidaan jopa luoda haju- ja makuaistimuksia. Kaikkia kokemuksia tuotetaan synteettisessä muodossa.

– Kyse on siitä, millaista osaa ihmisten elämässä me haluamme tällaisen teknologian näyttelevän. Siinä on suuri laadun arvioinnin ja harkinnan kohta, laskee Santeri Suominen.

Virtuaalimatkailullakin voi tehdä rahaa

Yritykset esimerkiksi matkailussa käyttävät virtuaalitodellisuutta hyödykseen vähän, paljon monipuolisempaankin olisi mahdollisuuksia.

– Tilaa on esimerkiksi kokemuksille, jotka voivat aloittaa matkakokemuksen jo ennen lähtöä tai toimia muistona matkan jälkeen, visioi Flatlight Creative Housen luova johtaja Miikka Niemi.

Zoan Oy:n Antti Lähtevänoja tähdentää, että virtuaalitodellisuudella voidaan luoda yritykselle sisältöjä, joilla voidaan myös ansaita rahaa.

– Sillä voi ansaita eri tavoin. Virtuaalikierros voi olla maksullinen, jolloin saadaan lipputuloja tai virtuaalikierrokseen voidaan asettaa esimerkiksi tuotesijoittelua. Virtuaalikierroksella voidaan tehdä myös verkkokauppaa.

Tulevaisuuden ajattelija, futuristi Perttu Pölönen on samoilla linjoilla. Hän näkee virtuaalitodellisuuden hyödyllisenä osana tulevaisuutta, mutta ei halua asettaa sitä vastakkain, kilpailemaan fyysisen todellisuuden kanssa.

Virtuaalitodellisuus luo uusia mahdollisuuksia ja voi olla houkutin matkailijalle, joka voi tutustua kohteeseen ennakkoon tai jopa matkailla ensin virtuaalisesti ja sen jälkeen siirtyä fyysisesti matkalle.

– Se on ehdottomasti keino löytää uusia asiakkaita. Näinhän se on ollut aina, että jos halutaan joillekin kertoa mitä kokemuksia on saatavilla esimerkiksi Lapissa, on hyvä, jos siitä voi antaa pienen maistiaisen, pohtii Perttu Pölönen.

Futuristi: Kriisi on uuden alku, pelko on jarru

25-vuotias Perttu Pölönen on futuristi, tulevaisuusajattelija ja tietokirjailija. Hän haluaa ravistella ja herätellä yrityksiä kriisin keskellä katsomaan tulevaisuuteen myönteisesti, etsimään aktiivisesti uudenlaisia ratkaisuja ongelmiin.

– Kaikille, ei pelkästään matkailualalle, olisi hyvä miettiä, että välillä me itse olemme pahin este emmekä uskalla hypätä uusiin asioihin. Kriisissä on aina uuden alku ja se herkistää kasvulle, uskoo Pölönen.

Pölösen mukaan keskeinen muutosta estävä tekijä on pelko tai uskalluksen puute.

Jos pitkään menee hyvin, se voi muodostua esteeksi uusien asioiden kokeilemiselle. Laajat globaalit kriisit, kuten koronavirupandemia, ovat hyviä paikkoja etsiä näkemystä tulevaisuuden suunnasta.

– Jos meillä ei mene hyvin, se vapauttaa meitä kokeilemaan. Juuri nyt me näemme, että paljon häviää pois ja tuhoutuu, mutta tilalle tulee jotain. Voisinko minä olla se, joka ryhtyy tekemään jotain uutta?

Yritysmaailman Pelle Peloton – uuden asian, toimintatavan tai käytännön innovaation ensimmäinen keksijä – ei useinkaan ole lopullinen onnistuja.

Pölösen mukaan on silti hyvä pyrkiä ensimmäisten joukkoon. Ensimmäisen idean kehittäjä tekee usein virheitä, joita hyvä kakkonen voi kehitellä paremmiksi.

– Haaste on usein se, että me olemme hitaita viitosia, koska ei uskalleta lähteä tekemään uutta. Ei kannata olla välttämättä ensimmäinen, eikä hidas viides. Esimerkiksi matkailu voisi olla nopea kakkonen ja luoda uutta, Perttu Pölönen toteaa.

Paluu vanhaan tuskin mahdollista

Tulevaisuuden tutkijat eivät ennusta, vaan luovat kuvia, millainen maailma voisi olla. Matkailussa esimerkiksi virtuaalisen digitekniikan kehitys mahdollistaa useita asioita.

Joskus voidaan mennä metsäänkin. Pölönen mainitsee esimerkkinä internetin, jonka ajateltiin aikoinaan lisäävän huomattavasti ihmisten vapaa-aikaa.

– Kun katsotaan asiaa tänä päivänä, niin huomataan, että työ tulee kotiin asti ja koko ajan tuntuu että on kiire. Virtuaalitodellisuuden suhteen voi olla, että tapahtuu päinvastoin: huomataan, että sitä enemmän tarvitsemmekin oikeaa ympäristöä ja todellisuutta, miettii futuristi Perttu Pölönen.

Koronaviruspandemian aikana on julkisuudessa keskusteltu siitä, palataanko pandemian jälkeen joskus vanhaan. Millainen maailma on pandemian jälkeen? Sitä ei voi ennustaa, mutta siihen voi vaikuttaa.

Useiden futuristien ja tulevaisuustutkijoiden mukaan maailma on joka tapauksessa toisenlainen koronapandemian jälkeen kuin sitä ennen.

Perttu Pölönen tähdentää, että vanhaan pyrkiminen ei välttämättä auta meitä, vaan jarruttaa.

– Mitä nopeammin pystytään hyväksymään se, että tässä ollaan menossa erilaiseen maailmaan, sitä parempi. Sitä nopeammin lakataan vastustamasta ja yrittämästä palata vanhaan, sanoo Perttu Pölönen.

Lähde: YLE